Hallituksen esitys rahankeräyslaiksi julkaistu – uusi laki voimaan syksyllä 2019?

Uutta rahankeräyslakia koskevan esityksen keskeisimpänä muutosehdotuksena on rahankeräyksen luvanvaraisuuden osittainen poistaminen. Hallituksen esityksen mukaan rahankeräyksen järjestäminen olisi tietyillä edellytyksillä mahdollista rahankeräysluvan lisäksi ilman lupaa pienkeräysilmoituksen perusteella.

Pienkeräys vs. rahankeräyslupa

Pienkeräyksen järjestämiseen ei vaadittaisi rahankeräyslupaa, vaan keräys voitaisiin toteuttaa ilmoituksenvaraisena. Ilmoitus keräyksestä tulisi tehdä poliisilaitokselle. Rahankeräyslaissa pienkeräystä säädeltäisiin mm. rajoittajalla keräyksen kestoaika kolmeen kuukauteen, keräysvarojen enimmäismäärä 10 000 euroon ja sallimalla vuoden aikana enintään kahden keräyksen järjestäminen.

Muulloin tarvittaisiin edelleen Rahankeräyslupa. Myönnetty rahankeräyslupa olisi jatkossa aina voimassa toistaiseksi. Lupaviranomaisena toimisi Poliisihallitus. Rahankeräysluvan nojalla voitaisiin rahankeräyksiä järjestää yksi tai useampi. Rahankeräysluvan haltijalla olisi velvollisuus tehdä vuosi-ilmoitus rahankeräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä sekä vuosisuunnitelma tulevista rahankeräyksistä.

Keräyksen järjestäjät

Hallituksen esityksen mukaan rahankeräyksen järjestäjän tulisi olla Suomessa rekisteröity yhdistys tai säätiö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Laissa mainittaisiin myös muita tahoja, joille rahankeräyslupa voitaisiin myöntää. Pienkeräyksen järjestäjänä voisi edellä mainittujen lisäksi toimia vähintään kolmen luonnollisen henkilön muodostama ryhmä, jonka jäsenistä vähintään yhden olisi oltava täysivaltainen ja muiden 15 vuotta täyttäneitä, ja joilla kaikilla olisi kotikunta Suomessa.

Sallitut keräystarkoitukset

Rahankeräyksen kohteen edellytettäisiin jatkossakin pääsääntöisesti olevan yleishyödyllinen. Pienkeräyksellä varoja voitaisiin kerätä myös muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen. Keräyksen järjestäminen elinkeinotoiminnan tukemiseen tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen ei olisi kuitenkaan sallittua pienkeräykselläkään.

Lakiin nimenomaan ehdotetun säännöksen mukaisesti rahankeräyksen tarkoitus voisi olla myös esimerkiksi taloudellisissa vaikeuksissa olevan yksittäisen henkilön tai perheen auttaminen. Selvyyden vuoksi laissa mainittaisiin myös tilanteita, joiden ei katsota täyttävän rahankeräyksen määritelmää ja joihin rahankeräyslakia ei näin ollen sovellettaisi, kuten naapuriapu.

Jos sinulla on rahankeräyslaista kysyttävää, otathan yhteyttä!