Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kollegani <a href="https://uutishuone.pwc.fi/tutkimus-immateriaalioikeuksia-omistavilla-yrityksilla-korkeampi-tuloksentekokyky">Carolin kirjoitti toukokuun alussa EU-tasoisesta tutkimuksesta, jossa todennettiin, miten IP-oikeudet voivat myönteisellä tavalla vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn</a>. Sinällään tutkimuksen tulosta ei voi pitää yllättävänä. Immateriaalioikeuksien merkitys on jo pitkään ollut kasvussa. On erittäin harvoja aloja, jossa immateriaalioikeudet eivät näyttelisi merkittävää roolia yritysten toiminnalle. Kuitenkin ero immateriaalioikeuksia omistavien yritysten tuloksentekokykyyn verrattuna sellaisiin yrityksiin, joilla ei ole selkeää IP-strategiaa, on huomattava.
Kuten Carolin omassa artikkelissaan kirjoitti: ”Immateriaalioikeuksia omistavat yritykset tuottivat keskimäärin 20 % enemmän voittoa ja maksoivat keskimäärin 19 % korkeampia palkkoja työntekijöilleen”. Nämä luvut ovat sellaisia, että niiden tulisi kiinnostaa muitakin kuin vain tutkimuksen tekijöitä.
Immateriaalioikeudet voivat auttaa yrityksiä mm. saavuttamaan suurempaa markkinaosuutta, erottautumaan kilpailijoista sekä alentamaan tuotanto- tai palvelukustannuksia. Voidaan siis sanoa, että immateriaalioikeudet ovat tärkeä omaisuuserä yrityksille.
Toisinaan kuitenkin vaikuttaa siltä, että tämän omaisuuden arvoa ei nähdä tai sitä ei osata arvostaa. Immateriaalioikeuksia saatetaan jopa pitää vain lakiosaston temmellyskenttänä, eikä sinne haluta mennä liikaa kyselemään. Tämä on monissa tilanteissa ymmärrettävää, koska immateriaalioikeuksille ei välttämättä osata laskea arvoa. Tämä puolestaan voi johtua siitä, että immateriaalioikeuksien kohdalla ei olla tehty samanlaista suunnitelmaa kuin muiden investointien kohdalla usein tehdään melkeinpä luonnostaan.
Mikä immateriaalioikeus- tai IP-strategia sitten varsinaisesti on? Tähän on vaikea antaa lyhyessä blogikirjoituksessa sellaista vastausta, joka ei herättäisi lukijassa enemmän kysymyksiä kuin tarjolla on vastauksia. IP-strategia on kaikessa yksinkertaisuudessaan se suunnitelma, jolla immateriaalioikeuksia hankitaan, käytetään ja hyödynnetään. Tämä yksinkertaistus ei tietystikään kerro läheskään koko totuutta. Toisaalta asiaa ei saisi myöskään turhaan monimutkaistaa.
<h2>Miten lähteä IP-strategian teossa liikkeelle?</h2>
IP-strategia ei ole sen kummempi tai mystisempi asia kuin mikään muukaan yrityksen strategioista. Esimerkiksi myynti-, laajentumis-, kansainvälistymis- ja tuotantoketjustrategioita tehdään, muokataan ja päivitetään jatkuvasti. IP-strategia on siis vain yksi osa yrityksen muuta strategista työtä.
IP-strategiaa laadittaessa on suositeltavaa lähteä liikkeelle nykytilanteesta: Aluksi pitää selvittää, mitä immateriaalioikeuksia yrityksellä on jo olemassa tai mahdollisesti tulevaisuudessa hallinnassaan. Omat immateriaalioikeudet kannattaa inventoida kunnolla, jotta on selvää, mitä aineetonta omaisuutta yrityksellä on.
Sen lisäksi on hyvä selvittää, mistä tai miten yritys voi mahdollisesti hankkia tai kasvattaa immateriaalioikeuksiaan. Onko esimerkiksi työ- ja alihankintasopimuksissa asiaa käsitelty riittävällä tasolla? IP-strategian olennaisena osana on myös kirjata, miten yritys aikoo hyödyntää immateriaalioikeuksiaan ja tarvittaessa selostaa, miten se toimeenpanee näitä oikeuksia.
<blockquote>Tärkein asia on, että IP-strategia tukee yrityksen laajempaa strategiaa.</blockquote>
Missään nimessä se ei ainakaan saa olla sen kanssa ristiriidassa. Otetaan helppo esimerkki: jos yritys haluaa laajentua kansainvälisille markkinoille vahvasti omalla brändillään, IP-strategian tulee omalta osaltaan vastata siihen, miten tämä strategia olisi toteutettavissa yritykselle kannattavalla tavalla.
Tästä voi havaita toisen tärkeän seikan: IP-strategia ei ole kertaluontoinen harjoitus. Sen tarkoituksena ei saa olla ruudun rastittaminen oikeaan kohtaan ja sen jälkeen sen siirtäminen jonnekin pilven nurkkaan pölyttymään. Sen sijaan IP-strategia elää koko ajan yrityksen tavoitteiden ja liiketoiminnallisen todellisuuden kanssa.
Siinä missä yrityksen kokonaisvaltainen strategia muuttuu yrityksen esimerkiksi kasvaessa, muuttuessa, toimintoja keskitettäessä tai uudelleen järjesteltäessä, myös IP-strategia muuttuu vastaamaan yrityksen kulloinkin voimassa olevaa liiketoiminnan todellisuutta.
&nbsp;

IP-strategia osana yrityksen tuloksentekokykyä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sanna-Maria Lanki

Palvelumme

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future