Ilmastonmuutoksen ratkaisu piilee rahavirroissa

18.12.2018  |  Blogi, Yritysvastuu

 

Ilmastoasiat vaikuttavat entistä useammin sekä poliittiseen että yritysten ja sijoittajien päätöksentekoon. Kuinka ympäristöjärjestöt vastaavat siihen, ettei ilmasto ole enää pelkkä ympäristöasia?

Osana Sustiskahvit-podcastia keskustelin WWF:n Kaarina Kollen kanssa sijoitusten ilmastovaikutuksista, eli ns. hiiliriskistä. Kaarina on toiminut aiemmin Suomen WWF:n rahoitusalan ilmastoasiantuntijana, ja nykyään hän on rahoitus- ja energia-alan asiantuntijana WWF:n EU-asioiden-toimistossa Brysselissä.

Tässä mielenkiintoisimmat pointit keskustelusta:

1. Mikä ihmeen hiiliriski?

Hiiliriski on noussut viime vuosina keskeiseksi ilmastokeskustelun osa-alueeksi. Yksilötasolla ilmastonmuutoksessa keskitytään usein muutoksiin asumisessa, liikkumisessa ja ruoassa. Mutta kuinka suuria muutoksia tarvitaan globaalissa taloudessa, jotta ilmastonmuutos voidaan hillitä selvästi alle kahden asteen lämpenemisen, kuten Pariisin ilmastosopimuksessa esitetään?

Yksilön kannalta keskeiset keinot, kuten matkustamiseen ja ruokavalioon liittyvät muutokset ovat tärkeitä, mutta vaikuttavat vain välillisesti “ilmastonmuutoksen matematiikkaan”, jota muun muassa Bill McKibben kuvaa kuuluisassa Rolling Stones -lehden artikkelissaan sekä artikkeliin perustuvassa kirjassaan The Burning Question.

Ilmaston alle kahden asteen lämpeneminen voidaan muuttaa “hiilibudjetiksi”, eli määräksi hiilidioksidipäästöjä, joita saa syntyä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen päästötavoite toteutuu. Tämä luku on 565 gigatonnia hiilidioksidia. Hiiliriskiin erikoistuneen analyytikkotalo Carbon Trackerin mukaan seuraaville vuosikymmenille jo suunnitellut fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat päästöt tulevat olemaan viisinkertaiset hiilibudjettiin verrattuna, 2 795 gigatonnia hiilidioksidia.

Toisin sanoen noin 80 % fossiilisista päästöistä ei saisi syntyä, jotta hiilibudjetissa pysyttäisiin. Toisaalta jos päästöjä ei synnytetä, voivat monet fossilisiin polttoaineisiin keskittyvät energia-alan yhtiöt menettää arvonsa – mahdollinen energiamurros vaikuttaisi negatiivisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin omaisuuseriin.

Tämä mahdollisesti arvonsa kadottava varallisuus, ns. Stranded assets on keskeinen syy, miksi rahoitusala on herännyt viime vuosina nopeasti ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Ja miksi myös ympäristöjärjestöissä tarkastellaan rahoitusalan muutosta.

2. Voittajat ja häviäjät

Markkinoiden sopeutuessa ilmastonmuutokseen ja energiamurrokseen eri toimialojen voittajat ja häviäjät määrittyvät uudelleen: Mitkä yritykset vastaavat nopeiten murroksen tuomiin mahdollisuuksiin, mitkä yritykset menettävät arvonsa ja millaisia maineriskejä ilmastonmuutokseen liittyy? Myös ilmastolle haitalliseen liiketoimintaan liittyvät oikeustapaukset ovat kasvussa.

Sijoittajan näkökulmasta hiiliriski tarkoittaa salkun arviointia suhteessa Pariisin ilmastosopimuksen kahden asteen tavoitteeseen; kuinka hyvin sijoituspäätöksissä on huomioitu ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset riskit, kuten sään ääri-ilmiöt, sekä markkinoiden muutokseen liittyvät riskit (ns. transitioriski).

Mahdollisuuksia vaikuttaa löytyy jo monia, kuten sijoittaminen yhtiöihin, jotka ratkaisevat ilmastonmuutosta tuotteillaan ja palveluillaan sekä rahastotuotteisiin, jotka on rakennettu huomioiden Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

3. Finanssiala reagoi politiikkaa nopeammin

Moni ilmastoasioita seurannut pettyi aikoinaan epäonnistuneisiin Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin. Julkisessa keskustelussa hallitustenvälinen ilmastopaneeli sekä kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat näyttäytyneet jokseenkin jäykkinä toimijoina, joiden kykyä ratkaista ilmastonmuutoksen haasteita on kyseenalaistettu vuosien varrella.Tätä taustaa vasten finanssiala on tarttunut ilmastoasioihin valon nopeudella, arvioi Kaarina Kolle.

Ja se myös näkyy: Rahoitusmarkkinoiden vakausneuvosto Financial Stability Board perusti työryhmän arvioimaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa rahoitusmarkkinoiden vakausriskiä. Vuonna 2017 arvovaltainen työryhmä Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) julkaisi suosituksensa ilmastoriskien ja mahdollisuuksien raportoimisesta osana yhtiöiden talousraportointia. Vuoden 2018 syyskuussa yli 500 yhtiötä oli kansainvälisesti sitoutunut työryhmän suosituksiin, mukaan lukien maailman suurimpia institutionaalisia sijoittajia. Samanaikaisesti Euroopan unionin kestävän rahoituksen työryhmä valmistelee rahoitusalalle lainsäädäntöä, joka huomioi ilmastoriskit työryhmän suositusten mukaisesti.

Seuraavan vaiheen yhteiskunnallinen muutos ilmastoasioissa saattaakin lähteä rahoitusalalta ja valveutuneista tilintarkastajista, kuten Financial Times aiemmin joulukuussa arvioi.

Jussi Nokkala

Yritysvastuu

+358 (0)20 787 8189

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)