Hyvää elämää, hyvää joulua

Samassa hetkessä muistuu mieleen, miten paljon maailmassa on ihmisiä, joilta edelleen puuttuu perusedellytykset hyvään elämään. Ihmisiä on pakolaisleireillä tai paremman elämän perässä tekemässä matkaa toiveikkaina liian pienessä aluksessa pimeällä merellä. Heitä ovat myös kotimaan asunnottomat tai monet muut, joiden elämässä eri syistä johtuen hyvän elämän perustarpeet eivät aina toteudu. Kuka heitä auttaisi?

YK:n Kestävän kehityksen 17 tavoitteen tarkoituksena on saada valtiot toimimaan niihin liittyvien asioiden toteuttamiseksi. Myös monet yritykset ovat alkaneet tarkastella toimintaansa niiden avulla haluten tunnistaa, mihin niistä niiden liiketoiminnalla on vaikutuksia. FIBS ry:n Yritysvastuun tutkimuksessa (2019) Suomen tuhannesta suurimmasta yrityksestä 52 prosenttia kertoi ottavansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet huomioon omassa liiketoiminnassaan. 

Yritysten yleisimmin mainitsemia tavoitteita ovat ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät teot. Tämä on ymmärrettävää; ilmastonmuutosta ei pääse pakoon, eivätkä poliitikkojen käymät ilmastoneuvottelut näytä tuottavan tulosta. Niinpä yritykset ottavat asiasta vastuuta.

Terveen yritystoiminnan luonnollinen ja tarpeellinen seuraus on kasvun aikaansaaminen. Tätä ilmastonmuutos on uhkaamassa, siksi se vaatii tekoja.

Kansalaisilta kysyttäessä tulos näytti PwC:n SDG Challenge -raportin mukaan toisenlaiselta. Heille merkittävimmät maailmanlaajuiset tavoitteet liittyvät köyhyyden ja nälän poistamiseen. Tämänkin käsittää; yksilöinä meitä koskettavat äärimmäisen kurjuuden kysymykset. Onneksi monet yritykset mahdollistavat luomiensa työpaikkojen avulla köyhyydestä nousemisen. Myös valtioiden toimilla ja toimeenpanemilla uudistuksilla on suuri merkitys.

On silti hyvä muistaa, että myös jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa edes jossain määrin. Omaa käyttäytymistään ja kulutustottumuksiaan voi muuttaa kestävämmälle pohjalle.  Näin joulun alla iloitsen esimerkiksi oman työnantajan aineettomasta joululahjasta, jonka saattoi valita useammasta vaihtoehdosta. Minulle sopi tänä vuonna päästöjen kompensointi, vaikka äänikirjaakin harkitsin.

Meillä on ollut perheessä tapana hankkia myös ns. toisenlaisia lahjoja. Kaksi lastani saivat valita Kirkon Ulkomaanavun lahjoista jotain. Perinne alkoi vuosia sitten vuohista, joille taisimme antaa nimetkin ja joiden kohtaloa arvuuttelimme vielä vuosien kuluttua. Tällä kertaa punnitsimme yhdessä tarjontaa. Mietimme, miksi viisi sikaa maksaa enemmän kuin opettaja lapselle. Pohdimme, olisiko koulupuku, puuntaimet vai kuusi kanaa meidän valintamme. Lopulta klikkasimme ostoksiimme hygieniapaketin tytölle sekä opettajan lapselle. 

Meidän lahjoituksemme ei maailmaa pelasta. Jollekin se toivottavasti tuo edes hitusen toivoa paremmasta. Meille itsellemme se on tärkeä muistutus siitä, että kaikki eivät ole onnekkaita, että joiltakin puuttuu perusasioita hyvästä elämästä. Antamamme aineettomat lahjat ovat toisille aineellisia ja tärkeitä.

Toinen asia pimeänä aikana muistettavaksi on ihmisten välinen välittäminen. Kaipaamme kaikki nähdyksi ja huomatuksi tulemista. Pimeys ulkona voi yksinäisestä tuntua kylmältä teräkseltä, joka ei lämpene sisätiloissakaan. Annetaan joulun läheisyyden herkistää meitä näkemään, kenen katseessa yksinäisyys asuu. Pienetkin asiat merkitsevät ja saavat lämmön leviämään ympärillemme.

Kaikki eivät joulua vietä, ja heille toivotan rauhallisia lomapäiviä. Joulua viettäville toivotukset tulevat laulun sanoilla:

”Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta, joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta. Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä.”

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.