PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Nyt KHO:ssa oli käsiteltävänä smoothiebaareissa valmistetut smoothie-tuotteet. Niiden KHO totesi olevan virvoitusjuomaverollisia muun muassa siksi, että ne voidaan nauttia juomalla.
KHO:ssa (<a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1631171261997.html">KHO:2021:126</a>) käsitellyssä tapauksessa yhtiö valmisti ja myi smoothiebaareissaan erilaisia smoothieita, tuoremehuja ja mehushotteja asiakkaiden tilauksesta suoraan kulutettavaksi. Smoothie-tuotteiden raaka-aineena käytettiin hedelmiä, marjoja sekä vihanneksia. Juomaan lisättiin myös jääpaloja. Juomiin voitiin lisätä myös hedelmistä tai marjoista puristettua mehua taikka esimerkiksi jogurttia tai kookosmaitoa. Smoothiet saattoivat sisältää myös muita ainesosia, kuten heraproteiinia, jogurttia, kookosmaitoa, minttua ja inkivääriä. Niihin ei lisätty vettä tai mehutiivistettä, sokeria, makeutusaineita tai lisäaineita. Koostumus oli paksua. Juomia nautittiin normaalia leveämmällä juomapillillä tai vaihtoehtoisesti lusikalla.
Arvioitavana oli, tuliko valmistajan smoothie luokitella nimikkeen 2202 alle, jolloin juoma olisi virvoitusjuomaveron alainen tuote vai nimikkeeseen 2008 kuuluvana hedelmäsurvoksena. Päätöksessään KHO viittasi EUT:n ratkaisuun asiassa C-114/80, Ritter v. Oberfinanzdirektion Hamburg, jossa tulkittiin nimikkeen 2202 ilmaisua ”muut alkoholijuomat”. Ryhmästä muun muassa poissuljetaan nimikkeen 2009 hedelmä- ja kasvismehut. EUT:n tuomion mukaan nimikkeen on ymmärrettävä käsittävän ihmiskulutukseen tarkoitetut nesteet, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun luokitukseen.
<h3>Onko sitovat luokittelusäännöt ohitettu?</h3>
Luokittelu ei sen sijaan voi riippua subjektiivisista tekijöistä, kuten juoman käyttötarkoituksesta. Lisäksi EUT on päätöksessään katsonut, että juoman luokittelu nimikkeen 2202 alle ei riipu myöskään käytetyistä perusainesosista. Sen sijaan ratkaiseva ominaisuus on tuotteen nestemäinen muoto, joka EUT:ssa käsitteillä olevassa tapauksessa saatiin vettä lisäämällä. EUT:n tuomiossa painotettiin myös sitä, että nimikkeessä 2202 viitataan yleisesti ottaen juomiin ja toisaalta poissuljetaan ryhmään 2009 kuuluvat hedelmä- ja kasvismehut. EUT:n mukaan tämä osoittaa, että ilman nimenomaista poissuljentaa hedelmä- ja kasvismehut luokiteltaisiin juomina 2202 nimikkeeseen, eikä niiden perusainesosien mukaisesti.
KHO totesi smoothiebaareissa valmistettavien smoothie-juomien olevan nimikkeen 2202 alle kuuluvia virvoitusjuomaveron alaisia tuotteita sillä perusteella, että juomilla on nestemäinen muoto ja ne valmistetaan juomapillillä juotaviksi. Koostumus saavutetaan lisäämällä tuotteeseen jääpaloja sekä tarvittaessa hedelmistä tai marjoista puristettua mehua, jogurttia tai kookosmaitoa. Nimikkeeseen 2008 kuuluvilla hedelmäsurvoksilla tarkoitettaisiin puolestaan tuotteita, joita ei voida nauttia juomalla.
<blockquote>Päätös on hämmentävä, sillä KHO näyttäisi pitäneen ratkaisevana pääosin ainoastaan sitä, että kyseessä on juotavaksi tarkoitettu juoma. Juoman koostumus ja sen luokittelu luokittelusääntöjen mukaan ei näytetty tehdyn, vaikka nähdäksemme nimenomaan tämän tulisi olla asiassa ensisijaisesti ratkaisevaa. </blockquote>
Juoman luokittelu nimikkeen 2202 alle juoman koostumuksen perusteella jää näin ollen epäselväksi ja luokittelusääntöjen painoarvo näyttäisi jäävän taka-alalle suhteessa juoman nestemäisyyden arvioon. Meillä ei ole tietoa, pidettiinkö KHO:ssa katselmus tai tasting juomista ja niiden juotavuudesta.
Tapaus avaa laajemmin kysymyksen siitä, missä määrin muut juotavaksi tarkoitetut nestemäiset juomat, joiden luokittelu on vähänkään epäselvää, saatettaisiin luokitella vastaavalla tavalla verollisiksi pelkästään niiden nestemäisen ominaisuuden perusteella. Merkittävää asiassa on mielestämme myös se, että smoothien koostumuksen todettiin olevan sekä juotavaa että sen verran paksua, että tuote voidaan nauttia myös lusikalla. Päätöksen perusteella on vaikea vetää selkeää rajaa ja ennakoitavuutta verollisten ja verottomien tuotteiden välille. 
Tapausta lukiessa herää epäilys siitä, onko oikeudellisesti sitovat luokittelusäännöt (yleiset tulkintasäännöt) ohitettu. Vastaavista juomista on EU-tasolla myös runsaasti sitovia tariffitietoja, joita KHO:n tapauksessa ei ollut analysoitu. 
<blockquote>Virvoitusjuomavero on toki kansallinen vero, mutta jos veron on lain mukaan perustuttava tuotteiden tulliluokitteluun, on luokittelussa oleellista noudattaa luokittelusääntöjä, ellei virvoitusjuomaverolle haluta antaa laajempaa sovellusta kuin mitä laissa on määrätty.</blockquote>
Smoothieiden luokittelu on yleisesti poikkeuksellisen hankalaa siitä syystä, että tuote ei sovi kovinkaan hyvin mihinkään nimikkeeseen. Tämän lisäksi smoothieiden koostumukset vaihtelevat suuresti mm. nestemäärän ja laadun osalta. Näkemyksemme mukaan juurikin nestemäärä ja laatu ovat ratkaisevia muutaman kilpailevan nimikkeen välillä, joista osa on virvoitusjuomaverollisia ja toiset verottomia. Niissäkin tapauksissa, joissa tuote ei ole sisältänyt lainkaan lisättyä nestettä, Verohallinto on kategorisesti katsonut smoothieiden olevan 2202 nimikkeeseen kuuluva virvoitusjuoma. Verohallinto on pysynyt kannassaan jopa sellaisessa tapauksessa, jossa tullilaboratorion lausunnon mukaan tuote kuuluu verottomaan nimikkeeseen raaka-aineiden ja valmistustavan perusteella. 
KHO:n tapauksessa on merkittävää myös se, että yritys toimii ainoastaan smoothiebaareissa eli käytännössä ravintola-alalla. KHO:n päätöksen mukaan myynti- tai valmistuspaikalla ei ole merkitystä verollisuuden kannalta. Lainsäädäntö on kuitenkin selvä siltä osin, että valmisteverollisten tavaroiden valmistuksen tulee tapahtua valtuutetun varastonpitäjän varastossa, eli luvanvaraisen toiminnan puitteissa. 
<blockquote>Ravintola ei voi edes periaatteessa saada valtuutetun varastonpitäjän lupaa, sillä sitä ei myönnetä toimitiloihin, joissa ravintolat sijaitsevat. </blockquote>
Tämä tarkoittaa sitä, että smoothieiden valmistajat eivät voi hyödyntää väliaikaisen verottomuuden järjestelmää, jolloin he jäävät koko valmisteverojärjestelmän ulkopuolelle.

Hämmentävä päätös KHO:lta: smoothiebaarien smoothiet leimattiin virvoitusjuomaverollisiksi

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Aku Korhonen

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa