PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yhtiö sovelsi myyntiinsä Belgian 21 % verokantaa. Yhtiön mielestä sen myyntiin oli sovellettava alennettua 6 % verokantaa ja se vaati takautuvasti arvonlisäverokantojen erotusta palautuksena. 
<blockquote>”Tapauksessa oli siten ratkaistavana, onko arvonlisäverodirektiivin 98 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä saman direktiivin liitteessä III olevan 14 kohdan kanssa, tulkittava siten, että urheilulaitosten käyttöoikeus kuuluu alennetun arvonlisäverokannan piiriin vain, jos sen yhteydessä ei tarjota yksilöllistä ohjausta tai ryhmäohjausta.”</blockquote>
Belgian verohallinto ei hyväksynyt vaatimusta, mutta yksimielisyyttä ei saavutettu kansallisessa tuomioistuimessakaan. Ennakkoratkaisua pyytäneen kansallisen tuomioistuimen mukaan Belgian veroviranomaisten käytäntö ei ole yhdenmukainen kuntokeskustoimintaan sovellettavan arvonlisäverokannan osalta, sillä osa tarkastajista katsoo, että yleistä verokantaa on sovellettava kaikkeen yllä mainittuun toimintaan, kun taas toiset soveltavat alennettua verokantaa tai erittelyyn eri toiminnoista perustuvaa verokantaa.
Ensimmäisenä huomiona EUT mainitsi, ettei direktiivi tai täytäntöönpanoasetus sisältänyt urheilulaitoksen käyttöoikeuden määritelmää eikä viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen. Tämä johtaakin siihen, että käsitettä olisi tulkittava itsenäisesti ja yhtenäisesti. Toiseksi aikaisemman oikeuskäytännön valossa (tuomio asiassa C‑432/15, Bastová) on tulkittu urheilun ja liikuntakasvatuksen harjoittamiseen tarvittavien laitoksen käyttöön liittyvien palveluiden voivan kuuluvan 14 kohdan soveltamisalaan. Kiistattomana voidaan myös pitää, että uusien asiakkaiden ohjaaminen käyttämään kuntokeskuksen laitteita vastuullisesti kuuluu myös 14 kohdan soveltamisalaan. Käytännössä tapauksessa katsottiin, että urheilulaitosten käyttöoikeus kuuluu alennetun arvonlisäverokannan piiriin silloinkin, kun palvelua täydentää yksilöllinen ohjaus tai ryhmäohjaus.
Yhtiön tarjoamasta yksilöllisestä ohjauksesta ja ryhmätunneista EUT totesi, että urheiluun ja liikuntakasvatukseen liittyviä palveluita tulisi mahdollisuuksien mukaan tarkastella kokonaisuutena. Tietyt kuntokeskuksissa harjoitettavat fyysiset toiminnot edellyttävät välttämätöntä opastusta, joka mahdollistaa niiden harjoittamisen, tai niitä voidaan harjoittaa vain ohjatusti ryhmätunnilla. Pääsy kuntokeskukseen, joka tarjoaa tällaista fyysistä toimintaa sekä yksilöllinen opastus ja ryhmätunnit joihin pääsy oikeuttaa, vaikuttavat siten toisiinsa liittyviltä osatekijöiltä. Poikkeuksena katsotaan kuitenkin kuntokeskuksessa suoritettavalla yksilöllisellä ohjauksella tai ryhmätunnilla, joka tähtää lähinnä jonkin urheilulajin opetukseen tai harjoitteluun. Kuten Suomen hallitus omassa välitulossaan korosti, näin ei sitä vastoin ole silloin, kun kuntokeskuksessa suoritettavalla yksilöllisellä ohjauksella tai ryhmätunnilla ei tavoitella tietyn fyysisen toiminnan tavanomaisia opastusta tai ohjausta vaan lähinnä jonkin urheilulajin opetusta tai harjoittelua.
Yhden kokonaisuuden käsitystä puoltaa myös se, että pääsyliput mahdollistavat pääsyn kuntokeskuksen tiloihin, joissa urheilua ja liikuntakasvatusta voidaan harjoitella vain ryhmätunneilla, riippumatta todella käytetyn laitoksen tyypistä ja mahdollisesti osallistumisesta ryhmätunnille. Tämä on tärkeä osoitus yhtenä kokonaisuutena pidettävästä suorituksesta. Asiassa ei ollut annettu tarkempaa kuvausta ohjattujen tuntien luonteesta. Kuitenkin sen huomioon ottaminen, mihin kukin vierailijoista käyttää annettuja tiloja tai osallistuuko ryhmätunneille, olisi vastoin oikeusvarmuutta ja tavoitetta turvata direktiivissä säädettyjen vapautusten oikea ja yksinkertainen soveltaminen. 
Suomi katsoi kirjallisessa huomautuksessaan, että direktiivin käsite ”urheilulaitosten käyttöoikeus” koskisi ohjattua ryhmäliikuntaa ja ylipäätään kaikkea sellaista liikunnan mahdollistamista, jossa pääpaino ei ole varsinaisessa opetuksessa tai valmentamisessa. Urheilulaitoksen käyttöoikeus tukisikin siten liikunnan iloa eikä niinkään tavoitteellista harjoitustoimintaa. 
EUT tuli tapauksessa kuitenkin johtopäätökseen, jonka mukaan direktiivin liitteen III 14 -kohtaa oli tulkittava siten, että palvelujen suoritukseen, joka muodostuu kuntokeskuksen urheilulaitosten käyttöoikeuden myöntämisestä ja yksilöllisen ohjauksen tai ryhmäohjauksen tarjoamisesta, voidaan soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa, kun kyseinen ohjaus liittyy näiden laitosten käyttöön ja on tarpeellista urheilun ja liikuntakasvatuksen harjoittamiseksi tai kun tämä ohjaus on liitännäistä mainittujen laitosten käyttöoikeuteen tai niiden tosiasialliseen käyttöön nähden. 
Suomen linjasta poiketen nyt annetun tuomion soveltamisalan piiriin näyttäisi kuuluvan myös esim. personal trainer -palvelut ja muu yksilöllinen ohjaus, jos nämä palvelut tarjotaan kuntokeskuksen asiakkaille. Aivan mutkatonta asia ei kuitenkaan ole, sillä tulkinnan ulkopuolelle jää muun muassa yksilöllisen tai ryhmäohjauksen tarjoaminen kuntosalin ulkopuolisille asiakkaille, jotka eivät muodosta jäsenyyttä palvelun tarjoajan urheilulaitokseen. 
Nähdäksemmme EUT:n esittämä vaatimus täyttyy myös silloin kun personal trainerin veloitus sisältää myös oikeuden käyttää kuntosalia harjoituksen yhteydessä. Vaikkapa juoksukoulu olisi ilmeisesti eri lailla arvioitava (maksullisella?) juoksuradalla pidettynä kuin metsässä tai maantiellä pidettynä. Nykyinen rajanveto palvelunluonteen mukaan ei myöskään ole mutkaton, sillä 24 prosentin verokannan katsotaan koskevan ohjausta ja opetusta sisältäviä liikuntapalveluita. Sen sijaan alennettua 10 prosentin verokantaa sovelletaan liikuntapalveluihin, joissa annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Yksilöllinen ohjaus kuten personal trainer -palvelut tippuisivat alennetun verokannan alaiseksi, kun ohjaus mahdollistaisi liikunnan harjoittamisen kuten kuntosalilaitteiden opastuksen. 
KHO:n päätökset ja Verohallinnon ohjeet ovat tältä osin hieman vaikeaselkoisia, koska niissä on edellytetty arvioitavan myös liikkujan tavoitteellisuutta, mikä näkyi Suomen lausunnoissa EUT:lle. Nykyisellä koulun liikuntakasvatuksen määrällä ei kuitenkaan lastaan uskalla päästää altaaseen puhumattakaan järvestä tai merestä ilman lisäopastusta. Sama koskee muita perusliikuntamuodoiksi vakiintuneita lajeja kuten hiihtoa. Koska yksilöllinen ohjaus on lapsille ja aikuisille tehokkaampaa ilman asian tutkimista, monet valitsevat yksilöllisen ohjauksen. Tavoitteet säilyvät edelleen samana eli liikunnan mahdollistava ohjaus, koska ilman uimataitoa uppoaa.
Keskusverolautakunta sekä korkein hallinto-oikeus Suomessa on tehnyt rajanvetoa muun muassa siten, että huomioon on otettu opetuksen ja ohjauksen laatu ja määrä. Esimerkiksi uimaseura voi yleishyödyllisenä toimijana tarjota jäsenilleen uimaopetusta arvonlisäverottomana. Voittoa tavoittelevaan toimijaan sovelletaan kuitenkin tavallista 24 % verokantaa, sillä uimaopetus ja ohjaus on tavoitteellista. Vauvauinnin arvonlisävero puolestaan on 10 %, sillä tulkinnan mukaan siinä ensisijaisesti tarjotaan puitteet liikunnan harrastamiseen eikä pyritä kehittämään vauvan uimataitoa. Ohjaus ja opastus ei myöskään tässä kohdistu vauvaan vaan tämän huoltajiin. Kuten nähdään, raja on veteen piirretty. 
Esimerkiksi personal trainer &#8211; ja muun yksilöllisen ohjauksen palveluiden osalta merkitystä olisikin siis palvelun laadulla ja määrällä. Oikeuskäytännön sekä Verohallinnon syventävien ohjeiden valossa muun muassa virtuaalisesti tapahtuvan ohjauksen on katsottu kuuluvan alennetun 10 prosentin verokannan piiriin. Tätä on perusteltu henkilökohtaisen ohjauksen vähyydellä. Merkitystä ei kuitenkaan ole sillä, tapahtuuko ohjaus reaaliajassa nettiyhteyden välityksellä vai ajastettuna tallenteena. Voitaisiinkin perustellusti siis väittää virtuaalisesti suoritettavan palvelun kuuluvan alennetun verokannan piiriin. Kuten edellä on esitetty, fyysisesti tapahtuvan ohjauksen osalta asia ei ole yhtä yksinkertainen. 
Suomi esitti myös, että kuntokeskuksen kuntolaitteiden käyttöoikeuden ja keskuksessa tarjottavan ohjatun liikunnan arvonlisäverokohtelua tulisi yhdenmukaistaa. Tahtotila onkin selkeämpien raamien luominen lain soveltamiseen. Varsinaista läpilyöntiä ei tapauksesta kuitenkaan vielä saatu ja asiaa päästään jumppaamaan vielä tulevaisuudessa. Kotimainen lainsäädäntömme antaisi mahdollisuuden laajalle alemman verokannan käyttämiselle eikä direktiivin tulkintakaan näyttäisi sulkevan sitä pois.

Arvonlisäverojumppaa Belgiassa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

How does the future of indirect tax reporting look like?

KHO: Listautumiskulujen vähennysoikeus

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Laitinen

Kaisa Lamppu

Jemina Heikkinen

Tina Suomi

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa