PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja taloushallinto tarvitsee työkalut, joilla vastata joustavasti näihin muutoksiin. Olemme havainneet asiakastyössämme, että usein taloushallinnon ohjaaman muutoksen alkusysäys on merkittävä toimintamallin muutos – yritysjärjestely, listautuminen, ERP-projekti tai muu merkittävä tilanne. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tällöin muutosta ei kuitenkaan tulisi nähdä ainoastaan yksittäisenä projektina vaan pikemmin osana jatkuvaa kehittämistä. Ennakoitavuus ja laadukas data yhdistettynä aktiiviseen dialogiin liiketoiminnan strategian ja talouden välillä ovat avainasemassa menestyksekkäässä liiketoiminnan tukemisessa.
Ottamalla oikeita askelia, taloushallinto voi lunastaa paikkansa päätöksenteon ytimessä ja tuottaa lisäarvoa. Parhaimmillaan taloushallinnolle muovautuu keskeinen rooli liiketoimintajohdon todellisena strategisena sparrauskumppanina ja suunnannäyttäjänä muutosten keskellä. 
PwC:n tekemien tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella määrittelen viisi vinkkiä taloushallinnolle suorituskyvyn johtamiseen liiketoiminnan merkityksellisellä tavalla:
Kaikki lähtee strategiasta – ohjaa, älä vain mukaudu
Yrityksen strategia on taloushallinnon strategian johtotähti. Mitkä ovat yrityksen prioriteetit ja mikä on kestävän kehityksen merkitys? Miten strategian tavoitteiden toteutumista voi mitata? Jotta talousjohtajalla on edellytykset toimia todellisena liiketoiminnan tukena ja sparraajana tulee taloustoimintojen kyvykkyyksien tukea yrityksen strategisia tavoitteita. Talouden rooli voi olla jopa liiketoiminnan strategisten valintojen konkretisoija ja painopistealueiden määrittelijä. Tärkein neuvo talousjohdolle onkin: ryhdy vetämään muutosta aktiivisesti, sillä tälle on tilausta – älä odota.   
Rakenna osaamisalueet ja organisaatio tukemaan tavoitteita 
Liiketoiminnalle relevanttien näkökulmien esiintuominen vaatii taloushallinnolta paljon uutta osaamista. Liiketoiminnan ymmärtäminen ja vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa. Taloudella on mahdollisuus ottaa haltuun rooli liiketoimintapalveluiden tuottajana ja aktiivisena ongelmanratkaisijana. Liiketoiminnan tai tietohallinnon yksin on vaikea vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja taloudelle tämä rooli onkin hyvin luonteva. Käytännössä tämä tarkoittaa uudelleen organisoitumista ja esimerkiksi osaamiskeskuksiin perustuvan toimintamallin vahvistamista muun osaamisen kehityksen rinnalla. 
Uudet, innovatiiviset työskentelytavat, transaktioiden tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen vahvistavat liiketoiminnan kumppanuutta. Keskeistä on aidosta yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta koostuva mindset, mitä tukevat selkeät roolit ja vastuut sekä kyvykkyyksien hyödyntäminen.
Laatu korvaa määrän – valitse seurantakohteet ja mittarit tarkoin
Ylimmän johdon on saatava näkyvyys strategisesti merkittävistä alueista. Mittarien määrän tulee olla hallittava ja tasapainon sopiva eteenpäin katsovien ja historiaa kuvaavien mittarien välillä. Muutama tarkoin valittu mittari strategian keskeisiltä osa-alueilta on parempi vaihtoehto kuin usea päällekkäinen. Sopiva määrä mittareita ylimmän johdon tasolla voi olla esimerkiksi 4–6, joista osa on eteenpäin katsovia. Operatiivisia mittareita voi olla useampiakin. Olennaista on mittareiden kytkeytyminen strategisiin tavoitteisiin, jotta niillä voidaan ohjata tavoitteiden saavuttamista. 
Keskeisten, ylimmän johdon tasolla seurattavien avainmittareiden lisäksi taloustoiminto tuottaa joka tapauksessa taloudelliset raportit ja dataa liiketoiminnalle. Teknologia mahdollistaa hyvin suunniteltuna vaivattoman talouden raportoinnin visuaalisesti sekä datan erilaisten ad hoc-analyysien tueksi. Keskeisten johdon avainmittareiden lisäksi – ei poissulkien – valitaan siis olennaiset talousmittarit. On myös tärkeää, että datan loppukäyttäjillä on työkaluja itse analysoida dataa self service -periaatteella. 
Kovien numeroiden lisäksi tarvitaan laadullisia mittareita. Taloustoiminnon, uuteen rooliin liiketoimintaan integroituna sparraajana ja haastajana, tulee voida tukea ja tuottaa myös ei-taloudellisia mittareita. Talousjohtajalla tarjoutuu luonteva mahdollisuus – mikä on myös usein liiketoiminnan odotusarvo – tarjota kokonaisvaltaisesti performance management – palvelut CoE (Center of Excellence) organisaationsa tukemana.  
Tuo data esiin liiketoiminnan kannalta relevantissa muodossa 
Mittareita on vaikea ymmärtää, jos niitä ei esitetä selkeästi ja yksiselitteisesti. Varmista, että käytetyt käsitteet on ymmärretty ja tulokset esitetään selkeässä muodossa. Hyvä esitystapa on visuaalinen, yksiselitteinen ja konkreettinen. Esimerkiksi erilaiset trendejä ja poikkeamia kuvaavat graafit ovat oiva esitystapa. Mahdollisuuksia tulkinnan vääristymiseen pitää välttää ja tarvittaessa ydinluvut on syytä olla selkeästi esillä, koska raportin lukijalla on usein käytössään rajatusti lähtötietoa. Olennaisen tiedon esittäminen ja oikeanlainen tulkinta johtopäätöksistä on tärkeä tulevaisuuden talousjohtajan vahvuus. 
Tämän kaiken perustana on reaaliaikainen ja luotettava data, joka tukee päätöksentekoa. Joustavuus ja ennakoitavuus ovat datastrategian kulmakiviä. Skaalautuvat, modernit raportointityökalut ja huolella suunniteltu arkkitehtuuri sekä ympärillä toimiva datan hallinta auttaa luotettavan datan muodostamisessa.  
Luo arvoihin perustuva performance management -kulttuuri
Kun yritykselle on saatu tehtyä selkeä strategia ja mittarit strategian toteuttamisen seurantaan, ollaan vasta puolimatkassa. Paraskaan strategia ei toteudu ja liikennevalot eivät vaihdu dashboardeissa vihreiksi, jos henkilöstön tavoitteet eivät ole linkattu strategiaan ja sen toteutumisen. Näin voidaan parhaiten mitata, miten on edistetty strategian toteuttamista.
Taloudellisten mittareiden lisäksi on syytä kiteyttää, miten tulokset saavutetaan. Yrityksen arvot ja niiden toteutuminen on tärkeä kilpailutekijä työmarkkinoilla. Esimerkiksi ympäristö, eettisyys ja kestävä kehitys ovat tärkeitä arvoja, joiden moni odottaa olevan yrityksen toiminnan lähtökohta. Arvojen toteutumisen seuranta konkretisoi tavoitteet ja vaikuttaa henkilöstön sitoutumiseen. Tavoitteiden asetanta itsessään, ja niistä sekä arvoista kommunikointi sekä sisäisesti että ulkoisesti, on vahva viesti arvopohjasta. 
Edistykselliset johtajat ja organisaatiot ovat oppineet tämän asian. Vahva tulos on kytköksissä monimuotoisuuteen ja osaavan työvoiman houkuttelevuuteen sekä sitoutuneisuuteen. Näitä asioita seurataan yhä useammin yhtä lailla siinä missä pääoman tuottoa tai myynnin kehitystä.
Talousjohtamiseen kohdistuu odotus luoda kulttuuri ja kyvykkyydet liiketoiminnan ennakoivaan ohjaamiseen. Talousjohtamisen kenttä on tänä päivänä hyvin moninainen, kuten alla olevasta kuvasta näemme.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-22136" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/04/ftis-blogi-2-2-1024x614.jpg" alt="" width="1024" height="614" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/04/ftis-blogi-2-2-1024x614.jpg 1024w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/04/ftis-blogi-2-2-300x180.jpg 300w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/04/ftis-blogi-2-2-768x460.jpg 768w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/04/ftis-blogi-2-2-1536x921.jpg 1536w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/04/ftis-blogi-2-2-2048x1227.jpg 2048w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />
Vaikka nämä vinkit vaikuttavat selkeiltä ja toteutettavilta, on käytännön toteutus usein haastavaa. Kuinka rakentaa talouden kyvykkyydet ympäristössä, missä teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja on pystyttävä skaalaamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja kustannustehokkuuskin on tärkeä vastuualue talousjohtajan agendalla? Miten rakentaa liiketoimintaa tukeva organisaatiorakenne, kyvykkyydet ennakoida tulevaisuutta paremmin sekä toimia liiketoiminnan strategisena keskustelukumppanina, sparraajana ja haastajana? Miten rakennetaan organisaatio, joka osaa vastata sekä tämän päivän, että tulevaisuuden haasteisiin? 
Olemme kumppaninasi vastaamassa näihin ja muihin talousjohdon merkittäviin kysymyksiin. Mietitään yhdessä teille sopiva ratkaisu ja taloustoimintojen palvelumalli.
Mirkka Helander toimii senior managerina PwC:n Advisory-liiketoiminnassa. Mirkan erityisosaamista on Business insights &amp; liiketoiminnan ohjauksen kehittäminen sekä talouden integraatiot ja carve-outit yritysjärjestelyiden yhteydessä.
“Näkökulmia tulevaisuuden taloushallintoon” – blogisarja on katsauksemme taloushallinnon murroskysymyksiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Kerromme, kuinka asiakastyössämme näemme taloustoimintojen kohtaamat uudistumistarpeet toimintaympäristön, teknologian tuomien mahdollisuuksien sekä kulttuuristen muutosten vaikutuksesta.

Insight & performance management - Teoriasta käytäntöön

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Huomio kovenantteihin: Mikä velkojen luokittelussa lyhyt- tai pitkäaikaisiksi muuttuu vuoden 2024 alusta alkaen?

IFRS valokeilassa – Ajan kuluminen on varmaa ja muuta osakekohtaisen tuloksen laskemisessa huomioitavaa

Taloustoiminnot yritysjärjestelyiden yhteydessä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mirkka Helander

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?