PWC Uutishuone
13.10.2022|

Jäteverolakiin suunnitellaan muutoksia, jotka vaikuttavat metsäteollisuuden ja rakennusalan yrityksiin

Jäteverolaissa (2010/1126) säädetään yleiselle tai yksityiselle kaatopaikalle toimitettavan jätteen verotuksesta. Jäteveron tavoitteena on jätteiden kaatopaikkakäsittelyn väheneminen ja hyötykäytön lisääminen. Verovelvollinen on kaatopaikan pitäjä, jonka tulee maksaa vero neljännesvuosittain.

High angle view of garbage at dumping ground

Jäteverolakiin on suunnitteilla muutoksia, jotka astuisivat voimaan vuosien 2023-2027 aikana:

  • Jäteveron korotus EUR 70:sta EUR 80:een tonnilta jätettä (voimaan 2023).
  • Verollisten tuotteiden piiriin lisättävät jätteet.
  • Viherlipeäsakka 03 03 02 eli soodasakka (voimaan 2027), joka on metsäteollisuuden prosessijäte.
  • Kipsijäte 17 08 02, jota syntyy rakentamisessa ja purkamisessa (voimaan 2023).
  • Jäteverolaissa tarkoitetun välivarastoalueen pitäjän verovelvollisuuden selventäminen, kun varastoinnin kolmen vuoden määräaika ylittyy. Nämä alueet voisivat jatkossa sijaita kaatopaikan yhteydessä tai muualla. Kaatopaikalla sijaitseva välivarastointialue tulee olla selkeästi eroteltu kaatopaikasta. Jos alue on kaatopaikan ulkopuolella, väliaikaisen varastointialueen pitäjää verotettaisiin satunnaisesti kolmen vuoden määräajan ylittyessä, mutta pitäjän ei tarvitsisi rekisteröityä verovelvolliseksi.

Uudistusten ehdotetaan kasvattavan jäteveron tuottoa noin 8 miljoonaa EUR. Merkittävin osa verotuotosta syntyisi viherlipeäsakan lisäämisestä verollisiin jätteisiin.

Suunnitellut muutokset tulevat vaikuttamaan etenkin metsäteollisuuden ja rakennusalan yrityksiin, joille kaatopaikanpitäjät vierittävät jatkossa viherlipeäsakasta ja kipsijätteestä syntyvän veromaksun kustannukset.