EU:n hiilitulliveron tavoitteena estää ympäristölle haitallinen “hiilivuoto” – Millaisia vaikutuksia verolla olisi yrityksille?
EU-maiden johtajat ovat sitoutuneet tekemään Euroopan unionista ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä. Hiilitullivero olisi yksi osa unionin ilmastotaistelua, mutta sillä on muitakin tavoitteita. Tiettyjen yritysten kannattaa varautua siihen jo ennakoivasti.
EU-maiden johtajat ovat sitoutuneet tekemään Euroopan unionista ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä. Hiilitullivero olisi yksi osa unionin ilmastotaistelua, mutta sillä on muitakin tavoitteita. Tiettyjen yritysten kannattaa varautua siihen jo ennakoivasti.
EU:n komissio on ehdottanut heinäkuussa 2021 asetusta hiilitulliverosta (myöhemmin myös “CBAM” eli European Union Carbon Border Adjustment Mechanism tai “hiilitullimekanismi”), joka astuisi voimaan 2023. Tuolloin alkaisi siirtymäkausi, joka jatkuisi vuoteen 2026 asti. Siirtymäkauden aikana maahantuojilla olisi ainoastaan raportointivelvoitteita. Vuoden 2026 jälkeen otettaisiin käyttöön myös hiilitullivero.
Hiilitullimekanismia sovellettaisiin seuraaviin tuotteisiin sekä tiettyihin näistä valmistettuihin tavaroihin: semetti, rauta ja teräs, alumiini, lannoitteet ja sähkö.
Mitä “hiilivuodolla” tarkoitetaan?
Hiilitullimekanismi olisi osa EU:n ilmastopoliittisia tavoitteita, mutta sillä pyritään myös vähentämään unionin korkeammista ympäristönormeista aiheutuvia kilpailullisia haittoja sekä takaamaan EU:ssa korkeampien ympäristönormien puitteissa valmistettujen tuotteiden kilpailukykyisyys.
Hiilitullimekanismin tavoitteena on estää ennen kaikkea niin kutsuttu hiilivuoto. Sitä syntyy, kun EU:n yritykset siirtävät hiili-intensiivistä tuotantoaan unionin ulkopuolelle niihin maihin, joilla on unionina löyhempiä normeja ympäristö- ja ilmastopolitiikalle. Sen odotetaan näin ollen tasoittavan niin EU:n sisäisten, EU:n ulkopuolisten kuin jäsenmaihin maahantuotujen tuotteiden hiilijalanjälkeä.
Hiilitullimekanismin olisi tarkoitus täydentää EU:n päästökauppajärjestelmää (ETS), johon kuuluvia päästöoikeuksia on tarkoitus vähentää tulevaisuudessa. Tämä saattaisi lisätä hiilivuotoa EU:n ulkopuolelle, jos hiilitullimekanismia ei otettaisi käyttöön korjaavana toimenpiteenä. Tulevaisuudessa päästökauppaa sovellettaisiin EU:n sisäisen tuotantoon ja hiilitullimekanismia taas EU:n ulkopuolelta tuotuihin tavaroihin.
Mekanismi perustuu maahantuojien sertifikaatteihin
Hiilitullimekanismi toimisi kuten tullimaksu, joka kannettaisiin EU:hun maahantuodusta sementistä, sähköstä, lannoitteesta, teräksestä, raudasta sekä alumiinista. Hiilitulli ei koskisi ainoastaan näitä materiaaleja vaan myös näistä materiaaleista tuotettuja puolivalmisteita, kuten putkia, säiliöitä, ikkunoita ja ovia. Tarkka lista ehdotetuista tuotteista löytyy tullinimikkeittäin komission ehdotuksen liitteestä 1.
Ehdotukseen listattuja tavaroita voisi maahantuoda enää vain kansalliselle viranomaiselle rekisteröitynyt maahantuoja. Kansallinen viranomainen olisi vastuussa maahantuojien rekisteröinnistä, hiilitullisertifikaattien myynnistä sekä ilmoitusten tarkastamisesta.
Hiilitullimekanismi perustuisi maahantuojien ostamiin sertifikaatteihin. Sertifikaattien hinta laskettaisiin EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien viikoittaisen keskimääräisen huutokauppahinnan mukaan, joka on ilmaistu euroina hiilidioksidipäästötonnia kohti. Maahantuojien tulisi ilmoittaa kunkin vuoden toukokuun viimeiseen päivään mennessä EU:hun edellisenä vuonna maahantuomiensa tuotteiden ja niiden tuotannosta aiheutuvien päästöjen määrä. Päästöillä tarkoitetaan välittömiä kasvihuonekaasupäästöjä valmistusprosessissa.
Toistaiseksi mekanismi ei koskisi välillisiä päästöjä. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että EU:n ulkopuolisen tuottajan on toimitettava tuotteiden päästötiedot maahantuojalle. Jos tietoja ei ole saatavilla, maahantuoja voisi käyttää tuotteelle määriteltyjä viitearvoja, joiden avulla ostettavien sertifikaattien määrä ennakoitaisiin. Todelliset päästöt osoitettaisiin tällöin myöhemmin täsmäytysmenettelyssä.
Jos kolmannessa valtiossa maksetaan jo hiiliveroja, voisi maahantuoja pyytää näiden huomioimista pyytäessään sertifikaatteja.
Toisin kuin päästöoikeudet, hiilitullisertifikaatteja ei olisi mahdollista myydä eteenpäin. Jäsenvaltiota voitaisiin kuitenkin pyytää ostamaan sertifikaateista mahdollisesti yli jäävä määrä takaisin, mutta se voisi koskea vain kolmasosaa myönnettyjen sertifikaattien määrästä. Hinta olisi sama kuin se, millä sertifikaatti on ostettu.
Keitä kaikkia se koskisi?
Hiilitullimekanismia sovellettaisiin niihin tavaroihin, jotka on valmistettu EU:n ulkopuolella. On kuitenkin myös unionin ulkopuolisia maita, joita ei hiilitullimekanismin piiriin luettaisi. Näitä ovat Islanti, Norja, Liechtenstein ja Sveitsi sekä tietyt alueet (Büsingen, Helgoland, Livigno, Ceuta ja Melilla). Tuotteen valmistusmaan määrittämiseksi sovelletaan EU:n tullilainsäädännön yleisen alkuperän sääntöjä.
Jos maahantuoja hyödyntää tuonnissa sisäisen jalostuksen tullimenettelyä, jonka jalostusprosessissa käytetään hiilitullimekanismin piiriin kuuluvia tuotteita, hiilitulli kannettaisiin lopputuotteesta maahantuotujen tuotteiden mukaisesti. Tämä myös silloin, kun lopputuote itsessään ei kuuluisi hiilitullin piiriin.
Jos maahantuoja puolestaan hyödyntää ulkoista jalostusta ja EU:hun maahantuotava lopputuote on hiilitullin piirissä, hiilitulli kannettaisiin ainoastaan kolmannessa valtiossa aiheutuneista päästöistä.
Jos hiilitullimekanismi otetaan käyttöön komission ehdottamalla tavalla, vuosina 2023–2026 astuu voimaan raportointikausi, jonka aikana ei edellytetä vielä hiilitullin maksua. Raportointikauden aikana maahantuojan tulisi raportoida kansalliselle viranomaiselle neljännesvuosittain hiilitullimekanismin piiriin kuuluvien tavaroiden maahantuonnin määrä, niiden tuotannosta syntyneet välittömät ja välilliset päästöt sekä mahdollinen jo maksettu paikallinen hiilivero.
Näin voit valmistautua
Ehdotus hiilitullimekanismista on tehty EU-asetuksen muodossa. Tämä tarkoittaa, että se olisi sitovaa lainsäädäntöä sellaisenaan, eikä vaatisi kansallista toimeenpanevaa lainsäädäntöä, mikä vauhdittaisi sen käyttöönottoa. Ehdotuksen käsittely Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa voi kuitenkin kestää kauan.
Jos ehdotus hyväksytään, hiilitullimekanismi otettaisiin käyttöön raportointivelvoitteiden osalta jo vuonna 2023. Siksi yritysten, jotka maahantuovat ehdotetun hiilitullimekanismin piiriin kuuluvia tuotteita (tai joiden tuotanto tukeutuu tällaisten tuotteiden maahantuonteihin) tulisi jo nyt ennakoida vaikutus tuotantoketjujen kustannuksiin sekä miettiä tarvittavien raportointivelvoitteiden täytäntöönpanoa. Maahantuoja, joka ei noudattaisi hiilitullimekanismia, joutuisi ehdotuksen mukaan maksamaan sanktiona raportoimatta jäämän hiilitullisertifikaatin arvon.
