Insight & performance management – Teoriasta käytäntöön
Mikä on talouden rooli liiketoiminnan ohjaamisen näkökulmasta?
Mikä on talouden rooli liiketoiminnan ohjaamisen näkökulmasta?
Yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja taloushallinto tarvitsee työkalut, joilla vastata joustavasti näihin muutoksiin. Olemme havainneet asiakastyössämme, että usein taloushallinnon ohjaaman muutoksen alkusysäys on merkittävä toimintamallin muutos – yritysjärjestely, listautuminen, ERP-projekti tai muu merkittävä tilanne. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tällöin muutosta ei kuitenkaan tulisi nähdä ainoastaan yksittäisenä projektina vaan pikemmin osana jatkuvaa kehittämistä. Ennakoitavuus ja laadukas data yhdistettynä aktiiviseen dialogiin liiketoiminnan strategian ja talouden välillä ovat avainasemassa menestyksekkäässä liiketoiminnan tukemisessa.
Ottamalla oikeita askelia, taloushallinto voi lunastaa paikkansa päätöksenteon ytimessä ja tuottaa lisäarvoa. Parhaimmillaan taloushallinnolle muovautuu keskeinen rooli liiketoimintajohdon todellisena strategisena sparrauskumppanina ja suunnannäyttäjänä muutosten keskellä.
PwC:n tekemien tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella määrittelen viisi vinkkiä taloushallinnolle suorituskyvyn johtamiseen liiketoiminnan merkityksellisellä tavalla:
Kaikki lähtee strategiasta – ohjaa, älä vain mukaudu
Yrityksen strategia on taloushallinnon strategian johtotähti. Mitkä ovat yrityksen prioriteetit ja mikä on kestävän kehityksen merkitys? Miten strategian tavoitteiden toteutumista voi mitata? Jotta talousjohtajalla on edellytykset toimia todellisena liiketoiminnan tukena ja sparraajana tulee taloustoimintojen kyvykkyyksien tukea yrityksen strategisia tavoitteita. Talouden rooli voi olla jopa liiketoiminnan strategisten valintojen konkretisoija ja painopistealueiden määrittelijä. Tärkein neuvo talousjohdolle onkin: ryhdy vetämään muutosta aktiivisesti, sillä tälle on tilausta – älä odota.
Rakenna osaamisalueet ja organisaatio tukemaan tavoitteita
Liiketoiminnalle relevanttien näkökulmien esiintuominen vaatii taloushallinnolta paljon uutta osaamista. Liiketoiminnan ymmärtäminen ja vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa. Taloudella on mahdollisuus ottaa haltuun rooli liiketoimintapalveluiden tuottajana ja aktiivisena ongelmanratkaisijana. Liiketoiminnan tai tietohallinnon yksin on vaikea vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja taloudelle tämä rooli onkin hyvin luonteva. Käytännössä tämä tarkoittaa uudelleen organisoitumista ja esimerkiksi osaamiskeskuksiin perustuvan toimintamallin vahvistamista muun osaamisen kehityksen rinnalla.
Uudet, innovatiiviset työskentelytavat, transaktioiden tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen vahvistavat liiketoiminnan kumppanuutta. Keskeistä on aidosta yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta koostuva mindset, mitä tukevat selkeät roolit ja vastuut sekä kyvykkyyksien hyödyntäminen.
Laatu korvaa määrän – valitse seurantakohteet ja mittarit tarkoin
Ylimmän johdon on saatava näkyvyys strategisesti merkittävistä alueista. Mittarien määrän tulee olla hallittava ja tasapainon sopiva eteenpäin katsovien ja historiaa kuvaavien mittarien välillä. Muutama tarkoin valittu mittari strategian keskeisiltä osa-alueilta on parempi vaihtoehto kuin usea päällekkäinen. Sopiva määrä mittareita ylimmän johdon tasolla voi olla esimerkiksi 4–6, joista osa on eteenpäin katsovia. Operatiivisia mittareita voi olla useampiakin. Olennaista on mittareiden kytkeytyminen strategisiin tavoitteisiin, jotta niillä voidaan ohjata tavoitteiden saavuttamista.
Keskeisten, ylimmän johdon tasolla seurattavien avainmittareiden lisäksi taloustoiminto tuottaa joka tapauksessa taloudelliset raportit ja dataa liiketoiminnalle. Teknologia mahdollistaa hyvin suunniteltuna vaivattoman talouden raportoinnin visuaalisesti sekä datan erilaisten ad hoc-analyysien tueksi. Keskeisten johdon avainmittareiden lisäksi – ei poissulkien – valitaan siis olennaiset talousmittarit. On myös tärkeää, että datan loppukäyttäjillä on työkaluja itse analysoida dataa self service -periaatteella.
Kovien numeroiden lisäksi tarvitaan laadullisia mittareita. Taloustoiminnon, uuteen rooliin liiketoimintaan integroituna sparraajana ja haastajana, tulee voida tukea ja tuottaa myös ei-taloudellisia mittareita. Talousjohtajalla tarjoutuu luonteva mahdollisuus – mikä on myös usein liiketoiminnan odotusarvo – tarjota kokonaisvaltaisesti performance management – palvelut CoE (Center of Excellence) organisaationsa tukemana.
Tuo data esiin liiketoiminnan kannalta relevantissa muodossa
Mittareita on vaikea ymmärtää, jos niitä ei esitetä selkeästi ja yksiselitteisesti. Varmista, että käytetyt käsitteet on ymmärretty ja tulokset esitetään selkeässä muodossa. Hyvä esitystapa on visuaalinen, yksiselitteinen ja konkreettinen. Esimerkiksi erilaiset trendejä ja poikkeamia kuvaavat graafit ovat oiva esitystapa. Mahdollisuuksia tulkinnan vääristymiseen pitää välttää ja tarvittaessa ydinluvut on syytä olla selkeästi esillä, koska raportin lukijalla on usein käytössään rajatusti lähtötietoa. Olennaisen tiedon esittäminen ja oikeanlainen tulkinta johtopäätöksistä on tärkeä tulevaisuuden talousjohtajan vahvuus.
Tämän kaiken perustana on reaaliaikainen ja luotettava data, joka tukee päätöksentekoa. Joustavuus ja ennakoitavuus ovat datastrategian kulmakiviä. Skaalautuvat, modernit raportointityökalut ja huolella suunniteltu arkkitehtuuri sekä ympärillä toimiva datan hallinta auttaa luotettavan datan muodostamisessa.
Luo arvoihin perustuva performance management -kulttuuri
Kun yritykselle on saatu tehtyä selkeä strategia ja mittarit strategian toteuttamisen seurantaan, ollaan vasta puolimatkassa. Paraskaan strategia ei toteudu ja liikennevalot eivät vaihdu dashboardeissa vihreiksi, jos henkilöstön tavoitteet eivät ole linkattu strategiaan ja sen toteutumisen. Näin voidaan parhaiten mitata, miten on edistetty strategian toteuttamista.
Taloudellisten mittareiden lisäksi on syytä kiteyttää, miten tulokset saavutetaan. Yrityksen arvot ja niiden toteutuminen on tärkeä kilpailutekijä työmarkkinoilla. Esimerkiksi ympäristö, eettisyys ja kestävä kehitys ovat tärkeitä arvoja, joiden moni odottaa olevan yrityksen toiminnan lähtökohta. Arvojen toteutumisen seuranta konkretisoi tavoitteet ja vaikuttaa henkilöstön sitoutumiseen. Tavoitteiden asetanta itsessään, ja niistä sekä arvoista kommunikointi sekä sisäisesti että ulkoisesti, on vahva viesti arvopohjasta.
Edistykselliset johtajat ja organisaatiot ovat oppineet tämän asian. Vahva tulos on kytköksissä monimuotoisuuteen ja osaavan työvoiman houkuttelevuuteen sekä sitoutuneisuuteen. Näitä asioita seurataan yhä useammin yhtä lailla siinä missä pääoman tuottoa tai myynnin kehitystä.
Talousjohtamiseen kohdistuu odotus luoda kulttuuri ja kyvykkyydet liiketoiminnan ennakoivaan ohjaamiseen. Talousjohtamisen kenttä on tänä päivänä hyvin moninainen, kuten alla olevasta kuvasta näemme.
Vaikka nämä vinkit vaikuttavat selkeiltä ja toteutettavilta, on käytännön toteutus usein haastavaa. Kuinka rakentaa talouden kyvykkyydet ympäristössä, missä teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja on pystyttävä skaalaamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja kustannustehokkuuskin on tärkeä vastuualue talousjohtajan agendalla? Miten rakentaa liiketoimintaa tukeva organisaatiorakenne, kyvykkyydet ennakoida tulevaisuutta paremmin sekä toimia liiketoiminnan strategisena keskustelukumppanina, sparraajana ja haastajana? Miten rakennetaan organisaatio, joka osaa vastata sekä tämän päivän, että tulevaisuuden haasteisiin?
Olemme kumppaninasi vastaamassa näihin ja muihin talousjohdon merkittäviin kysymyksiin. Mietitään yhdessä teille sopiva ratkaisu ja taloustoimintojen palvelumalli.
“Näkökulmia tulevaisuuden taloushallintoon” -blogisarja on katsauksemme taloushallinnon murroskysymyksiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Kerromme, kuinka asiakastyössämme näemme taloustoimintojen kohtaamat uudistumistarpeet toimintaympäristön, teknologian tuomien mahdollisuuksien sekä kulttuuristen muutosten vaikutuksesta.
