PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Lakiuudistuksella on pyritty nykyaikaistamaan, yksinkertaistamaan ja joustavoittamaan julkisia hankintoja koskevaa oikeudellista kehystä. Hankintojen laatua halutaan parantaa, tehostaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista sekä kohentaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuihin. Lisäksi pyritään edistämään innovaatioita ja innovatiivisten ratkaisujen huomioon ottamista sekä tekemään hankintamenettelystä entistä sähköisempää.</p>
<p>Hankintalain kokonaisuudistuksen taustalla on EU:n hankintadirektiivien implementointi ja suurin osa lakiuudistuksen tavoitteista ja muutoksista ovatkin hankintadirektiiveistä tuttuja. Uudistus sisältää kuitenkin myös useita tärkeitä kansallisia säännöksiä, jotka hankintayksiköiden ja julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvien yhtiöiden on tärkeää huomioida.</p>
<h2>Kansallisia kynnysarvoja korotetaan</h2>
<p>Uutta hankintalakia sovelletaan tavara- ja palveluhankintoihin sekä suunnittelukilpailuihin, joiden ennakkoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on vähintään 60 000 euroa. Kynnysarvo on siis nostettu aiemmasta 30 000 eurosta kaksinkertaiseksi. Rakennusurakoiden kynnysarvo säilytettiin ennallaan eli 150 000 eurossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kynnysarvo sen sijaan korotettiin nelinkertaiseksi aiemmin voimassa olleesta 100 000 eurosta 400 000 euroon.</p>
<h2>Hankintojen valvontaa tiukennetaan</h2>
<p>Uuden hankintalain myötä julkisten hankintojen valvonta tehostuu, kun Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) uudeksi tehtäväksi on asetettu hankintojen lainmukaisuuden valvonta. KKV:n hankinta-asioiden yksikkö tulee keskittymään suorahankintojen ja muiden niihin rinnastuvien virheellisten tai syrjivien hankintojen valvontaan.</p>
<p>Laittoman suorahankinnan tai muun laittoman hankinnan tutkinta voidaan aloittaa joko KKV:lle tehdyn ilmoituksen tai KKV:n omasta aloitteen johdosta. Ilmoituksen laittomasta hankinnasta voi tehdä kuka tahansa, joka on havainnut lainsäädännön noudattamisessa puutteita. Ilmoituksen tekeminen ei kuitenkaan välittömästi merkitse asian täysimittaista tutkintaa, vaan KKV:lla on oikeus kohdistaa tutkintatoimintansa taloudellisesti ja periaatteellisesti merkittäviin asioihin.</p>
<p>KKV voi valvontatehtävänsä puitteissa antaa hankintayksiköille huomautuksia, kieltää laittoman suoranhankinnan täytäntöönpanon sekä antaa markkinaoikeudelle esityksen seuraamusmaksun määräämiseksi, sopimuskauden lyhentämiseksi tai hankintapäätöksen kumoamiseksi.</p>
<h2>Hankintayksiköt voivat vapaammin määrittää käytettävän hankintamenettelyn</h2>
<p>Menettelysäännösten yksinkertaistaminen, joustavoittaminen ja nykyaikaistaminen kuuluvat hankintalain kokonaisuudistuksen keskeisimpiin tavoitteisiin. Näihin tavoitteisiin on pyritty muun muassa laajentamalla hankintayksiköiden harkintavaltaa kansallisissa hankinnoissa noudatettavan menettelyn suhteen.</p>
<p>Uuden hankintalain perussäännön mukaan hankintayksikön edellytetään noudattavan menettelyä, joka turvaa hankintalain tasapuolisuus-, syrjimättömyys-, avoimuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutumisen. Laajan harkintavallan myötä hankintayksiköt voivat myös itse ottaa käyttöön omia tarpeitaan parhaiten vastaavia menettelyjä tai seurata esimerkiksi aiemmin voimassa olleen hankintalain menettelysäännöksiä tai EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevia menettelysääntöjä.</p>
<p>Sovellettavasta menettelystä riippumatta hankintayksikön tulee kuitenkin hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä kuvailla noudatettava hankintamenettely siten, että toimittajat pystyvät kuvauksen perusteella ennakoimaan käytetyn hankintamenettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä.</p>
<h2>Sidosyksiköille asetettuja edellytyksiä tiukennetaan</h2>
<p>Yksi mielenkiintoisimmista ja laajasti julkista keskustelua herättäneistä uudistuksista on hankintayksiköiden sidosyksiköitä (ns. in house-yksiköt) koskeva sääntely. Sidosyksiköillä tarkoitetaan hankintayksiköstä erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä, jolta hankintayksikkö voi ostaa palveluita tai tavaroita kilpailuttamatta niitä hankintalain mukaisesti. Sidosyksikkö voi olla esimerkiksi kuntayhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena on tarjota palveluita kunnan eri virastoille ja laitoksille.</p>
<p>Uudessa hankintalaissa sidosyksiköille asetettuja yleisiä edellytyksiä on osittain kiristetty. Laissa edellytetään, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Lisäksi sidosyksikkö voi harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei myöskään saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.</p>
<p>Sidosyksikön toimintaa koskevalle rajoitukselle on säädetty hankintalaissa kaksi poikkeusta. Ensinnäkin prosenttiosuus on 10, ja 500 000 euron rajoitusta ei sovelleta, kun hankintayksikön määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole. Kilpailevan liiketoiminnan olemassa olo selvitetään HILMA-palvelussa julkaistavalla ns. avoimuusilmoituksella.</p>
<p>Viiden prosentin rajoitusta ei myöskään sovelleta, jos määräysvallassa olevien hankintayksiköiden kanssa harjoitettu liiketoiminnan arvo on viimeisen kolmen vuoden ajan ollut keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa.</p>
<p>Edellä mainittujen poikkeuksien lisäksi on tärkeätä huomioida, että erityisalojen hankintalaissa säädetään toiminnan kohdistumisesta hankintalaista poikkeavalla tavalla. Erityisalojen hankintalain mukaan sidosyksikkö voi harjoittaa enintään 20 prosentin osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa sidosyksikkö on.</p>
<p>Sidosyksikköjä koskevat säännökset tulevat asteittain voimaan seuraavan viiden vuoden aikana. Sidosyksiköiden toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi suosittelemme tarkistamaan toimialakohtaisesti voimassa olevan sidosyksikkösääntelyn.</p>
<h2>Muita huomionarvoisia uudistuksia</h2>
<p>Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuutta on pyritty parantamaan säätämällä hankintayksiköiden oikeudesta jakaa hankinnat pienempiin osiin. Tämän osalta tulee kuitenkin huomioida, että hankintalain piirissä jakaminen on sallittua, mutta pilkkominen ei. Hankintayksikkö ei siis saa pilkkoa hankintaa välttääkseen hankintalain soveltamisen. Hankinta voidaan kuitenkin jakaa siten, että hankintayksikkö kilpailuttaa hankinnan ja tekee hankintasopimuksen erillisinä osina. Hankinnan osat voidaan kilpailuttaa joko samassa tai toisistaan erillisissä tarjouskilpailuissa.</p>
<p>Uudessa hankintalaissa on myös säädetty ns. innovaatiokumppanuudesta. Kyseinen menettely on tarkoitettu innovatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittämiseksi ja hankkimiseksi. Innovaatiokumppanuuden tavoitteena on yhdistää hankintojen kehitystyö- ja hankintavaiheet siten, että hankintayksiköiden ja hankintoja kehittävien toimijoiden välille syntyisi pidempiaikaisia kumppanuussuhteita.</p>
<p>Lisäksi hankintalain uudistamisen yhteydessä yksinkertaistettiin myös asianosaisten oikeutta tiedonsaantiin. Aiemmin julkisuuslaki sisälsi säännöksen, jonka mukaan asiakirjat olivat julkisia niiltä osin kuin niitä oli käytetty tarjousten vertailussa. Säännös aiheutti käytännössä hankalia tulkintatilanteita. Jatkossa salassapitovelvoitteen säilyminen ei ole riippuvaista siitä, onko tietoa käytetty tarjousten vertailussa vai ei. Uudistettu julkisuuslain säännös sisältää yksinkertaistetun pääsäännön, jonka mukaan hankintamenettelyn asianosaisella ei ole oikeutta toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin.</p>
<p>Hankintalakiuudistus sisältää edellä mainittujen lisäksi useita muutoksia, jotka tulee ottaa huomioon sekä hankintayksiköiden että muiden asianosaisten käytännön toiminnassa. Lakiuudistus on tullut osittain voimaan välittömästi vuodenvaihteen jälkeen, mutta esimerkiksi sidosyksikkösäännösten osalta eletään vielä siirtymäaikaa aina vuoteen 2022 saakka. Selvittämällä uudistuksen vaikutukset käytännön hankintatoimeen voidaan välttää suurimmat sudenkuopat ja hyödyntää uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet.</p>


Hankintalainsäädännön keskeisimmät muutokset

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

AIFMD II päivittää Euroopan rahastosääntelyä

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin