PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

&nbsp;
Sähköalan voittoveron verosta vapauttaminen ja verovelvollisten piirin rajaus
Sähkön vähittäismyyjät, jotka eivät ole konserniyhteydessä yritykseen, joka omistaa suoraan tai välillisesti osakkeita tai osuuksia sähköntuotantoa harjoittavassa yrityksessä, eivät ole sähköalan voittoveron piirissä. Konserniyhteydellä tarkoitetaan sähkön vähittäismyyntiä koskevan verovapauden osalta samaa kuin siirtohinnoitteluoikaisua koskevalla etuyhteydellä. 
Muu yrityksen liiketoiminta ei vaikuta sen arviointiin, onko kysymys vähittäismyyntiä harjoittavasta yrityksestä. Hallituksen esityksessä esimerkkinä on annettu tilanne, jossa sähkön vähittäismyyntiä harjoittava yhtiö myy lisäksi erilaisia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.
Sähköalan voittoveron ulkopuolelle on hallituksen esityksessä rajattu yritykset, jotka ovat fossiilisten polttoaineiden alan yritysten voittoveron eli solidaarisuusmaksun piirissä.
Konsernisuhteiden huomioiminen sähköalan voittoverossa
Lopullisessa hallituksen esityksessä on pyritty huomioimaan konsernisuhteet luonnosta paremmin. Ensinnäkin veron piiriin kuuluvien yritysten välillä on mahdollista tasata voitollisia ja tappiollisia tuloksia. 
Toisekseen konsernin sisäisestä sähköliiketoiminnasta syntynyttä voittoa ei oteta huomioon veron laskentapohjassa. Sisäisellä sähköliiketoiminnalla tarkoitetaan sähkön tuotantoa tai toimitusta verovelvollisen tai saman konsernin yrityksen muussa liiketoiminnassa kulutettavaksi. Sisäisen sähköliiketoiminnan tulokseksi katsotaan se suhteellinen osuus sähköliiketoiminnan tuloksesta, joka vastaa verovelvollisen tai saman konsernin yrityksen muiden toimintojen sähkönhankinnan nettokustannusten suhdetta verovelvollisen sähköliiketoiminnan liikevaihtoon.
Molempien konsernia koskevien tasausjärjestelmien käyttäminen edellyttää sitä, että yritysten välillä olisi mahdollista tasata verotettavaa tulosta siten kuin konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2, 3 ja 7 §:ssä säädetään. Lisäksi yritysten on oltava sähköalan voittoveron piirissä eikä yrityksiä ole erikseen vapautettu verosta sillä perusteella, että yritys tai yritykset täyttävät sähkön vähittäismyyjiä koskevan verovapauden edellytykset.
Sähköliiketoiminnan tuloksen laskeminen
Hallituksen esitykseen on lisätty täsmennys siitä, että asiakkaille annetut alennukset ja hyvitykset ovat sähköliiketoiminnan menoja. Niin sanotut yleiskulut jaettaisiin sähköliiketoiminnan ja muun liiketoiminnan välille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. 
Sähköliiketoiminnan tulosta laskettaessa ei huomioida nettokorkomenojen vähennysoikeutta koskevia säännöksiä (EVL 18 a §) eikä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä.
Verotuksen poistot, varaukset ja muut tahdonvaltaiset vähennysvaatimukset tulee tehdä vastaavalla tavalla kuin samalta vuodelta toimitettavassa tuloverotuksessa. Verovuoden poistot tehdään vastaavista poistamattomista hankintamenoista kuin verovelvollisen saman verovuoden tuloverotuksessa. Poistot ovat vähennyskelpoisia siltä osin, kun hyödykettä on käytetty sähköliiketoiminnan käytössä. 
Kuitenkin irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöspoistot jaettaisiin kaavamaisesti. Jakaminen tapahtuu sähköliiketoimintaan kuuluvan irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden ja yrityksen koko irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden kirjanpidossa tehtyjen poistojen suhteessa. Irtaimen käyttöomaisuuden poistoihin sovelletaan koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annettua lakia.
Oman pääoman tuotto
Hallituksen esityksessä verovapaa 5 %:n tuotto sitoutuneelle omalle pääomalle korotettiin 10 %:iin. Sähköliiketoiminnan tulos, joka ylittää kymmenen prosentin suuruisen tuoton sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman tuotolle, on veronalaista. Hallituksen esityksessä on täsmennetty, että oman pääoman tuotto lasketaan verovuotta edeltävän vuoden sähköliiketoiminnan eriytetyn tilinpäätöksen oman pääoman määrästä. Ennen kymmenen prosentin verovapaan tuoton määrittämistä, oman pääoman määrästä vähennetään kiinteän toimipaikan toimintaan sitoutuneen oman pääoman määrä sekä sisäisen sähköliiketoiminnan osuus sähköliiketoiminnan omasta pääomasta.
Fossiilisten polttoaineiden alan solidaarisuusmaksu
Hallituksen esityksessä esitetty oman pääoman viiden prosentin verovapaa tuotto on korvattu EU-asetuksen mukaisella vertailurajalla eli maksun määrä olisi 33 prosenttia vertailurajan ylittävästä voitosta. Vertailurajan ylittävällä voitolla tarkoitetaan sitä määrää, jolla verovelvollisen verovuoden elinkeinotoiminnan tulos ylittää 120 prosenttia elinkeinotoiminnan tuloksen keskiarvosta verovuosilta 2018–2021.
Toisin kuin sähköalan voittoveron osalta, fossiilisten polttoaineiden alan solidaarisuusmaksua laskettaessa ei oteta huomioon koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotettuja poistoja.

Hallituksen esityksessä merkittäviä muutoksia sähköalan Windfall-verolle

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Eetu Mikkonen

Muut lukivat myös

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne