PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tällaiseen vaikeasti havainnoitavaan varallisuuteen sijoittaminen näyttää tuottavan merkittävää varallisuusarvoa omistajalleen, vaikka sellaisia tehtyjä investointeja ei voi tunnistaa yhtiön taseesta. Näiden yhtiöiden kyvykkyys näkyy korkeana yhtiön arvostuksena erityisesti suhteessa niiden kirjanpidolliseen varallisuuteen. Koska kirjanpitokäytännöt suhtautuvat nuivasti vaikeasti havainnoitavan aineettoman omaisuuden kirjaamiseen taseeseen, yhtiöiden markkina-arvo voi olla kymmeniä kertoja suurempi kuin sen kirjanpitoarvo.
<blockquote>Tällainen on kirjanpidon paradoksi: se mikä on yhtiölle kaikkein arvokkainta, onkin niin epävarmaa, että se ei kelpaa tekijälleen taseeseen kirjattavaksi investoinniksi.</blockquote>
Tähän liiketaloudellista laskentatieteen uskottavuutta uhkaavaan asianlaitaan saatiin osittaisratkaisu n. 20 vuotta sitten, kun yrityskauppojen laskentakäytäntöä koskevat säännöt pantiin uusiksi listayhtiöissä. Silloin päätettiin julkisia yhtiöitä koskevasta käytännöstä jossa, pääsäännöstä poiketen, yrityskaupassa yhtiö tunnistaa yrityskaupan hintaan sisältyvänä, ja erillisinä tase-erinä arvostettavina tietyn aineettoman varallisuuden ja liikearvon. 
Tämä oli olennainen parannus aiemmin vallinneeseen tapaan, josta tilinpäätöksen lukija ei ylipäänsä voinut tunnistaa yrityskaupan taloudellista arvoa ja siinä hankittuja aineettomia hyödykkeitä ja liikearvoa. Koska liikearvon ”taloudellinen vaikutusaika” ei ole määriteltävissä, sillä perusteltiin, että liikearvoa ei tule kaavamaisesti poistaa taseesta. Sen sijaan tällaisen varallisuuden arvostus tulee varmistaa arvonmääritysmenetelmin.   
<h2>Kuinka hyvin käytäntö on toiminut?</h2>
Yleisesti aineettoman varallisuuden tunnistamista pidetään positiivisena asiana, vaikka tiettyjä asiakassuhteisiin liittyviä hyödykkeitä pidetään vaikeasti tunnistettavina erillisinä  liikearvosta. Tämän vuoksi on esitetty, että niiden eriyttäminen liikearvosta ei tuo lisäinformaatiota. Vaikuttaakin siltä, että ohjeistusta näiden kirjaamisen osalta tullaan selkeyttämään. 
Liikearvon suhteen mielipiteet kuitenkin jakaantuvat.  
Käytäntöä on erityisesti tilinpäätösten laatijoiden näkökulmasta pidetty työläänä ja siten kalliina, vaikka siihen on luotu kevennyksiä. On myös sellainen laskentatieteellinen koulukunta, jonka kannattajien mielestä nykykäytäntö on myös periaatteeltaan väärä ja altis arvostusongelmille.  Heidän mielestä liikearvoon kohdistuu väistämättä vähenemää ajan mittaan kunnes se lopulta häviää, ja sen takia tämän säännöllinen poistaminen on sekä oikeampi että edullisempi tapa esittää asia numeroin.     
Syksyn aikana standardinlaatijoiden jättiläiset Financial Accounting Standard Board (FASB) ja International Accounting Standards Bord (IASB) ovat tahoillaan ja yhdessä pohtineet asiaa. Saadun alustavan palautteen perusteella on tullut kannanottoja sekä nykyisen mallin puolesta (liikearvoa ei poisteta) että sitä vastaan (liikearvo poistetaan). Tämän vuoksi standardinlaatijat pohtivat nykyisen käytännön hyötyjä sen aiheuttamiin kustannuksiin laatijalle.  
<h2>Miksi nykymallia vastaan?</h2>
Varsinkin tilinpäätöksen laatijat ovat sitä mieltä, että liikearvon testaamiseen liittyvät kustannukset ja lopputulokseen liittyvä epävarmuus on siinä määrin merkittävää, että nykyistä liikearvon kirjauskäytäntöä pidetään sekä kalliina että turhauttavana prosessina.
Nykymallin vastustajat ovat myös sitä mieltä että arvonalennukset eivät anna ajantasaista tietoa yrityksen liiketoiminnasta, koska arvonalennukset tehdään vasta kun on ilmeistä, että hankinnan taloudellisista tavoitteista on jääty. 
Myös meno-tuloteoriaa myötäileviä kannanottoja on esitetty.  Niiden mukaan yrityskaupasta syntyvän hankintamenon on perusteltu jaksottuvan vastaiselle ajalle samassa suhteessa kuin yrityskaupan ajatellaan kerryttävän vastaisia tuloja.  Tämän ajatellaan antavan paremman kuvan yrityksen tuloslaskelmasta. 
<h2>Miksi nykymallin puolesta?</h2>
Nykyisen käytännön puolesta (liikearvoa ei kaavamaisesti poisteta) puhuu se, että liikearvon alaskirjaus vahvistaa tilinpäätöksen lukijalle, että yrityskauppa ei ole vastannut johdon siihen kohdistuneita odotuksia. Vaikka arvonalennuksesta ei seuraisikaan välitöntä vaikutusta yhtiön osakekurssiin, tällainen vaikutus on mitä todennäköisemmin tihkunut kurssiin sitä mukaa kun yrityksen johto on liitetiedoissa ja muutoin kuvannut yrityskaupan toteutumista esim. analyytikkotilaisuuksissa. 
<blockquote>Nykykäytäntöä tulisikin tulkita tiedottamisen jatkumona pikemminkin kuin yksittäisenä arvonalennustapahtumana.  </blockquote>
Arvonalennuksella on sellaisen käsityksen mukaan eräänlainen ”vahvistusarvo”, jossa yrityksen johto mahdollisesti tätä edeltävän seurantajakson päätteeksi esittää johtopäätöksensä ja mahdollisesti muutoksia johdossa, toiminnasta luopumisia tms. vastaisia strategioita liiketoiminnasta.
Puolestapuhujat esittävät myös, että hankintahintaan liittyvä arvonalennusten uhka vastuuttaa johdon merkittävistä investointipäätöksistä. Onhan näiden mittakaava moninkertainen verrattuna investointeihin, joita yhtiö tekee normaalin liiketoimintansa puitteissa.   
Ajoittaisen arvonalennuksen ajatellaan myös paremmin kuvaavan liikearvon taloudellista luonnetta, jonka ei mitenkään kuvitella vastaavan kaavamaista poistoa ajan kulumisen funktiona. Päinvastoin sen liiketaloudellinen luonne on yhtiön johdon ja henkilöstön kyvyssä kehittää jatkossakin liiketoimintaa.  Tämän takia sen arvon tulisi kuvastua yhtiön taseesta.
<h2>Mitä vaihtoehtoja on esitetty liikearvon ja poiston käsittelylle?</h2>
Keskustelussa yrityskauppojen kirjanpitokäytännöstä taustalle jää se, että aineettomat hyödykkeet ja liikearvo eivät ole ainoastaan yrityskauppoja tekevien yritysten varallisuutta. Itse asiassa näitä on useimmissa yrityksissä riippumatta siitä onko ne hankittu yrityskaupalla vai ansaittu omaa toimintaa kehittämällä ns. orgaanisesti.  
Kirjanpitokäytännön tulisi vastata liikearvon tosiasiallista olemusta ja sen liiketaloudellista määritelmää. Silloin liikearvoon kuuluu mm. yrityksen maine, kasvupotentiaali, toimintaperiaatteet ja yrityksen henkilöstön ja johdon kyvykkyys ja oppiminen – niin vaikeaa kuin näiden tunnistaminen onkin. Näin ajateltuna nykyinen käytäntö ja siihen liittyvät parannukset ovat tämän kuvaamiseksi paras ratkaisu.
Jos kuitenkin tärkein päämäärä on säästää yrityksen kustannuksia, niin silloin parasta on määrittää pakollinen poistoaika liikearvolle, jotta kaikilla kansainvälisillä pääomamarkkinoilla toimivia yrityksiä voi verrata keskenään.

Goodwill goodbye 2.0? Pohdintaa liikearvon käsittelystä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

PRH:n säätiövalvonta kiinnittää erityistä huomiota konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden noudattamiseen vuonna 2024

Pienimpien yhdistysten kirjanpitovelvollisuutta kevennetty

PwC:n tutkimus: Suomen yritysjärjestelymarkkinoiden odotetaan piristyvän kevättalvella

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matias Lindholm

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta