Itäisen maan viisaat – ja vähän lännenkin

Olin Pariisissa neuvottelujen jälkimmäisen viikon: en toki itse COP21:ssä, mutta siellä liepeillä kuitenkin. Torstaina keskustelut olivat jo edenneet niin pitkälle, että Eiffel-tornin valojen loisteessa ihmiset ympärillä löivät vetoa sopimuksen allekirjoittamisen kellonajasta. Enää ei mietitty sitä, syntyykö se vai ei.

Pariisin terroristi-iskuista oli vain muutama viikko aikaa. Moni kyseli ennen matkalle lähtöä, että eikö sinua arveluta tai pelota matkustaa sinne. Totta kai mielessä kävi oma turvallisuus. Seurasin matkatoimiston security-tiedotteita parin viikon ajan. Niissä kehotettiin välttämään mielenosoitukset, eikä muista akuuteista riskeistä varoitettu. Riittävän turvallista siis. Mielenosoitus siellä kuitenkin sattui kohdalle Avenue de la Grande Arméella. Poliisin ohjeiden mukaisesti valittu kiertotie takasi rauhallisen paluun hotellille. Siellä ja monessa muussa paikassa sisään pääsi vain turvatarkastuksen läpi, ja poliiseja oli kaikkialla. Olo ei siis tuntunut turvattomalta, vaikka kauheuksista oli vain vähän aikaa.

Ilmastosopimuksen vaikutukset tulevat näkymään monella sektorilla. Energiantuotanto jatkaa matkaa kohti päästöttömyyttä, ja hiilelle tullaan sanomaan hyvästit jossakin vaiheessa. Uusiutuvan energian tuotannolle voi povata hyviä näkymiä ilman että tarvitsee olla kummoinenkaan ennustajaeukko. Suomalaiselle puhtaan teknologian teollisuudelle sekä kiertotaloudelle voi samoin ennustaa hienoja aikoja. World Economic Forumin arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan vuosittain kuusi triljoonaa dollaria globaalin infrastruktuurin kehittämiseen. Se on aika paljon rahaa.

Sijoittajayhteisössä raha on alkanut liikkua pois fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta tuotannosta, kun sijoituksia on vedetty niistä 3,4 triljoonan dollarin edestä. Nämä dollarit etsivät uutta kotia. Uusia rahoitus- ja sijoitusinstrumentteja tulee varmasti syntymään. Uudenlaista osaamista tarvitaan, jotta sijoitusriskit osataan arvioida oikein siinä missä sijoituskohteeseen sisältyvät mahdollisuudetkin.

Eniten minua askarruttavat kuluttajat eli me tavalliset maapallon tallaajat. Meidän on niin vaikeaa ymmärtää, että edessä saattaa olla jonkinlaisia muutoksia: liikenneratkaisuissa joukkoliikenteen suosimista, lihan syönnin vähentämistä, jakamistaloutta ja vaikka mitä. Ehkä sen vuoksi on hyvä, että valtiot ottivat vahvan roolin ilmastosopimuksen synnyttämisessä eikä maapallon asutuskunnossa pitäminen jää yksittäisten ihmisten omien ratkaisujen varaan.

Ilmastosopimus saattoi olla tämän vuoden paras joululahja. Sen mukanaan tuoma ilo kestää yli oman sukupolveni. Viisaita ovat ne idän ja lännen naiset ja miehet, jotka seurasivat joulukuun johtotähteä. Sen seurauksena on ihmiskunnalle ennenkin koittanut pelastus.

Joulunpyhinä ennättää ajatella elämän tärkeitä kysymyksiä. Ilmastosopu on merkittävä tulevaisuutta koskeva päätös. Juuri nyt suurelta asialta tuntuu perheen rakkaus ja lämpö sekä läsnäolo joulunvietossa.

Toiveikasta tulevaisuutta ja lämminhenkistä joulua teille kaikille. Palataan asiaan taas ensi vuonna.