PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Ainakin minulla on viime vuosina ollut hieman haasteita pysyä mukana kaikessa siinä, mitä lainsäätäjä, Verohallinto ja KHO tai EU ja OECD on eteemme heittänyt uusien lakien ja ohjeiden, uuden oikeuskäytännön, uusien direktiivien tai direktiiviehdotusten tai muunlaisten verotuksen uudistushankkeiden saralla. On ollut OECD:n BEPS-hanke, josta ensi vaiheessa saatiin mm. ATAD 1, ATAD 2, DAC6 ja PPT. 
Eli toisin sanoen exit-tax-sääntelyä, uudistuksia tai muutoksia korkorajoitussäännöksiin ja väliyhteisölainsäädäntöön, hybridisääntelyä, sekä ehkä tai ehkä ei muutoksia Suomen yleisen veronkiertosäännöksen soveltamistilanteisiin. Mandatory Disclosure Rules (DAC6) ja Principal Purpose Test (PPT) yksiselitteisen selkeine ja tyhjentävine soveltamisohjeineen ovat tuoneet mukavaa lisätekemistä. BEPSin myötä ja hiukan sen jälkeenkin uudistuneet OECD:n siirtohintaohjeet ovat joko täsmentäneet jo olemassa olleita ja kaikkien tiedossa olleita siirtohintaperiaatteita. tai sitten luoneet uusia linjauksia tai kannanottoja. Jompikumpi. Ehkä. 
Kestosuosikki ”lopulliset tappiot” on saanut uusia näkökulmia KHO:n oikeuskäytännöstä ja uuden konsernivähennyssääntelyn myötä. Yleisen veronkiertosäännöksen soveltamiskäytäntö täsmentyy. Pörssiyhtiöiden osingot ovat päässeet osittain uuden ja hienon TRACE-järjestelmän piiriin ja ulkomaisista yhteisöistä saattaa tullakin suomalaisia veronmaksajia, jos niiden tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. 
Digiyhtiöiden tai kuluttajaliiketoimintaa digitaalisesti harjoittavien konsernien voitot pitäisi uudelleen allokoida eri puolille maapalloa sinne, missä on paljon kuluttajia. Jotenkin siitä tuli tässä matkan varrella ”reilumpaa”, että voittoja verotetaan siellä missä kuluttajat ovat, ei niinkään siellä missä yritys on. Jos tästä ei saada maailmanlaajuista sopua, niin sitten ehkä EU:ssa samaa asiaa toteutetaankin jonkinlaisen liikevaihtoveron avulla. Näin siis tilanteessa, jossa kaikki jäsenvaltiot ovat myötämielisiä hankkeelle samaan aikaan. Ja vaikka nämä voitot saataisiinkin kaikille yhtä vähän kelpaavalla tavalla uudelleen allokoiduksi, niin siihen päälle pitää vielä saada globaali minimiverotus, koska konserni saattaa joka tapauksessa olla liian vähän verotettu, ainakin jossain maailmankolkassa.
COVID-19:n myötä on päästy miettimään sitä, että ovatko yritysten työntekijät olleet oikeassa paikassa. Ja jos nyt sitten eivät ole olleet, niin onko vahingossa jollekin yhtiölle syntynyt kiinteä toimipaikka valtioon, johon ei nyt sinällään ollut tarkoitus lainkaan liiketaloudellisessa mielessä etabloitua. Konsernin voittojen (tai tappioiden) markkinaehtoinen allokointi niille verotusalueille, joilla se toimii, on COVID-19:n myötä niin ikään hieman erilaista kuin normaalisti. Näin varsinkin jos maailmanmarkkina ympärillä on muuttunut ennenkokemattomalla tavalla ja oma liiketoiminta siinä kyljessä on joko sukeltanut tai lähtenyt lentoon raketin lailla tai pysynyt jotenkuten samalla tasolla kuin ennen. Konsernin pitäisi toimia markkinaehtoisesti markkinalla, joka ei toimi markkinaehtoisesti ainakaan siten kuin olemme sen tottuneet käsittämään.
Tämän kaiken keskellä ei oikein ole ollut aikaa tai energiaa pysähtyä miettimään sitä, että mitenkähän se Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) suhtautuu aggressiiviseen verosuunnitteluun tai sen ehkäisemiseen omassa ratkaisukäytännössään. Luettuani ratkaisun asiassa C-484/19, Lexel AB kuitenkin pysähdyin. Ja hyvä että pysähdyin. Jotenkin ratkaisu auttoi jälleen asioiden jäsentämisessä isossa kuvassa. Viime vuosina päivänsä oli saanut täytettyä sillä, että opetteli yksityiskohtaisella tasolla, mitä sitä nyt olikaan tullut säädellyksi ATADien ja muiden vastaavien kautta. Ei kuitenkaan ollut tullut niin paljon mietittyä, että voidaanko asioista näin säätää.
<h2>Miksi Lexel AB -ratkaisulla on merkitystä?</h2>
Viimeaikaisen sääntelytsunamin taustalla on hyvin monelta osin niin sanotun aggressiivisen verosuunnittelun ja sen mukanaan tuomien ilmiöiden estäminen. Termiä aggressiivinen verosuunnittelu ei kuitenkaan täsmällisesti määritellä ja ainakin itse olen ymmärtänyt, että sen mukanaan tuomilla ilmiöillä tarkoitetaan, mutkia oikoen ilmaistuna, sellaisia veroetuja, jotka ovat saavutettavissa kansainvälisissä tilanteissa (eli tilanteissa, joita säädellään useamman kuin yhden valtion toimesta) ja kansainvälisten konsernien tai toimijoiden toimesta. Näiden ehkäisemiseksi on säädetty runsaasti uutta normistoa. EUT:n tuomiossa asiassa Lexel AB tällaisen aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisen tarkoitus pääsi ensi kertaa testiin EU:n turvaamien perusvapauksien valossa. 
Tapauksen Lexel AB faktat ovat seuraavat: ruotsalainen konserniyhtiö Lexel AB osti konsernin sisäisellä osakekaupalla osakkeita belgialaisessa konserniyhtiössä espanjalaiselta konserniyhtiöltä. Osakehankinta rahoitettiin konserninsisäisellä lainalla ranskalaiselta konserniyhtiöltä. 
Ranskalainen konserniyhtiö oli Ranskassa osa konserniverojärjestelmää ja sattui käymään niin, että konsernin muut ranskalaiset yhtiöt olivat siinä määrin tappiollisia, että ranskalaisen lainanantajayhtiön saamaa korkotuloa ei verotettu, koska muiden ranskalaisten konserniyhtiöiden tappiollisia tuloksia päästiin vähentämään saatua korkotuloa vastaan. Ainakaan EUT:n tuomiosta ei ilmene kovin merkityksellisiä Lexel AB:n omaan liiketoimintaan liittyviä syitä konserniyhtiön osakkeiden hankintaan. Syyt osakekauppaan tuntuvat olleen pikemminkin konsernitasoisia.
<h2>Huomioita Ruotsin lainsäädännöstä</h2>
Voi sanoa, että käsillä on ainakin jonkun näkökulmasta klassinen aggressiivisen verosuunnittelun tilanne: konsernin näkökulmasta korkokulu siirretään Espanjasta Ruotsiin konserninsisäisellä osakekaupalla, korkotulo tuloutuu valtiossa, jossa se hyötyy konserniverojärjestelmästä ja ko. valtiossa olevista tappioista, eikä sen johdosta välitöntä veron maksua korkotulon osalta tapahdu. Joku voisi sanoa, että tapahtui nk. Profit Shifting Ruotsista Ranskaan (korkokulu Ruotsissa, korkotulo Ranskassa, konsernitilanne) ja syntyi veroetu, kun Ranskassa olleita tappioita päästiin käyttämään ko. korkotuloa vastaan. Ruotsin veropohjakin osaltaan mureni (Base Erosion).
Lexel AB:n tapauksessa Ruotsin lainsäädäntö pyrki estämään juuri tällaisen tilanteen syntymisen. Lainsäädännön yleinen tarkoitus oli estää korkokulujen avulla harjoitettu kansainvälinen aggressiivinen verosuunnittelu. Relevantit säädökset oli muotoiltu teknisesti siten, että konsernin sisäisen rajat yli maksettavan korkokulun vähennysoikeus evättiin, mikäli koron perusteena olevan lainan syntymisen pääasiallisena syynä oli konsernin merkittävä veroetu. Säädöksellä estettäväksi aiottua ilmiötä ei voinut syntyä Ruotsin sisäisessä tilanteessa, joten säännöstä ei sovellettu kotimaisiin tilanteisiin. 
<blockquote>Kaikki alemmat oikeusasteet Ruotsissa olivat todenneet, että käsillä oli aggressiivisen verosuunnittelun tilanne, evänneet korkovähennyksen ja todenneet, että tämä oli eurooppavero-oikeudellisesti ok. Olihan juuri estetty aggressiivisen verosuunnittelun tilanne.  </blockquote>
EUT:n tuomio asiassa on melko mykistävä. Käsitteelle ”aggressiivinen verosuunnittelu” ei anneta mitään oikeudellista merkitystä. EUT ei itse edes käytä koko termiä kertaakaan, vaikka Ruotsi tuo esille useita kertoja Ruotsin sääntelyn olevan olemassa nimenomaan aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemiseksi.
EUT:n antamien Tanskaa koskeneiden anti-abuse ja beneficial owner -ratkaisujen myötä olisi voinut luulla, että EUT olisi arvioinut aggressiivisen verosuunnittelun tilannetta suhteessa EU:n perusvapauksien väärinkäyttöön. Ei arvioinut. Ei sanallakaan.
Objektiivisen vertailukelpoisuuden osalta olisi voinut luulla, että rajat ylittävä tilanne, joka on se ainoa tilanne, jossa sellainen aggressiivinen verosuunnittelutilanne, jota Ruotsin säännöksellä pyrittiin estämään, voi syntyä, saattaisi olla Ruotsin lainsäädännön tarkoitus huomioiden (kansainvälisen aggressiivisen verosuunnittelun estäminen) vertailukelvoton kotimaiseen tilanteeseen, eli siihen tilanteeseen, jossa estettäväksi tarkoitettua ilmiötä ei voi syntyä. Ei ollut. EUT ei miettinyt asiaa aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta, eli tarkastelussa ei otettu huomioon ulkomaisen verosääntelyn vaikutusta. 
<blockquote>EUT mietti asiaa puhtaasti ja tarkkarajaisesti vain korkovähennyksen ja Ruotsin sääntelyn näkökulmasta.</blockquote>
Olisi voinut luulla, että verotuksen oikaisu tilanteessa, jossa ehkä melko kevyin liiketaloudellisin perustein oli toteutettu konsernin sisäinen osakekauppa, jonka johdosta Ruotsin veropohja pieneni (korkokulu Ruotsissa) ja siirtyi Ranskaan (korkotulo Ranskassa), jossa sitä voitiin hyödyntää verotuksellisesti (konserniverojärjestelmä, tappiolliset konserniyhtiöt) olisi ollut oikeutettavissa veronkierron ehkäisemisellä, jäsenvaltioiden verotusvallan tasapainoisella jakautumisella tai niiden yhdistelmällä. Ei ollut. Olisi ollut, jos Ruotsin sääntelyn erityisenä tarkoituksena olisi estää ”täysin keinotekoisia järjestelyitä”. Se, että tarkoitus oli estää veroedun syntyminen konsernissa aggressiivisen verosuunnittelun myötä, ei riittänyt. Vaikka järjestely oli verovetoinen, se ei kuitenkaan ollut eurooppavero-oikeuden edellyttämällä tavalla keinotekoinen.
<h2>Aggressiivinen verosuunnittelu ja keinotekoinen järjestely -termien käsittely</h2>
Tuomiosta voidaan aihealueittain yksityiskohtaisemmin ammentaa melko paljon linjanvetoja erilaisiin tilanteisiin, joissa kansainvälisen aggressiivisen verosuunnittelun tilanteissa puututaan verotuksen pääsääntöihin. Niistä ehkä myöhemmin lisää. Tämän kirjoituksen päätän kahteen mielenkiintoiseen havaintoon tuomiosta.
Ensinnäkin, EUT ei itse käytä termiä aggressiivinen verosuunnittelu kertaakaan. Aggressiivinen verosuunnittelu on käsitteenä haastava ja sitä ei ole yksiselitteisesti ja juridisen tarkasti helppo määritellä. Sillä tuntuu olevan hiukan eri sisältö asiayhteydestä riippuen. EUT ei tartu käsitteeseen lainkaan. EUT ei anna käsitteelle mitään juridista sisältöä tai merkitystä. Aggressiivinen verosuunnittelu taitaa olla käsitteenä liian avoin, jotta EUT pystyisi sitä juridisessa ratkaisutoiminnassa käyttämään. Ja juridisesti avoimen käsitteen sisällön määrittäminen ei taida olla EUT:n tehtäväkään, vaikka kyseistä käsitettä jäsenvaltiossa juridisen ratkaisutoiminnan perusteena käytettäisiinkin.
Toinen mielenkiintoinen kohta EUT:n tuomiossa on se, kun EUT käsittelee ”täysin keinotekoisen järjestelyn” käsitettä ja veronkierron ehkäisy -oikeuttamisperustetta yleisesti. EUT toteaa, että järjestely, jonka toteuttamisen pääasiallisena syynä on verotuksellisen edun saavuttaminen, on ok, kunhan järjestely ei ole keinotekoinen. Jos tässä yhteydessä muistellaan esimerkiksi ATAD 1:ssä säädeltyä yleisen veronkierron säännöstä, huomataan, että samoilla linjoilla ehkä mennään:
<ol>
<li> Jäsenvaltion on jätettävä yhteisöverovelvollisuutta laskettaessa huomioon ottamatta sellainen järjestely tai sellaiset järjestelyjen sarjat, joiden pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on sovellettavan verolain tavoitteen tai tarkoituksen vastaisen veroedun saaminen ja jotka eivät ole aitoja kaikki asiaan liittyvät tosiseikat ja olosuhteet huomioon ottaen. Järjestelyyn voi sisältyä useampi kuin yksi vaihe tai osa. </li>
<li> Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa on pidettävä epäaitona, siltä osin kuin ne eivät perustu päteviin liiketaloudellisiin syihin, jotka vastaavat taloudellista todellisuutta.</li>
</ol>
EUT kuitenkin toteaa, ettei kyse ole keinotekoisesta järjestelystä, koska järjestelyn taustalla on siviilioikeudellinen liiketoimi ja siitä johtuva markkinaehtoinen velka (ei ainoastaan fiktiivinen järjestely). EUT piti merkittävänä sitä, että liiketoimi on toteutettu ehdoilla, jotka vastaavat itsenäisten yhtiöiden välillä sovittavia ehtoja. Ja tämä kaikki siis Lexel AB:n tilanteessa, jossa velan syntymisen perusteena on konsernin sisäinen osakekauppa, jonka liiketaloudelliset perusteet tuntuvat painottuvan enemmän konsernitasolle, mutta ”taloudellisessa todellisuudessa” liiketoimi kyllä tehtiin.

EUT ei antanut tuoreessa ratkaisussaan mitään oikeudellista merkitystä aggressiivisen verosuunnittelun käsitteelle

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jarno Laaksonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta