IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?
PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan kolmannessa osassa Sampsa Kiirala käsittelee kestävysraportointivaatimusten ja IFRS-tilinpäätösten yhteyttä.
PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan kolmannessa osassa Sampsa Kiirala käsittelee kestävysraportointivaatimusten ja IFRS-tilinpäätösten yhteyttä.
Alkanut vuosi on tuonut tullessaan kiitettävän määrän uusia tiedonantovelvoitteita yhteisöille, jotka ovat mukana kestävyysraportointidirektiivin käyttöönoton ensimmäisessä aallossa. Kestävyysraportointia koskeva sääntely ja vaatimukset ovat kehittyneet viime aikoina huimaa vauhtia. Samanaikaisesti tilinpäätösinformaation käyttäjät ovat ilmaisseet huolensa siitä, että tilinpäätökset eivät tarjoa tarpeeksi tietoa ilmasto- ja muiden kestävyysriskien vaikutuksista yhteisöjen taloudelliseen asemaan ja tulokseen. Myös markkinavalvojat jakavat saman huolen: esimerkiksi yksi ESMA:n IFRS-tilinpäätösvalvonnan painopistealueista on jo toista vuotta peräkkäin ilmastoriskien huomioiminen tilinpäätöksissä.
IASB:llä on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on selvittää, miten IFRS-tilinpäätökset voisivat tarjota parempaa tietoa ilmastoriskeistä ja muista epävarmuustekijöistä. IASB kuitenkin korostaa, että IFRS-tilinpäätösstandardit antavat nykyiselläänkin riittävän pohjan kestävyysriskien huomioimiseen taloudellisessa raportoinnissa. Periaatepohjainen standardisto mukautuu hyvin ympäristön muutoksiin, mutta jättää samalla tilinpäätöksen laatijoille paljon harkintavastuuta siitä, mikä informaatio on käyttäjän kannalta olennaista.
Kestävyysasioilla on usein hyvin laaja-alaisia ja kauaskantoisia vaikutuksia, jotka ulottuvat niin toimintaympäristöön, liiketoimintamalliin ja strategiaan kuin riskeihinkin. Vaikutusten monitahoisuus, sääntelyn yleisluontoisuus ja markkinakäytäntöjen puute yhdistettynä tilinpäätösten käyttäjien kasvavaan informaatiotarpeeseen asettaa tilinpäätöksen laatijat haastavaan asemaan.
Miten kestävyysriskit ja -mahdollisuudet tulee huomioida tilinpäätöksessä?
Perusperiaatteena voidaan pitää sitä, että niin liiketoiminnalliset, fyysiset ja muut kestävyysriskit ja -mahdollisuudet sekä yhteisön kestävyysstrategian mahdolliset vaikutukset huomioidaan soveltuvin osin omaisuus- ja velkaerien arvotuksessa ja kirjaamisessa. IFRS-tilinpäätösstandardien mukaan laaditun informaation ja muun ei-taloudellisen informaation välillä ei saa olla ristiriitaisuuksia.
Erityisesti ympäristöön liittyvien riskien vaikutukset voivat olla hyvin laajoja, ulottuen omaisuuserien kerrytettävissä olevista rahamääristä ja käyvistä arvoista aina odotettuihin luottotappioihin ja varauksiin ja ehdollisiin velkoihin. Voit lukea lisää ilmastonmuutoksen potentiaalisista vaikutuksista taloudelliseen raportointiin esimerkiksi IASB:n julkaisusta tai PwC:n julkaisusta “Impact of ESG matters on IFRS Financial Statements”. On hyvä kuitenkin huomioida, että julkaisut eivät anna tyhjentäviä vastauksia, vaan pikemminkin esimerkkejä ja työkaluja tilinpäätöksen laadintaan.
Vaiheittain voimaantulevat EU:n kestävyysraportointidirektiivin vaatimukset pakottavat yhteisöt arvioimaan toimintansa vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä myös analysoimaan näihin tekijöihin sisältyviä liiketoiminnallisia riskejä, mahdollisuuksia ja taloudellisia vaikutuksia. Tämä kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen pohjalle rakentuva prosessi tarjoaa hyvät lähtökohdat myös taloudellisen raportoinnin kehittämiseen ja sen varmistamiseen, että kestävyysasiat tulevat asianmukaisesti ja läpinäkyvästi huomioiduksi myös tilinpäätösinformaatiossa. On myös tärkeää, että yhteisöt ottavat kestävyysasiat kiinteäksi osaksi jatkuvia taloudellisen raportoinnin ja budjetoinnin prosessejaan.
Muuta huomioitavaa
Kestävyysriskit saattavat realisoitua vasta pitkällä aikavälillä, mikä voi tehdä niiden taloudellisten vaikutusten ennustamisesta vaikeaa. Tämä haaste ilmenee erityisesti silloin, kun arvioidaan sellaisten omaisuuserien tulevaisuuden kassavirtoja, joilla on pitkä taloudellinen vaikutusaika. Tässä yhteydessä on huomioitava, että IAS 36:n mukaan omaisuuserien käyttöarvoa määritettäessä yhteisön on ennustettava ennakoidut rahavirrat niin, että ne perustuvat järkeviin ja perusteltavissa oleviin oletuksiin, jotka edustavat johdon parasta arviota erilaisista taloudellisista olosuhteista, jotka vallitsevat omaisuuserän jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Esimerkiksi kestävyysriskien vaikutusten arviointi budjetointiprosessin kattamalla seuraavalla viiden vuoden ajanjaksolla ei näin ollen riitä, mikäli tarkasteltavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika on tätä ennustejaksoa pidempi.
Kestävyysraportoinnissa yksi keskeisistä osa-alueista on yhteisökohtaiset kestävään kehitykseen liittyvät mahdollisuudet. IFRS-tilinpäätös ei lähtökohtaisesti anna tietoa mahdollisista tulevista tapahtumista, elleivät ne liity varoihin ja velkoihin, jotka ovat olemassa raportointikauden lopussa. Esimerkiksi tulevaisuudessa vihreään teknologiaan tehtävien investointien tuottamaa kassavirtaa ei saa ottaa mukaan raportointihetken ennusteisiin, mutta yhteisön tulee silti huomioida muutossuunnitelmat nykyisten omaisuuserien taloudellisia vaikutusaikoja ja kassavirtoja arvioitaessa. Mahdollisuudet voivat kuitenkin liittyä myös olemassa oleviin varoihin ja velkoihin. Jos yhteisö esimerkiksi kykenee nykyisellä tuotantoteknologiallaan ja laitteillaan valmistamaan ympäristöystävällisempiä tuotteita, voi olla perusteltua huomioida tämä asia positiivisena oletuksena kyseisten tuotteiden valmistamiseen käytettyjen omaisuuserien arvostamisessa.
Mitä tietoja tilinpäätöksessä tulee esittää?
IFRS-tilinpäätösstandardit vaativat yhteisöjä kuvaamaan kaikki keskeiset laadintaperiaatteisiin liittyvät harkintaa vaativat ratkaisut sekä merkittävät johdon arviot ja näihin liittyvät epävarmuustekijät. Yhteisöjen tulisi kuvata johdon arvioihin käytetyt menetelmät ja niihin liittyvien epävarmuustekijöiden luonne, kirjanpitoarvojen herkkyys niitä laskettaessa käytetyille menetelmille, oletuksille ja arvioille, epävarmuustekijöiden odotettu toteuma ja aikaisempiin arvioihin tehdyt muutokset. Näiden tietojen esittämistä vaaditaan ennen kaikkea sen takia, että tilinpäätöksen käyttäjällä olisi mahdollisuus arvioida esitetyn informaation luotettavuutta.
Tällä hetkellä tilinpäätösinformaation käyttäjillä on vaikeuksia arvioida, ovatko yhteisöt ylipäätänsä huomioineet kestävyysriskit taloudellisessa raportoinnissaan, puhumattakaan siitä, perustuvatko johdon tekemät arviot asianmukaisiin menetelmiin ja oletuksiin. Myös esimerkiksi se, että ilmastoriskeillä ei ennusteta olevan olennaista vaikutusta yhteisön taloudelliseen suoriutumiseen, voi olla lukijan kannalta merkityksellinen tieto. Usein yhteisöjen julkistamien tai jo täytäntöönpanemien käytännön toimenpiteiden – esimerkiksi päästövähennyssitoumusten – taloudelliset vaikutukset eivät ilmene tilinpäätöksistä. On myös tärkeää ottaa huomioon, että IAS 1 vaatii yhteisöjä täydentämään tilinpäätöstä sellaisilla tiedoilla, joita ei erikseen vaadita IFRS-tilinpäätösstandardeissa, mutta jotka ovat tarpeellisia tilinpäätöksen ymmärtämisen kannalta.
Käytännön esimerkkejä siitä, minkä tasoista tilinpäätösinformaatiota markkinat odottavat ilmastoriskien osalta, on saatavilla esimerkiksi ESMA:n kattavasta julkaisusta viime lokakuulta. ESMA myös toteaa 2023 IFRS-tilinpäätösvalvonnan painospistealueita koskevassa tiedotteessaan odottavansa, että yhteisöt esittävät omaisuuserien arvonalentumista koskevien arvioiden osalta määrällistä tietoa käytetyistä keskeisistä ilmastoriskisidonnaisista oletuksista – esimerkiksi päästöoikeuksien ennustetuista hinnoista. Vaikuttaa siltä, että geneeriset laadulliset kuvaukset riskeistä ja niiden vaikutuksista eivät enää täytä tilinpäätöksen käyttäjien tarpeita, vaan markkinat tarvitsevat numeerista pitkälle jalostettua tietoa, jossa on kuvattu niin arvioiden laadinnassa käytetyt menetelmät kuin käytetyt informaatiolähteet ja arvioiden herkkyys mahdollisille tuleville muutoksille.
Mielestäni hyvänä yleisperiaatteena voidaan pitää sitä, että kestävyysraportoinnin ja taloudellisen informaation tulee antaa yhdenmukainen kuva siitä, miten eri kestävyyteen liittyvät tekijät vaikuttavat raportoivan yhteisön toimintaan. Erityisesti on tärkeää, että IFRS-tilinpäätöstä ja kestävyysinformaatiota ei laadita omissa siiloissaan, vaan liittymäpinnat tunnistetaan ja raportoinnin prosessit ja kontrollit rakennetaan tukemaan läpinäkyvää, yhteneväistä ja johdonmukaista raportointia. Otathan yhteyttä minuun, jos asia kiinnostaa sinua enemmän.
