Ihmisistä lähtevä etiikka

Mielipiteiden ilmaisu oli ollut vilkasta jo pitkään. Sekä kansalaisaloitteen tehneet että sitä vastustavat perustelivat näkemyksiään arvoilla. Jakolinja kulki suurin piirtein siinä kohtaa, että samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta puolustavat vetosivat tasa-arvoon ja vastustajat perinteisiin kristillisiin arvoihin. Entisen avioliittolain säilyttäjistä moni siteerasi Raamattua, mutta niin tekivät myös muutosta halunneet. Mielenkiintoista.

Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 29.11.2014, että kirkon tulee kuunnella ihmisistä lähtevää etiikkaa. Hän selvensi sen tarkoittavan sitä, että kirkon on tutkittava, miten se kuulee ihmisten saarnan. Tällä hän käänsi roolit päälaelleen.

Pitäisikö julistuksen siis vaieta ainakin välillä ja pitäisikö meidän – olimmepa kirkon väkeä tai yrityksissä työskenteleviä – kuunnella, mitä meille ”saarnataan”? Yritysvastuussa kutsumme tätä sidosryhmädialogiksi. Pidämme sitä välttämättömänä ymmärtääksemme muutokset ja suunnan maailmassa, jossa yritys toimii tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Haluamme tuoda nämä näkemykset yrityksen johdolle ja tukea muutoksen aikaansaamisessa.

Tähän pääsemme kuuntelemalla sekä organisaatioiden ulkopuolella että niiden sisällä ihmisistä lähtevää etiikkaa. Äskettäin se puhui tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, joskus jostakin toisesta asiasta. Se voi joissakin tilanteissa kertoa tarpeesta muuttaa tuotteita vastuullisemmiksi tai paineesta korjata tuotantoprosessissa tai arvoketjussa sidosryhmille, siis ihmisille, tärkeitä asioita.

Etiikka tutkii ja selvittää elämän tärkeitä peruskysymyksiä esimerkiksi hyvästä elämästä, mutta etiikka ja moraali eivät tarkoita samaa asiaa. Moraali kuvaa yleisesti hyväksyttyjä käsityksiä oikeasta ja väärästä, jotka usein tulevat näkyviin valintatilanteissa. Etiikka sen sijaan tutkii niitä ja pohtii hyvän elämän kysymyksiä. Se on keskustelua ja kuuntelua, jossa monenlaisia mielipiteitä voidaan ilmaista ja niistä voidaan vaihtaa mielipiteitä. Moralisointi on jotain muuta. Siinä arviot syntyvät omasta oikeana pidetystä kannasta, josta poikkeavat ovat väärillä poluilla.

Työpaikoilla on seksuaalivähemmistöihin kuuluvia työkavereita, vaikka emme siitä tietäisikään. Kenelläkään ei ole velvollisuutta kertoa työssä yksityiselämästään, jollei itse halua. Mutta ei sitä myöskään pitäisi joutua arastelemaan toisten mahdollisen suvaitsemattomuuden vuoksi. Vähimmäisvaatimus työyhteisöissä on kaikkien mukaan ottaminen ja erilaisuuden sietäminen, jopa salliminen. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan todennäköisesti keskustelua joudutaan käymään vielä pitkään.

Käsitys ihmisyyden perusarvoista ja oikeuksista ovat sangen universaaleja. Hyvää elämää määrittävän etiikan kohteet ja ilmenemismuodot elävät ajassa, eikä niistä olla joka hetki samaa mieltä. Ihmisistä lähtevän etiikan sanoma kertoo tärkeitä asioita, joita täytyy peilata vasten syvimpiä ihmisyyden arvoja: rakkautta, tasa-arvoa, heikommassa asemien olevien puolustamista ja hyväksyntää. Jolla on korva, kuulkoon.