PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Korkein hallinto-oikeus on antanut 10.2.2016 kolme veronkorotusta koskevaa ratkaisua, joissa on otettu kantaa siihen, milloin veronkorotuksen voi määrätä VML 32.3 §:n eli ankarimman veronkorotussäännöksen perusteella. VML 32.2 §:ää sovelletaan, kun verovelvollinen on antanut veroilmoituksen olennaisesti vaillinaisena tai virheellisenä (max. veronkorotus 800 €). VML 32.3 §:n soveltaminen edellyttää, että verovelvollinen on antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta.</p>
<p>Päätöksistä kaksi on 3–2-äänestyspäätöksiä verovelvollisen vahingoksi. Käytännössä KHO siunasi näillä päätöksillä Verohallinnon kiristyneen linjan veronkorotusten määräämisessä. Viime vuosina veronkorotus on määrätty yritysverotuksessa virheen syystä riippumatta käytännössä lähes aina VML 32.3 momentin perusteella silloin, kun virhe on ollut euroina suuri. Eri mieltä olleiden hallintoneuvosten mielestä veronkorotus voidaan määrätä vain silloin, kun törkeän huolimattomuuden tunnusmerkistö aidosti täyttyy. Edelleen eriävissä mielipiteissä on selkeästi tuotu esiin, että veronkorotusta ei voida määrätä VML 32.3 §:n mukaan vain siksi, että veronkorotus jäisi muutoin liian vähäiseksi.</p>
<p>Toisin sanoen ratkaistaessa yksittäistapausta tulee tulkita voimassa olevaa lainsäädäntöä, muttei ratkaista yksittäistä tapausta sen mukaan, mikä on ylipäätään veronkannon kannalta tarkoituksenmukaista. Näihin perusteluihin sisältyy huomattavasti laajempi ja syvempi kysymys KHO:n roolista veroasioiden ratkaisuissa.</p>
<h2><a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/lyhyetratkaisuselosteet/lyhytratkaisuseloste/1455027035778.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 10.2.2016/406</a> (lyhyt ratkaisuseloste)</h2>
<p>Ensimmäisessä tapauksessa vakuutusyhtiö oli ilmoittanut elinkeinotoiminnan tuloksensa 300 t€ liian pienenä, koska verovelvollinen ei ollut ilmoittanut verovuoden välittömiä veroja vähennyskelvottomina kuluina verotettavan tulon laskelmalla pääverolomakkeella. KHO katsoi, että yhtiö oli antanut törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärän veroilmoituksen 32 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla.</p>
<p>Ratkaisu on äänestysratkaisu 3–2.</p>
<h2><a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1455026340503.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 2016:16</a></h2>
<p>A Oy:llä oli sekä korkotuloja tytäryhtiöltään että korkomenoja emoyhtiölleen, jotka molemmat puuttuivat yhtiön kirjanpidosta ja veroilmoitukselta. A Oy antoi uuteen kirjanpitoon perustuvan korjatun veroilmoituksen ennen verotuksen päättymistä. Veroilmoituksella ilmoitettiin puuttuvia korkotuloja n. 2,7 m€ ja korkomenoja n. 3,4 m€.</p>
<p>A Oy:lle määrättiin veronkorotusta VML 32.3 §:n nojalla 130 000, joka oli n. 5 % ilmoittamatta jätetystä korkotulosta. Veronkorotus määrättiin pelkkien ilmoittamatta jääneiden korkotulojen perusteella ottamatta huomioon ilmoittamatta jääneitä korkomenoja. Verotuksen oikaisulautakunta sekä Helsingin hallinto-oikeus hylkäsivät A Oy:n valitukset.</p>
<p>KHO hyväksyi yhtiön valituksen ja kumosi aiempien asteiden päätökset siltä osin kuin veronkorotusta oli määrätty VML 32.3 §:n nojalla. Oikeudellisessa arvioinnissaan KHO toteaa, että VML 32.3 §:n mukaan veronkorotus määrätään tuloon lisätylle määrälle. Koska tapauksessa oli kyseessä läpilainaus ja korkomenojen ilmoittamatta jättäminen oli johtunut samasta virheestä kuin korkotulojen ilmoittamatta jättäminen, kertyneet korkotulot ja korkomenot liittyivät toisiinsa siten, ettei niitä voitu arvioida erillisesti. Lisäksi virheellinen veroilmoitus oli kokonaisuutena ollut yhtiön omaksi vahingoksi. Veronkorotuksen määrääminen vain ilmoittamatta jääneiden korkotulojen perusteella olisi johtanut VML 32.3 §:n tarkoituksen vastaiseen lopputulokseen eivätkä VML 32.3 §:n soveltamisedellytykset täyttyneet.</p>
<h2><a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1455021671392.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 2016:15</a></h2>
<p>Tapauksessa oli kysymys siitä, onko yhtiö antanut tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärän veroilmoituksen, kun yhtiön saamaa 1 m€:n konserniavustusta ei ollut ilmoitettu pääverolomakkeella 6B. Tieto konserniavustuksesta oli ilmoitettu veroilmoituksen liitelomakkeella 65, minkä lisäksi konserniavustus oli ilmennyt veroilmoituksen liitteenä toimitetuista tilinpäätöstiedoista. Virheen vuoksi elinkeinotoiminnan tappio oli 16,9 m€ ja virheen korjaamisen jälkeen tappioksi vahvistettiin 15,9 m€. Säännönmukaisessa verotuksessa yhtiölle oli määrätty veronkorotusta VML 32.3 §:n nojalla 50 000 €.</p>
<p>Verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi yhtiön tekemän valituksen ja totesi päätöksessään, ettei veronkorotusta voida määrätä VML 32.3 §:n nojalla, koska verotus on voitu toimittaa annetun veroilmoituksen perusteella.</p>
<p>Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti asiassa Helsingin hallinto-oikeuteen, joka alensi veronkorotuksen 10 000 €:oon VML 32.3 §:n nojalla. HaO mukaan olosuhteisiin nähden oli selvää, ettei ilmoittamatta jättäminen ole ollut tarkoituksellista. HaO siis totesi, ettei yhtiön toiminta ollut tarkoituksellista, mutta katsoi, että tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden tunnusmerkit täyttyivät.</p>
<p>Yhtiö valitti KHO:een, joka hylkäsi yhtiön tekemän valituksen äänestysratkaisuna 3–2. Hallinto-oikeuden lopputulosta ei muuteta.</p>
<p>KHO:n päätöksen pitkissä ja yksityiskohtaisissa perusteluissa käydään seikkaperäisesti läpi aikaisempaa veronkorotusta ja tutkimisvelvollisuutta koskevaa oikeustilaa ja lainsäädäntöä. KHO katsoo, että massamenettelyyn siirtymisen jälkeen veronkorotusjärjestelmän tarkoituksena on nimenomaan ehkäistä ilmoituspuutteita veroilmoituksella.</p>
<p>KHO mukaan veronkorotuksen luonteesta Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa tarkoitettuna rangaistuksena johtuu, että veronkorotussääntelyn soveltamiseen tulisi liittyä korostettu lainalaisuus. KHO toteaa, että VML 32.3 § soveltuu sanamuotonsa mukaan huonosti esillä olevaan tilanteeseen. Sanamuodon mukaan VML 32.3 § viittaa rikosoikeustyyppiseen syyllisyyden arviointiin ja voidaan ajatella, ettei muunlaisen sisällön antaminen säännökselle täytä lainmukaisuuden vaatimuksia.</p>
<p>KHO viittaa vakiintuneeseen veronkorotuskäytäntöön ja toteaa, että VML 32.3 §:ää on vakiintuneesti sovellettu myös sellaisiin suurempien yritysten ilmoituspuutteisiin, joiden osalta virhe on johtunut inhimilliseen syyhyn perustuvasta huolimattomuudesta, mutta joissa on katsottu, että virheen suuruus tekee huolimattomuudesta törkeää. KHO toteaa nimenomaisesti, että VML 32.2 §:n soveltaminen ja 800 €:n veronkorotuksen määrääminen olisi suuremmille yrityksille lähes merkityksetön seuraus. <em>Sen sijaan VML 32.3 §:ää soveltamalla veronkorotuksen määrä voidaan suhteuttaa asian olosuhteisiin nähden sopivaksi.</em></p>
<p>KHO katsoi päätöksessään yhtiön antaneen VML 32.3 §:n edellyttämällä tavalla väärän veroilmoituksen, kun otetaan huomioon pääverolomakkeen merkitys yritysverotuksen toimittamisen perustana, virheen selvyys ja verotettavaan tulokseen vaikuttava euromäärä sekä yhtiön resurssit huolehtia kirjanpitovelvollisena ilmoitusvelvollisuudestaan.</p>
<p>Lisäksi KHO otti veronkorotuksen määrää arvioitaessa huomioon tapauksen yksilölliset olosuhteet kuten virheen laatu, verovelvollisen koko ja luonne, verovelvollisen myötävaikutus virheen selvittämiseen sekä verovuoden ja aiempien verovuosien ilmoitusvelvollisuuden täyttymisestä saatu selvitys. KHO katsoi, että tapauksessa hallinto-oikeuden määräämä 10 000 €:n veronkorotus oli määrältään sopiva.</p>
<p>Ratkaisu on äänestysratkaisu 3–2.</p>
<h3>Eri mieltä olleiden hallintoneuvosten äänestyslausunto</h3>
<p>Eri mieltä olleet hallintoneuvokset hyväksyivät yhtiön valituksen ja veronkorotuksen määräämisen VML 32.2 §:n mukaisesti. Eri mieltä olleiden hallintoneuvosten perusteluissa todetaan, että veroilmoitus oli VML 32.2 §:n mukaisesti virheellinen, mutta VML 32.3 §:n edellytykset eivät täyty.</p>
<p>Lisäksi hallintoneuvokset kommentoivat enemmistön perusteluita seuraavasti:</p>
<ul>
<li>VML 32 §:n 3 momentin soveltaminen edellyttää subjektiivisen syyllisyyden arvioimista. Euromäärän lisäksi pitää pystyä osoittamaan perusteita sille, miksi virhe osoittaa törkeää huolimattomuutta (esim. verovelvollisen veroilmoitushistoria osoittaa piittaamattomuutta lain säännösten noudattamisesta). Tällaisia lisäperusteita tapauksessa ei ole esitetty. Virheen tahallisuuden tai toiminnan huolimattomuuden arvioiminen ainoastaan euromäärän perusteella johtaa siihen, että subjektiivista syyllisyyttä arvioidaan objektiivisten seikkojen perusteella.</li>
<li>Koska konserniavustus on ilmennyt veroilmoituksen liitelomakkeelta ja säännönmukainen verotus on voitu toimittaa oikein, yhtiön huolimattomuutta ei voida kokonaisuutena pitää törkeänä.</li>
<li>Mikäli olisi tarkoitettu, että VML 32.3 §:ää sovelletaan myös tilanteissa, joissa törkeän huolimattomuuden tunnusmerkit eivät täyty, asiasta olisi pitänyt säätää lailla. <em>Lain säännöstä ei voida sivuuttaa</em> verotuksen toimittamiseen (massamenettelyyn) liittyvillä käytännöllisillä syillä.</li>
<li>Yhteisön veroilmoituksella olevia virheitä ei voi automaattisesti pitää olennaisesti väärän veroilmoituksen antamisena ja automaattisesti seurauksena verovelvollisen törkeästä huolimattomuudesta.</li>
<li>Suurille yrityksille VML 32.2 §:n mukainen 800 euron veronkorotus on määrältään lähes merkityksetön. 2 ja 3 momentin soveltamisedellytykset ovat kuitenkin erilaiset. 3 momentin soveltamista verotus- ja oikeuskäytännössä ei voida perustella sillä, että 2 momentin nojalla määrättävä veronkorotus olisi liian pieni. <em>Säännöksen muuttaminen kuuluu lainsäätäjälle</em>.</li>
</ul>
<h2>Tapausten arviointi</h2>
<p>Ratkaisut korostavat merkittävästi sitä huolellisuutta, jolla <a href="http://www.pwc.fi/fi/veroneuvonta/veroilmoituspalvelut-yrityksille.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">veroilmoitukset</a> on laadittava. Inhimillinen virhe ei ole peruste välttyä rangaistusluonteiselta veronkorotukselta. Edelleen on entistä tarkemmin arvioitava verotuksessa sitä, että lain sananmuoto ei välttämättä ohjaa ao. lainkohdan tulkintaa tuomioistuimissa vaan enemmänkin veronkannon tehokas toteutuminen. Tämä voi vaikuttaa laajemminkin verovelvollisten toimien arviointiin.</p>


Inhimillinen virhe on verotuksessa törkeää huolimattomuutta mikäli euromäärät ovat isoja

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Petri Seppälä

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta