Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

CDP on vakiinnuttanut asemansa yhtenä tärkeimmistä vastuullisen sijoittamisen indekseistä. Sen taustalla vaikuttaa maailmanlaajuisesti 767 institutionaalista sijoittajaa. CDP arvioi sekä yhtiön ilmasto- ja ympäristöraportointia (Disclosure) että konkreettisia toimenpiteitä (Performance). CDP-tietoja hyödynnetään mm. vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamisessa ja ESG-analyysissä. Yritysten CDP-tulokset ovat saatavilla esimerkiksi Bloombergin ja Google Financen kautta.
Suomalaisia lukijoita kiinnostanee ensisijaisesti suomalaisten yritysten menestys A-list- ja Nordic-julkaisussa, mutta myös CDP:n muut raportit antavat vinkkejä siitä, mitä tuleman pitää:
<ul>
<li>Suomalaiset yritykset menestyivät jälleen erinomaisesti Nordic-raportissa 
Suomalaisten yritysten Disclosure-raportoinnin keskiarvo oli 80 pistettä ja Performance-luokituksen keskiarvo B, kun pohjoismaisten yritysten kokonaiskeskiarvo oli 80 / C. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että suomalaisissa yrityksissä ei pelkästään raportoida ilmastoasioista, vaan huomioidaan myös konkreettiset toimenpiteet, kuten päästötavoitteet, investoinnit sekä ilmastotavoitteet johdon palkitsemisessa.</li>
<li>Toimenpiteillä maailman kovimpaan kärkeen 
Ehkä merkittävin muutos näkyy CDP:n globaalissa raportissa. Kun aiempina vuosina pääraportissa on julkistettu maailman 500 suurimman yrityksen CDP-tulokset, keskitytään tämän vuoden raportissa parhaiten suoriutuneisiin yrityksiin, eli niin sanottuihin Carbon Performance Leadership Index -yrityksiin. Tällä CDP haluaa selvästi viestiä ilmastotoimenpiteiden välttämättömyyttä – erinomaisen raportoinnin lisäksi yrityksiltä odotetaan ensiluokkaista lähestymistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä ilmastoriskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Suomen 36 raportoivasta yrityksistä CDP valitsi globaalille A-listalleen neljä yritystä: Finnair, Nokia, Vaisala ja UPM-Kymmene.</li>
<li>A-lista buustaa New Climate Economy -raportin tuloksia 
On vaikea olla huomaamatta CDP:n A-list-raportin ja viime kuussa julkistetun kansainvälisen New Climate Economy -raportin yhtäläisyyksiä. New Climate Economy -raportti painotti, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen ole ristiriidassa talouskasvun kanssa ja CDP:n A-listan keskeinen lopputulema on, että CPLI-yritykset tuottavat paremmin kuin vertailuindeksi. Neljä vuoden vertailuvälillä CPLI-indeksi tuottaa 9,6 prosenttia paremmin kuin Bloomberg World Index, kertoo CDP tiedotteessaan. Tämä on vahva viesti ilmastonmuutoksen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien puolesta ja tuo toivottavasti uutta puhtia ilmastokeskusteluun, jotka on pitkään keskittynyt ilmastonmuutoksen uhkakuviin.</li>
<li>Muut CDP-kyselyt ryhmittyvät luonnonvarojen ympärille 
Nordic-raporttiin tutustuneet saattoivat huomata muiden CDP-kyselyjen tulosten ilmestyneen ilmastoraportiin. Pohjoismaiden raportti on nimetty tänä vuonna sopivasti ”CDP Nordic Report 2014: Natural capital disclosure for business resilience”. Aiempina vuosina Supply Chain, Forest ja Water -kyselyjen tulokset on julkaistu erillisessä raportissa, mutta tänä vuonna tuloksia esitetään myös pohjoismaiden raportissa. Mistä on kyse? CDP näyttäisi seuraavan strategiasuunnitelmissaan esittämiään linjauksia – CDP ei ole pelkästään ilmastokysely, vaan pyrkii laajemmin arvioimaan eri toimialojen vaikutuksia luonnonvaroihin ja ekosysteemeihin. Lisäksi eri tulosten julkistaminen yksissä kansissa lisännee muiden CDP-kyselyjen painoarvoa ja toivottavasti edistää niiden metodologiakehitystä ja tiedon vertailtavuutta.</li>
<li>Vahvempia kannanottoja CDP:ltä  
Painotusten ja ydinviestien perusteella CDP näyttäisi ottavan entistä aktiivisemmin kantaa konkreettisten toimenpiteiden puolesta ja osallistuvan aktiivisemmin ilmastoasioiden hallinnan kehitykseen. Erityisesti tämä näkyy Performance-luokituksen nousevassa merkityksessä, A-listan taloudellisen kehityksen arvioinnissa, mutta myös erillisissä politiikka- ja sääntelyraporteissa: Euroopan ilmastopolitiikkaa koskeva Investment and Growth from Climate Action -raportti ottaa kantaa kunnianhimoisempien 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden puolesta tukeutuen yritysten CDP-vastauksiin. Toisessa, CERESin, CDSB:n ja Carbon Trackerin kanssa yhteistyössä julkaistussa raportissa arvioidaan öljy-yhtiöiden ilmastoriskiarviointeja ja peräänkuulutetaan läpinäkyvämpää raportointia.</li>
</ul>
Tämän vuoden perusteella näyttäisi siltä, että CDP olisi nostamassa profiiliaan ilmastokeskustelussa ja painottavan entistä enemmän konkreettisia toimenpiteitä. CDP-kyselyihin vastaaville yrityksille tämä saattaa tarkoittaa aiempaa vahvempaa panostusta Performance-luokitukseen, jolloin päästötavoitteiden, päästövähennysten ja tiedon luotettavuuden merkitys kasvaa entisestään.
Lähteet: 
<a href="https://www.cdp.net/en-US/Pages/HomePage.aspx" target="_blank" rel="noopener noreferrer">CDP Nordic</a> 
<a href="https://www.cdp.net/CDPResults/CDP-climate-performance-leadership-index-2014.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">The A-list: The CDP Climate Performance Leadership Index 2014</a> 
<a href="https://www.cdp.net/en-US/News/CDP%20News%20Article%20Pages/Revealed-companies-doing-most-to-combat-climate-change.aspx" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Revealed: the companies doing the most to combat climate change</a> (CDP Press Release) 
<a href="https://www.cdp.net/Documents/policy/investment-and-growth-from-climate-action.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">CDP Investment and Growth from Climate Action</a> 
<a href="http://www.carbontracker.org/wp-content/uploads/2014/10/CTI-Climate-risk-disclosures-Report-Web.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Carbon Tracker Initiative: Recognising Risk, Perpetuating Uncertainty</a>

Ilmastoindeksi CDP 2014: Suomalaiset menestyvät – CDP vahvistaa profiiliaan

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

PwC:n raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä riskejä vihreän siirtymän kannalta keskeisille hyödykkeille

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Verot kestävyysraportoinnissa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jussi Nokkala

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen