EUT: ”Käännetty verovelvollisuus” merkintä laskulla kolmikantakaupan soveltamisen edellytys
Euroopan Unionin tuomioistuin (EUT) yllätti ennen joulua tuomiollaan (C-247/21 Luxury Trust Automobil GmbH), jossa se totesi, että viittaus käännettyyn verovelvollisuuteen kolmikantakauppalaskulla on kolmikantakaupan soveltamisen aineellinen edellytys. Riittävää ei ollut, että laskulla oli merkintä kolmikantakaupasta, vaan laskulla olisi nimenomaisesti pitänyt nimetä ostaja veronmaksuvelvolliseksi. Laskujen jälkikäteinen korjaaminen ei myöskään ollut mahdollista.
Euroopan Unionin tuomioistuin (EUT) yllätti ennen joulua tuomiollaan (C-247/21 Luxury Trust Automobil GmbH), jossa se totesi, että viittaus käännettyyn verovelvollisuuteen kolmikantakauppalaskulla on kolmikantakaupan soveltamisen aineellinen edellytys. Riittävää ei ollut, että laskulla oli merkintä kolmikantakaupasta, vaan laskulla olisi nimenomaisesti pitänyt nimetä ostaja veronmaksuvelvolliseksi. Laskujen jälkikäteinen korjaaminen ei myöskään ollut mahdollista.
Tuomio
EUT:n käsittelemässä asiassa Luxury Trust Automobil oli itävaltalainen yhtiö, joka harjoittaa luksusautojen välitystä ja myyntiä. Luxury Trust Automobil oli vuonna 2014 ostanut UK yhtiöltä autoja, jotka se myi edelleen tšekkiläisellä yhtiölle M. Ajoneuvot kuljetettiin suoraan UK:sta Tšekkiin.
Kukin luovutuksiin osallisista yrityksistä käytti kotivaltionsa arvonlisäverotunnistetta. Luxury Trust Automobilin laatimassa laskussa mainittiin yhtiön itävaltalainen arvonlisäverotunniste, yhtiö M:n tšekkiläinen arvonlisäverotunniste ja UK toimittajan arvonlisäverotunniste. Lisäksi laskussa oli maininta ”Verovapaa yhteisön sisäinen kolmikantakauppa” (”Steuerfreies innergemeinschaftliches Dreiecksgeschäft”). Luxury Trust Automobil ilmoitti myynnit yhteenvetoilmoituksellaan kolmikantakauppana yhtiö M:n tšekkiläiselle arvonlisäverotunnisteelle.
Luxury Trust Automobil oikaisi yhtiössä suoritetun verotarkastuksen jälkeen laskut vuonna 2016 lisäämällä niihin maininnan veronmaksuvelvollisuuden siirtymisestä yhtiö M:lle. Näyttöä siitä, että nämä oikaistut laskut olisi tosiasiallisesti toimitettu M:lle, ei ollut. Tšekin veroviranomaiset luokittelivat M:n valeyritykseksi (”Missing Trader”). Vaikka M oli rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi Tšekissä kyseessä olevien luovutusten toteuttamisajanjaksona, Tšekin veroviranomaiset eivät onnistuneet saamaan siihen yhteyttä eikä yhtiö M ollut ilmoittanut eikä maksanut arvonlisäveroa Tšekissä näistä luovutuksista.
EUT totesi, että kolmikantakaupassa väliportaan hankkijan antama lasku on laadittava direktiivin laskumerkintävaatimusten mukaisesti. Niiden mukaan laskussa on oltava maininta käännetystä verovelvollisuudesta, kun hankkija on velvollinen maksamaan arvonlisäveron.
Lisäksi EUT katsoi, että kolmikantakaupan soveltamisedellytyksiä täsmentävä 42 artikla asettaa yksinkertaistuksen soveltamisen aineelliseksi edellytykseksi sen, että kolmikantakaupan kolmas osapuoli on direktiivin laskumerkintävaatimusten mukaisesti asetettu veronmaksuvelvolliseksi. Siten kolmikantakaupan väliportaan hankkija ei voi korvata mainintaa käännetystä veronmaksuvelvollisuudesta muulla maininnalla.
Johtopäätöksenä EUT totesi, että kolmikantakaupassa lopullista hankkijaa ei ole pätevästi nimetty velvolliseksi maksamaan arvonlisäveroa, kun väliportaan hankkijan antamassa laskussa ei ole mainintaa käännetystä veronmaksuvelvollisuudesta.
Koska EUT katsoi käännetyn verovelvollisuuden viittauksen olevan yksinkertaistuksen aineellinen edellytys, ei sitä myöskään voitu jälkeenpäin laskua korjaamalla oikaista.
Johtopäätökset
Käsityksemme mukaan esimerkiksi Suomessa on totuttu tulkitsemaan laskumerkintöjä enemmän muodollisina edellytyksinä, ja jos muutoin edellytysten on voitu osoittaa täyttyneen, puutteelliset merkinnät eivät ole vaikuttaneet myynnin verokäsittelyyn tai ne on ainakin voitu korjata.
Tyypillisesti viittaus kolmikantakauppaan (esim. ”Triangulation”) on jo itsessään ajateltu sisältävän ajatuksen siitä, että kolmikantamyyjä käsittelee myyntinsä verottomana juurikin siitä syystä, että veronmaksuvelvollisuus, tai tässä tapauksessa yhteisöhankinnan raportointivelvoite, on ostajalla.
Näin asia ei nyt EUT:n tuomion mukaan ole, ja kun seuraa EUT:n logiikkaa kolmikantakaupan säännösten tulkinnassa, tämä tiukka tulkinta on artiklakokonaisuuden valossa toki mahdollinen. On vaikea arvioida, onko lopputulokseen vaikuttanut se tosiasia, että tuomion asiassa vero jäi ilmeisesti veropetoksesta johtuen lopulta kokonaan tilittämättä. Näin ei kuitenkaan perusteluosiossa todeta.
Kokemuksemme mukaan monella suomalaisella yhtiöllä kolmikantakaupan laskuviittauksena on käytetty pelkästään kolmikantakauppaa. Jos tämä ei riitä kolmikantakaupan todentamiseksi, riskinä on kolmikantakauppoina käsiteltyjen myyntien taannehtiva tulkitseminen yhteisöhankinnoiksi kuljetuksen päättymisvaltiossa ja siitä seuraava rekisteröinti- ja mahdollinen verontilitysvelvoite. Tuomion voi olettaa muuttavan ainakin monessa muussa EU-valtiossa kolmikantakauppojen käsittelyä, joten laskuviittauksia on syytä tarkentaa.
