PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Syyt muutosten taustalla 
Nykyiset IAS 1:n vaatimukset edellyttävät, että yhteisöllä on oltava ehdoton oikeus lykätä velan suorittamista vähintään kahdellatoista kuukaudella raportointikauden päättymisestä, jotta se voi luokitella velan pitkäaikaiseksi. IFRS-raportoijat ovat kokeneet vaatimuksen monitulkintaiseksi erityisesti tilanteissa, joissa oikeus siirtää velan suorittamista on riippuvainen kovenanttiehtojen noudattamisesta raportointipäivänä tai sitä seuraavana kahdentoista kuukauden ajanjaksona. Lisäksi epätietoisuutta on ollut siitä, mitä standardi tarkoittaa velan suorittamisella. 
Selkeyttääkseen standardin vaatimuksia, IASB julkaisi tammikuussa 2020 velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi koskevan muutoksen IAS 1:een. Muutoksen oli määrä tulla voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Muutosten voimaantuloa kuitenkin lykättiin, koska erityisesti kovenanttiehtojen vaikutusta koskevien kohtien soveltamiseen liittyi tulkintaepävarmuuksia. Vuonna 2020 julkaistuja kovenanttiehtoja koskevia muutoksia sovellettaessa yhteisön olisi tullut luokitella velka lyhytaikaiseksi, mikäli yhteisö ei noudata kovenanttiehtoja raportointihetkenä, vaikka lainajärjestelyn ehtojen mukaan yhteisön olisi täytettävä kovenanttiehdot vasta myöhempänä ajankohtana kahdentoista kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä. Muutokset olisivat voineet johtaa tilanteeseen, jossa yhteisö luokittelee lainan lyhytaikaiseksi, vaikka sillä ei raportointihetkellä olisi sopimukseen perustuvaa velvoitetta maksaa lainaa takaisin seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Epäselväksi jäi myös se, miten yhteisöt arvioisivat ei-taloudellisten sekä kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin perustuvien kovenanttien täyttymistä raportointipäivänä tilanteessa, jossa kovenanttiehtojen tarkastelujakso ulottuu raportointipäivän jälkeiselle ajalle. 
Vastatakseen tammikuussa 2020 julkaistuja muutoksia koskeviin ongelmakohtiin, IASB julkaisi lokakuussa 2022 toisen muutoksen IAS 1 -standardiin, joka korvaa osan vuoden 2020 muutoksista. Sekä vuonna 2020 että vuonna 2022 julkaistut muutokset astuvat voimaan 1.1.2024. 
Mikä muuttuu? 
Kovenanttiehdot ja oikeus lykätä velan suorittamista 
Muutosten tultua voimaan, velka voidaan luokitella pitkäaikaiseksi sillä edellytyksellä, että yhteisöllä on raportointikauden lopussa oikeus lykätä velan suorittamista vähintään kahdellatoista kuukaudella raportointikauden päättymisestä. Kovenanttiehdot, joita yhteisön tulee noudattaa vasta raportointihetken jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun raportointipäivänä lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. 
Muutosten voimaantulon myötä sillä, kuinka todennäköistä on, käyttääkö yhteisö oikeuden lykätä velan suorittamista, ei ole vaikutusta velan luokitteluun. Johdon aikomus suorittaa velka kahdentoista kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä tai se, että velka on jo maksettu takaisin raportointipäivän ja taloudellisen raportin julkistamisen välisenä aikana, eivät näin ollen ole velan luokittelun kannalta merkityksellisiä asioita.  
Alla oleva esimerkki havainnollistaa standardin soveltamista muutosten tultua voimaan: 
Esimerkki: luokitellaanko laina lyhyt- vai pitkäaikaiseksi 2024 tilinpäätöksessä? 
<ul>
<li>Tilinpäätöspäivä 31.12.2024</li>
<li>Tilinpäätös on hyväksytty julkistettavaksi 31.1.2025</li>
<li>Lainan eräpäivä: 31.12.2026</li>
<li>Kovenantti: omavaraisuusasteen on oltava vähintään 30 %</li>
<li>Yhteisön omavaraisuusaste 31.12.2024 on 20 %</li>
<li>Ajankohta, jona yhteisön tulee täyttää kovenanttiehdot: 31.3.2025</li>
<li>Laina on suoritettu takaisin 5.1.2025 </li>
</ul>
Esimerkin tapauksessa laina luokiteltaisiin pitkäaikaiseksi, koska laina erääntyy yli kahdentoista kuukauden kuluttua tilinpäätöshetkestä ja ajankohta, jolloin yhteisön on täytettävä kovenanttiehdot, on vasta raportointikauden päättymisen jälkeen. Se, että yhteisö on maksanut lainan takaisin viisi päivää tilikauden päättymisen jälkeen, ei vaikuta luokitteluun tilinpäätöksessä. Koska omavaraisuusaste tilinpäätöspäivänä alittaa kovenanttiehtojen mukaisen tason, on olemassa merkittävä riski, että yhteisö ei tule täyttämään kovenanttiehtoja testausajankohtana 31.3.2025. Yhteisön tulee kuvata tämä riski sekä lainan ennen eräpäivää tapahtunut takaisinmaksu tilinpäätöksen liitetiedoissa. 
Oikeuden lykätä velan suorittamista on oltava tosiasiallinen 
Muutosten tultua voimaan, yhteisöt saavat luokitella velan pitkäaikaisiksi ainoastaan, jos oikeus lykätä velan suorittamista vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointihetkestä on tosiasiallinen. Sitä, onko oikeus tosiasiallinen, arvioidaan ainoastaan sopimuksen alkuhetkellä tai mikäli sopimusta myöhemmin muutetaan. Termin käytännön merkitystä ei ole määritelty tarkemmin, mutta oletettavasti sillä tarkoitetaan tilanteita, joissa sopimuksellisesti yhteisöllä on oikeus lykätä velan suorittamista yli kaksitoista kuukautta raportointihetkestä, mutta käytännössä rahoituksen ehdot muuttuisivat niin epäedullisiksi, että yhteisö ei tule näin toimimaan. Esimerkki tällaisesta järjestelystä voisi olla lainasopimus, jonka mukaan lainan korko nousee merkittävästi markkinaehtoista korkoa korkeammaksi mikäli yhteisö ei maksa lainaa takaisin tiettyyn päivämäärään mennessä.  
Velan suorittaminen 
Edellä mainittujen asioiden lisäksi muutoksessa täsmennetään, mitä standardi tarkoittaa velan suorittamisella. Suorittaminen tarkoittaa sellaista taloudellisten voimavarojen siirtoa vastapuolelle, joka johtaa velan lakkaamiseen. Siirto voi olla käteistä tai muita taloudellisia resursseja, esimerkiksi tavaroita tai palveluita tai yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien kohdalla on kuitenkin huomioitava, että velan ehdot, joiden mukaan velka voitaisiin vastapuolen näin halutessa suorittaa laskemalla liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja (konversio-oikeus), eivät vaikuta sen luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, mikäli yhteisö luokittelee konversio-oikeuden IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.  
Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot 
Muutoksilla pyritään parantamaan tilinpäätöstietoja, joita yhteisöt antavat tilanteessa, jossa oikeus lykätä velan suorittamista edellyttää kovenanttiehtojen täyttämistä raportointipäivää seuraavien kahdentoista kuukauden aikana. Yhteisöjen on esitettävä tietoja, jotka mahdollistavat tilinpäätöksen käyttäjää ymmärtämään riskin, että velka voi tulla suoritettavaksi kahdentoista kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä. Esitettäviin tietoihin tulee sisällyttää muiden tilinpäätöksen käyttäjän kannalta relevanttien seikkojen lisäksi: 
<ul>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="4" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1">kovenanttiehtojen alaisen velan kirjanpitoarvo </li>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="4" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1">tiedot kovenanttiehdoista </li>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="4" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1">kuvaus mahdollisista tosiasioista ja olosuhteista, jotka osoittavat, että yhteisöllä voi olla vaikeuksia noudattaa kovenanttiehtoja &#8211; tällaisia voivat olla esimerkiksi toimenpiteet, joita yhteisö on suorittanut raportointikauden aikana tai sen päättymisen jälkeen rikkomuksen välttämiseksi tai rikkomuksen seurausten lieventämiseksi. Esimerkki annettavista tiedoista voi olla myös se, että kovenanttiehdot eivät olisi täyttyneet raportointikauden lopussa, jos kovenanttiehtojen noudattaminen olisi perustunut kyseisenä ajanhetkenä vallinneisiin olosuhteisiin.</li>
</ul>
Lisäksi uutena vaatimuksena yhteisöjen on annettava tieto pitkäaikaisista veloista, jotka johto aikoo suorittaa tai odottaa suorittavansa kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä tai jotka on jo suoritettu raportointikauden päättymisen ja taloudellisen raportin julkistettavaksi hyväksymisen välisenä aikana. 
Milloin uusia vaatimuksia sovelletaan?  
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja niitä tulee soveltaa takautuvasti IAS 8:n mukaisesti. Aikaisempi soveltaminen on sallittua.

IFRS valokeilassa – Huomio kovenantteihin: Mikä velkojen luokittelussa lyhyt- tai pitkäaikaisiksi muuttuu vuoden 2024 alusta alkaen?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Ajan kuluminen on varmaa ja muuta osakekohtaisen tuloksen laskemisessa huomioitavaa

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sampsa Kiirala

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa