IP-strategia osana yrityksen tuloksentekokykyä

IP-strategia on suunnitelma, jolla immateriaalioikeuksia yrityksessä hankitaan, käytetään ja hyödynnetään. Niiden merkitys yrityksen omaisuuseränä voi olla huomattava.

Kollegani Carolin kirjoitti toukokuun alussa EU-tasoisesta tutkimuksesta, jossa todennettiin, miten IP-oikeudet voivat myönteisellä tavalla vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn. Sinällään tutkimuksen tulosta ei voi pitää yllättävänä. Immateriaalioikeuksien merkitys on jo pitkään ollut kasvussa. On erittäin harvoja aloja, jossa immateriaalioikeudet eivät näyttelisi merkittävää roolia yritysten toiminnalle. Kuitenkin ero immateriaalioikeuksia omistavien yritysten tuloksentekokykyyn verrattuna sellaisiin yrityksiin, joilla ei ole selkeää IP-strategiaa, on huomattava.

Kuten Carolin omassa artikkelissaan kirjoitti: ”Immateriaalioikeuksia omistavat yritykset tuottivat keskimäärin 20 % enemmän voittoa ja maksoivat keskimäärin 19 % korkeampia palkkoja työntekijöilleen”. Nämä luvut ovat sellaisia, että niiden tulisi kiinnostaa muitakin kuin vain tutkimuksen tekijöitä.

Immateriaalioikeudet voivat auttaa yrityksiä mm. saavuttamaan suurempaa markkinaosuutta, erottautumaan kilpailijoista sekä alentamaan tuotanto- tai palvelukustannuksia. Voidaan siis sanoa, että immateriaalioikeudet ovat tärkeä omaisuuserä yrityksille.

Toisinaan kuitenkin vaikuttaa siltä, että tämän omaisuuden arvoa ei nähdä tai sitä ei osata arvostaa. Immateriaalioikeuksia saatetaan jopa pitää vain lakiosaston temmellyskenttänä, eikä sinne haluta mennä liikaa kyselemään. Tämä on monissa tilanteissa ymmärrettävää, koska immateriaalioikeuksille ei välttämättä osata laskea arvoa. Tämä puolestaan voi johtua siitä, että immateriaalioikeuksien kohdalla ei olla tehty samanlaista suunnitelmaa kuin muiden investointien kohdalla usein tehdään melkeinpä luonnostaan.

Mikä immateriaalioikeus- tai IP-strategia sitten varsinaisesti on? Tähän on vaikea antaa lyhyessä blogikirjoituksessa sellaista vastausta, joka ei herättäisi lukijassa enemmän kysymyksiä kuin tarjolla on vastauksia. IP-strategia on kaikessa yksinkertaisuudessaan se suunnitelma, jolla immateriaalioikeuksia hankitaan, käytetään ja hyödynnetään. Tämä yksinkertaistus ei tietystikään kerro läheskään koko totuutta. Toisaalta asiaa ei saisi myöskään turhaan monimutkaistaa.

Miten lähteä IP-strategian teossa liikkeelle?

IP-strategia ei ole sen kummempi tai mystisempi asia kuin mikään muukaan yrityksen strategioista. Esimerkiksi myynti-, laajentumis-, kansainvälistymis- ja tuotantoketjustrategioita tehdään, muokataan ja päivitetään jatkuvasti. IP-strategia on siis vain yksi osa yrityksen muuta strategista työtä.

IP-strategiaa laadittaessa on suositeltavaa lähteä liikkeelle nykytilanteesta: Aluksi pitää selvittää, mitä immateriaalioikeuksia yrityksellä on jo olemassa tai mahdollisesti tulevaisuudessa hallinnassaan. Omat immateriaalioikeudet kannattaa inventoida kunnolla, jotta on selvää, mitä aineetonta omaisuutta yrityksellä on.

Sen lisäksi on hyvä selvittää, mistä tai miten yritys voi mahdollisesti hankkia tai kasvattaa immateriaalioikeuksiaan. Onko esimerkiksi työ- ja alihankintasopimuksissa asiaa käsitelty riittävällä tasolla? IP-strategian olennaisena osana on myös kirjata, miten yritys aikoo hyödyntää immateriaalioikeuksiaan ja tarvittaessa selostaa, miten se toimeenpanee näitä oikeuksia.

Tärkein asia on, että IP-strategia tukee yrityksen laajempaa strategiaa.

Missään nimessä se ei ainakaan saa olla sen kanssa ristiriidassa. Otetaan helppo esimerkki: jos yritys haluaa laajentua kansainvälisille markkinoille vahvasti omalla brändillään, IP-strategian tulee omalta osaltaan vastata siihen, miten tämä strategia olisi toteutettavissa yritykselle kannattavalla tavalla.

Tästä voi havaita toisen tärkeän seikan: IP-strategia ei ole kertaluontoinen harjoitus. Sen tarkoituksena ei saa olla ruudun rastittaminen oikeaan kohtaan ja sen jälkeen sen siirtäminen jonnekin pilven nurkkaan pölyttymään. Sen sijaan IP-strategia elää koko ajan yrityksen tavoitteiden ja liiketoiminnallisen todellisuuden kanssa.

Siinä missä yrityksen kokonaisvaltainen strategia muuttuu yrityksen esimerkiksi kasvaessa, muuttuessa, toimintoja keskitettäessä tai uudelleen järjesteltäessä, myös IP-strategia muuttuu vastaamaan yrityksen kulloinkin voimassa olevaa liiketoiminnan todellisuutta.