PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

IFRS 8 Toimintasegmentit -tilinpäätösstandardin mukaisten segmenttitietojen esittäminen on pakollista yhtiöille, joiden osakkeet tai vieraan pääoman ehtoiset instrumentit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Myös listaamattomien IFRS-yhtiöiden on määritettävä toimintasegmentit ennen niiden yhdistelyä, sillä se on korkein taso, jolla liikearvotestaus voidaan suorittaa.  
Standardin perusperiaatteen mukaisesti Yhteisön on annettava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen käyttäjät voivat arvioida sen harjoittamien liiketoimintojen ja taloudellisten toimintaympäristöjen luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia. Tarkoituksena on esittää taloudelliset tiedot siten kuin yhtiön johto tietoja seuraa. Tästä syystä segmenttitietojen kokoamisen ja niiden esittämisen ei pitäisi aiheuttaa yhtiölle merkittävää lisätyötä tai -kustannusta.  
Segmenttiraportointi tulisi nähdä myös mahdollisuutena kertoa tilinpäätöksen lukijalle yhtiön tarina ja taloudelliset tiedot siten kuin yhtiön johto näkee merkitykselliseksi.  
Analyysin vaiheet  
1. Määritä ylin operatiivinen päätöksentekijä  
Yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä (’chief operating decision maker’, CODM) on toimi, ei välttämättä yksittäinen johtaja, jonka tehtävänä on resurssien kohdistaminen yhtiön toimintasegmenteille ja niiden tuloksellisuuden arviointi. CODM:llä on operatiivinen ja strateginen rooli ja usein se onkin yhtiön toimitusjohtaja, mutta se voi olla myös johtoryhmä. CODM voi joissain tapauksissa olla myös yhtiön hallitus, jos hallitus on hallinnollisen roolin lisäksi aktiivisesti mukana johtamassa liiketoimintaa toimivan johdon rinnalla.  
CODM:n määrittämisen lisäksi on tärkeä ymmärtää, mitä raporttia CODM säännöllisesti seuraa. Jos CODM:lle säännöllisesti jaetaan jotain informaatiota, hänen ajatellaan seuraavan sitä ja tekevän päätöksiä sen perusteella.  
ESMA (European Securities and Markets Authority) julkaisee säännöllisesti tiivistelmiä eurooppalaisten tilinpäätösvalvojien valvontapäätöksistä. Lokakuussa 2012 julkaistu päätös käsitteli CODM:n määrittämistä ja tuossa kyseisessä tilanteessa yhtiön hallitus oli määritetty CODM:ksi.  
2. Tunnista johdon raportointiin perustuvat toimintasegmentit  
Toimintasegmentti on yhtiön osa, joka harjoittaa liiketoimintaa ja jolle CODM kohdistaa konsernin resursseja ja arvioi säännöllisesti sen tuloksellisuutta. Pelkän liikevaihdon seuranta ei todennäköisesti johda toimintasegmentin tunnistamiseen ja toisaalta tunnistaminen ei edellytä taseen raportointia.  
Jos liiketoimintojen tuloksellisuutta raportoidaan eri näkökulmista (ns. matriisiorganisaatio, esim. liiketoiminta-alueet ja maantieteelliset alueet), johdon on määritettävä ensisijainen näkökulma. Tällöin saattaa olla hyödyllistä arvioida, minkä alueiden johtajat kuuluvat konsernin johtoryhmään, tai millä tasolla taloudellisia tietoja raportoidaan yhtiön hallitukselle.  
ESMAn toukokuussa 2022 julkaistu päätös käsitteli toimintasegmenttien tunnistamista ja on varsin hyödyllinen segmenttianalyysin laatijalle.   
3. Saako toimintasegmenttejä yhdistellä suuremmaksi toimintasegmentiksi? 
Vähintään kaksi toimintasegmenttiä voidaan yhdistää yhdeksi toimintasegmentiksi, jos segmentit ovat samankaltaiset kaikissa IFRS 8.12 kappaleen edellyttämissä seikoissa, mm. taloudellisten ominaispiirteiden, tuotteiden ja palvelujen luonteen ja asiakastyyppien suhteen. Taloudellisten ominaispiirteiden osalta on suositeltavaa tarkastella yksittäisen kuukauden tai vuoden sijaan pidemmän aikavälin historiallisia lukuja ja trendejä sekä mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuuden ennusteita. Yhdistämiskriteerien täyttyminen on oltava hyvin perusteltua ja kokemukseni mukaan rima niiden täyttymiselle on melko korkealla.   
ESMAn elokuussa 2011 julkaistu päätös käsitteli yhdistämiskriteerien täyttymistä asiakastyyppien samankaltaisuuden kannalta. Tuoreempi ESMAn maaliskuussa 2023 julkaistu päätös käsitteli erittäin hyvin yhdistämiskriteerien täyttymistä erityisesti taloudellisten ominaispiirteiden kannalta.  
4. Toimintasegmenttien määrittäminen raportoitaviksi segmenteiksi  
Analyysin aiemmissa vaiheissa tunnistetut toimintasegmentit on esitettävä tilinpäätöksessä raportoitavina segmentteinä, jos niiden tuotot, voitto/tappio tai varat ovat vähintään 10 % raportoivan yhteisön yhteenlasketuista luvuista.  
5. Jäljelle jääneiden toimintasegmenttien yhdistäminen raportoitavaksi segmentiksi  
Yhtiö voi yhdistää sellaiset toimintasegmentit raportoitavaksi segmentiksi, jotka eivät täytä kohdan 4. määrällisiä kynnysarvoja, joiden taloudelliset ominaispiirteet ovat samankaltaiset ja joiden osalta suurin osa IFRS 8.12 kappaleen yhdistämiskriteereistä täyttyvät.  
Kokemukseni mukaan tämä vaihe on tullut hyvin harvoin sovellettavaksi.  
6. Raportoitavien segmenttien tuottojen on täytettävä vähintään 75 % konsernin tuotoista  
Jos raportoitavat segmentit eivät yhdessä muodosta vähintään 75 % konsernin tuotoista, uusia toimintasegmenttejä on määritettävä raportoitaviksi segmenteiksi kunnes 75 % raja ylittyy.  
Kokemukseni mukaan 75 % rajan ylittäminen edellyttää vain harvoin uusien raportoitavien segmenttien määrittämistä.  
7. Yhdistä jäljelle jäävät segmentit ja toiminnot ‘kaikki muut segmentit’ ryhmään  
Kaikki jäljelle jääneet toimintasegmentit ja muut toiminnot, kuten konsernihallinnon toiminnot, on tilinpäätöksen liitetiedossa esitettävä yhdessä omassa erässä ja liitetiedoissa on kuvattava mitä ryhmään on sisällytetty. Muista kuitenkin, että esimerkiksi segmenttien välisten transaktioiden oikaisua ei saa esittää tässä erässä.   
Segmenttiraportointia koskee varsin kattavat ja yksityiskohtaiset liitetietovaatimukset, joihin on syytä perehtyä huolellisesti analyysia laadittaessa.  
Koska segmenttiraportoinnin kantava teema on ”johdon silmin”, on sen oltava yhdenmukaista yhtiön muun viestinnän, kuten sijoittajatilaisuuksissa tai muualla vuosikertomuksessa esitettävien tietojen kanssa. Olen vuosien varrella havainnut, että erityisesti ammattisijoittajat kaipaavat läpinäkyvää ja riittävän eriteltyä taloudellista tietoa, ja täten yhtiöt joutuvatkin usein pohtimaan segmenttejään myös oman sijoittajatarinansa kannalta.

IFRS valokeilassa – Miten analysoit segmenttiraportointia loogisesti?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

IFRS valokeilassa – Osakekannustinjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyn mielenkiintoiset kysymykset

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Ville Toivonen

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa