PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Alkanut vuosi on tuonut tullessaan kiitettävän määrän uusia tiedonantovelvoitteita yhteisöille, jotka ovat mukana kestävyysraportointidirektiivin käyttöönoton ensimmäisessä aallossa. Kestävyysraportointia koskeva sääntely ja vaatimukset ovat kehittyneet viime aikoina huimaa vauhtia. Samanaikaisesti tilinpäätösinformaation käyttäjät ovat ilmaisseet huolensa siitä, että tilinpäätökset eivät tarjoa tarpeeksi tietoa ilmasto- ja muiden kestävyysriskien vaikutuksista yhteisöjen taloudelliseen asemaan ja tulokseen. Myös markkinavalvojat jakavat saman huolen: esimerkiksi yksi ESMA:n IFRS-tilinpäätösvalvonnan painopistealueista on jo toista vuotta peräkkäin ilmastoriskien huomioiminen tilinpäätöksissä.</p>
<p>IASB:llä on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on selvittää, miten IFRS-tilinpäätökset voisivat tarjota parempaa tietoa ilmastoriskeistä ja muista epävarmuustekijöistä. IASB kuitenkin korostaa, että IFRS-tilinpäätösstandardit antavat nykyiselläänkin riittävän pohjan kestävyysriskien huomioimiseen taloudellisessa raportoinnissa. Periaatepohjainen standardisto mukautuu hyvin ympäristön muutoksiin, mutta jättää samalla tilinpäätöksen laatijoille paljon harkintavastuuta siitä, mikä informaatio on käyttäjän kannalta olennaista.</p>
<p>Kestävyysasioilla on usein hyvin laaja-alaisia ja kauaskantoisia vaikutuksia, jotka ulottuvat niin toimintaympäristöön, liiketoimintamalliin ja strategiaan kuin riskeihinkin. Vaikutusten monitahoisuus, sääntelyn yleisluontoisuus ja markkinakäytäntöjen puute yhdistettynä tilinpäätösten käyttäjien kasvavaan informaatiotarpeeseen asettaa tilinpäätöksen laatijat haastavaan asemaan.</p>
<h2>Miten kestävyysriskit ja -mahdollisuudet tulee huomioida tilinpäätöksessä?</h2>
<p>Perusperiaatteena voidaan pitää sitä, että niin liiketoiminnalliset, fyysiset ja muut kestävyysriskit ja -mahdollisuudet sekä yhteisön kestävyysstrategian mahdolliset vaikutukset huomioidaan soveltuvin osin omaisuus- ja velkaerien arvotuksessa ja kirjaamisessa. IFRS-tilinpäätösstandardien mukaan laaditun informaation ja muun ei-taloudellisen informaation välillä ei saa olla ristiriitaisuuksia.</p>
<p>Erityisesti ympäristöön liittyvien riskien vaikutukset voivat olla hyvin laajoja, ulottuen omaisuuserien kerrytettävissä olevista rahamääristä ja käyvistä arvoista aina odotettuihin luottotappioihin ja varauksiin ja ehdollisiin velkoihin. Voit lukea lisää ilmastonmuutoksen potentiaalisista vaikutuksista taloudelliseen raportointiin esimerkiksi <a href="https://www.ifrs.org/content/dam/ifrs/supporting-implementation/documents/effects-of-climate-related-matters-on-financial-statements.pdf" target="_blank" rel="noopener">IASB:n julkaisusta</a> tai PwC:n julkaisusta “<a href="https://viewpoint.pwc.com/dt/gx/en/pwc/in_depths/in_depths_INT/in_depths_INT/Impact-of-ESG-matters-on-IFRS-financial-statements.html#pwc-topic.dita_f3f1ef9d-9b1d-454b-aa5c-016d2b3281e7_bodydiv_6d238e78-31c5-4b2c-8326-3515ccc0303c" target="_blank" rel="noopener">Impact of ESG matters on IFRS Financial Statements</a>”. On hyvä kuitenkin huomioida, että julkaisut eivät anna tyhjentäviä vastauksia, vaan pikemminkin esimerkkejä ja työkaluja tilinpäätöksen laadintaan.</p>
<p>Vaiheittain voimaantulevat EU:n kestävyysraportointidirektiivin vaatimukset pakottavat yhteisöt arvioimaan toimintansa vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä myös analysoimaan näihin tekijöihin sisältyviä liiketoiminnallisia riskejä, mahdollisuuksia ja taloudellisia vaikutuksia. Tämä kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen pohjalle rakentuva prosessi tarjoaa hyvät lähtökohdat myös taloudellisen raportoinnin kehittämiseen ja sen varmistamiseen, että kestävyysasiat tulevat asianmukaisesti ja läpinäkyvästi huomioiduksi myös tilinpäätösinformaatiossa. On myös tärkeää, että yhteisöt ottavat kestävyysasiat kiinteäksi osaksi jatkuvia taloudellisen raportoinnin ja budjetoinnin prosessejaan.</p>
<h2>Muuta huomioitavaa</h2>
<p>Kestävyysriskit saattavat realisoitua vasta pitkällä aikavälillä, mikä voi tehdä niiden taloudellisten vaikutusten ennustamisesta vaikeaa. Tämä haaste ilmenee erityisesti silloin, kun arvioidaan sellaisten omaisuuserien tulevaisuuden kassavirtoja, joilla on pitkä taloudellinen vaikutusaika. Tässä yhteydessä on huomioitava, että IAS 36:n mukaan omaisuuserien käyttöarvoa määritettäessä yhteisön on ennustettava ennakoidut rahavirrat niin, että ne perustuvat järkeviin ja perusteltavissa oleviin oletuksiin, jotka edustavat johdon parasta arviota erilaisista taloudellisista olosuhteista, jotka vallitsevat omaisuuserän jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Esimerkiksi kestävyysriskien vaikutusten arviointi budjetointiprosessin kattamalla seuraavalla viiden vuoden ajanjaksolla ei näin ollen riitä, mikäli tarkasteltavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika on tätä ennustejaksoa pidempi.</p>
<p>Kestävyysraportoinnissa yksi keskeisistä osa-alueista on yhteisökohtaiset kestävään kehitykseen liittyvät mahdollisuudet. IFRS-tilinpäätös ei lähtökohtaisesti anna tietoa mahdollisista tulevista tapahtumista, elleivät ne liity varoihin ja velkoihin, jotka ovat olemassa raportointikauden lopussa. Esimerkiksi tulevaisuudessa vihreään teknologiaan tehtävien investointien tuottamaa kassavirtaa ei saa ottaa mukaan raportointihetken ennusteisiin, mutta yhteisön tulee silti huomioida muutossuunnitelmat nykyisten omaisuuserien taloudellisia vaikutusaikoja ja kassavirtoja arvioitaessa. Mahdollisuudet voivat kuitenkin liittyä myös olemassa oleviin varoihin ja velkoihin. Jos yhteisö esimerkiksi kykenee nykyisellä tuotantoteknologiallaan ja laitteillaan valmistamaan ympäristöystävällisempiä tuotteita, voi olla perusteltua huomioida tämä asia positiivisena oletuksena kyseisten tuotteiden valmistamiseen käytettyjen omaisuuserien arvostamisessa.</p>
<h2>Mitä tietoja tilinpäätöksessä tulee esittää?</h2>
<p>IFRS-tilinpäätösstandardit vaativat yhteisöjä kuvaamaan kaikki keskeiset laadintaperiaatteisiin liittyvät harkintaa vaativat ratkaisut sekä merkittävät johdon arviot ja näihin liittyvät epävarmuustekijät. Yhteisöjen tulisi kuvata johdon arvioihin käytetyt menetelmät ja niihin liittyvien epävarmuustekijöiden luonne, kirjanpitoarvojen herkkyys niitä laskettaessa käytetyille menetelmille, oletuksille ja arvioille, epävarmuustekijöiden odotettu toteuma ja aikaisempiin arvioihin tehdyt muutokset. Näiden tietojen esittämistä vaaditaan ennen kaikkea sen takia, että tilinpäätöksen käyttäjällä olisi mahdollisuus arvioida esitetyn informaation luotettavuutta.</p>
<p>Tällä hetkellä tilinpäätösinformaation käyttäjillä on vaikeuksia arvioida, ovatko yhteisöt ylipäätänsä huomioineet kestävyysriskit taloudellisessa raportoinnissaan, puhumattakaan siitä, perustuvatko johdon tekemät arviot asianmukaisiin menetelmiin ja oletuksiin. Myös esimerkiksi se, että ilmastoriskeillä ei ennusteta olevan olennaista vaikutusta yhteisön taloudelliseen suoriutumiseen, voi olla lukijan kannalta merkityksellinen tieto. Usein yhteisöjen julkistamien tai jo täytäntöönpanemien käytännön toimenpiteiden &#8211; esimerkiksi päästövähennyssitoumusten &#8211; taloudelliset vaikutukset eivät ilmene tilinpäätöksistä. On myös tärkeää ottaa huomioon, että IAS 1 vaatii yhteisöjä täydentämään tilinpäätöstä sellaisilla tiedoilla, joita ei erikseen vaadita IFRS-tilinpäätösstandardeissa, mutta jotka ovat tarpeellisia tilinpäätöksen ymmärtämisen kannalta.</p>
<p>Käytännön esimerkkejä siitä, minkä tasoista tilinpäätösinformaatiota markkinat odottavat ilmastoriskien osalta, on saatavilla esimerkiksi <a href="https://www.esma.europa.eu/sites/default/files/2023-10/ESMA32-1283113657-1041_Report_-_Disclosures_of_Climate_Related_Matters_in_the_Financial_Statements.pdf" target="_blank" rel="noopener">ESMA:n kattavasta julkaisusta</a> viime lokakuulta. ESMA myös toteaa 2023 IFRS-tilinpäätösvalvonnan painospistealueita koskevassa tiedotteessaan odottavansa, että yhteisöt esittävät omaisuuserien arvonalentumista koskevien arvioiden osalta määrällistä tietoa käytetyistä keskeisistä ilmastoriskisidonnaisista oletuksista &#8211; esimerkiksi päästöoikeuksien ennustetuista hinnoista. Vaikuttaa siltä, että geneeriset laadulliset kuvaukset riskeistä ja niiden vaikutuksista eivät enää täytä tilinpäätöksen käyttäjien tarpeita, vaan markkinat tarvitsevat numeerista pitkälle jalostettua tietoa, jossa on kuvattu niin arvioiden laadinnassa käytetyt menetelmät kuin käytetyt informaatiolähteet ja arvioiden herkkyys mahdollisille tuleville muutoksille.</p>
<p>Mielestäni hyvänä yleisperiaatteena voidaan pitää sitä, että kestävyysraportoinnin ja taloudellisen informaation tulee antaa yhdenmukainen kuva siitä, miten eri kestävyyteen liittyvät tekijät vaikuttavat raportoivan yhteisön toimintaan. Erityisesti on tärkeää, että IFRS-tilinpäätöstä ja kestävyysinformaatiota ei laadita omissa siiloissaan, vaan liittymäpinnat tunnistetaan ja raportoinnin prosessit ja kontrollit rakennetaan tukemaan läpinäkyvää, yhteneväistä ja johdonmukaista raportointia. Otathan yhteyttä minuun, jos asia kiinnostaa sinua enemmän.</p>


IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

IFRS valokeilassa – Osakekannustinjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyn mielenkiintoiset kysymykset

IFRS valokeilassa – Miten analysoit segmenttiraportointia loogisesti?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sampsa Kiirala

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa