ESG- ja strategisen yritysvastuun osaajille on kysyntää

Kristallipallosta olisi joskus hyötyä. Sen puuttuessa voi tutkia maailmanlaajuisia trendejä sekä yritysten visioita ja strategioita ja katsoa, minkälaisessa tulevaisuudessa liiketoimintaa ajatellaan pyöritettävän jatkossa. Myös lainlaatijan liikkeitä kannattaa seurata: regulaatio pakottaa laittamaan asioita uuteen järjestykseen.

Ennen poliittisen epävarmuuden ajan alkamista hallitusohjelmat ja kehittämistoimet kertoivat nekin jotain tulevasta. Nyt monessa maailmankolkassa tilanteet vaihtuvat nopeasti vieden ennustettavuudelta tilaa. Sen sijaan kuluttajien ja yritysasiakkaiden mieltymyksistä pystyy lukemaan tällä hetkellä tärkeänä pidettävistä asioista ja niiden muutokset kertovat tulevasta suunnasta.

Rahan liikkeiden seuraaminen on myös mielenkiintoista. Mitä sijoittajat tekevät, mitä ehtoja rahoitukselle laitetaan, miten rahan hinta määräytyy, mistä raha pakenee ja mistä se löytää uuden kodin? 

Tässä kohtaa on sanottava itselle varoituksen sana. Luultavasti omat kestävän kehityksen linssit näyttävät maailman hieman eri näköisenä kuin jonkun toisen tarkkailijan toisenlaiset lasit. Omien linssien yli katsellessa kahdenkymmen yritysvastuun parissa vietetyn vuoden aikana olen ”nähnyt” paljon merkkejä vastuullisuuden yleistymisestä ja kuvitellut kaiken kehittyvän hyvinkin nopeasti seuraavalle asteelle. 

On kuitenkin kestänyt noin viisitoista pitkää vuotta, ennen kuin asiat ovat alkaneet yleistyä Suomessa muissakin kuin 25–30 edelläkävijäyrityksessä. Viime vuosien kehitystä ovat vauhdittaneet Pariisin ilmastosopimus sekä YK:n globaalit kestävän kehityksen tavoitteet. Erityisesti muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvollisuus suurten listayhtiöiden hallituksille sekä finanssisektorin omaksumat ESG-periaatteet ovat tuoneet vastuullisuutta lähemmäksi yrityksen liiketoimintaa ja johtamista.

Riskit, mahdollisuudet ja sääntely ajavat muutosta

Nyt ennustan, että ajat ovat muuttumassa, ja toivottavasti en ole ylioptimistinen näin tehdessäni. Muutokseen on johtamassa ensinnäkin ymmärryksen lisääntyminen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista konkreettisista liiketoimintariskeistä, toki myös mahdollisuuksista. Sen seurauksena tullaan arvioimaan ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia sekä pohtimaan asiaa strategisella ja muun johtamisen tasolla, ei pelkästään raportointikysymyksenä.

Toinen merkittävä asia on EU-asetuksena finanssialalle tulossa oleva lakipaketti, joka velvoittaa esimerkiksi ESG-asioihin liittyvien riskin tunnistamiseen ja raportointiin. Tämä tulee johtamaan sijoituskohteina oleville yrityksille tarpeeseen julkaista vastaavat tiedot. Asetuksessa on monta muutakin kiinnostavaa asiaa, joten suosittelen lämpimästi siihen tutustumista. 

Tämän lakipaketin käytännön seurauksena finanssialan toimijoiden on melko pikaisesti selvitettävä itselleen, mitä sen säädökset käytännössä tarkoittavat ja kuinka varmistaa, että oma toiminta reilun vuoden kuluttua on niiden mukaista. Ei ihan yksinkertainen juttu.

Ennustan myös, että yritysten strategiaprosesseissa aletaan vakavammin ottaa huomioon, kuinka liiketoiminta turvataan näissä ja tulevissa olosuhteissa ja millä tavalla sitä pystytään toteuttamaan järkevällä tavalla tulevaisuudessakin. Tämä lisää kestävän kehityksen syvän asiantuntemuksen kysyntää ja mahdollistaa yritysten vastuullisuusorganisaatioille tilaisuuden hyödyntää kaikkea vuosien aikana kertynyttä osaamistaan. 

Sekin tilanne meillä taitaa olla käsillä, että todellisista ESG-osaajista samoin kuin strategisen yritysvastuun osaajista on pienoinen pula. Tietoa onneksi löytyy paljon. Se yhdistettynä kokemukseen ja näkemykseen on arvokasta pääomaa. 

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.