Juridiikka

Aasinsilta tämänkertaisen aiheen ja verolitigaatioiden välillä on normaalia pidempi. Aihe heräsi pikemminkin uutisotsikoissa taas poikkeuksellisen näkyvästi pyörineestä perustuslakivaliokunnan roolista erinäisten koronarajoituspyrkimysten hautaajana. Kysymys on ollut keskeisesti siitä, millä...

Yritysten oma tiedonhallinta ja toimintaympäristö digitalisoituvat nopealla tahdilla. Kehityksen vaikutukset näkyvät vahvasti myös oikeudellisten asiantuntijoiden työssä ja työn vaatimuksissa. Tässä blogisarjassa tarkastellaan lakimiesten toimintaympäristöä PwC:n vero- ja lakipalveluiden...

Yrityksissä pohditaan usein, millaisia työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa yksipuolisesti työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla. Epätietoisuutta on myös siitä, miten menetellä tilanteessa, jossa kyse on työsuhteen olennaisesta ehdosta, jota ei voida muuttaa yksipuolisesti työnjohto-oikeuteen perustuen. Korkein oikeus otti kantaa näihin kysymyksiin tuoreessa ratkaisussaan...

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa asiakirjoista analysoidaan tekoälyn avulla. Vaikka yritys ei hyödyntäisi tekoälyä omassa toiminnassaan, sen merkitystä ei voi jättää huomiotta. Tekoälypohjaista asiakirja-analyysiä hyödynnetään esimerkiksi yrityskauppojen due diligence -tarkastuksissa. Tarkastuksia helpottamalla yritys tai sen myyjä voi tehdä kohdeyhtiöstä houkuttelevamman ostajille ja yhteistyökumppaneille.  Miten asiakirjoista tehdään tekoälyvalmiita?...

Yhteistoimintalakia ollaan uudistamassa ja uudistusta koskevan hallituksen esityksen lausuntokierros päättyi 15.1.2021. Tarkoituksena on selkiyttää lakia ja kehittää vuoropuhelua yrityksen ja henkilöstön välillä, jota varten lakiin on lisätty säännöksiä jatkuvan vuoropuhelun aikaansaamiseksi työpaikoilla.  Alla on selostettu lakiehdotuksen sisältöä merkittävimmiltä osin. Lakiesitys sai kritiikkiä lausuntokierroksella. Nähtäväksi jää, vieläkö esitykseen tehdään muutoksia...

Rahanpesulaki edellyttää, että yhteisöjen on ylläpidettävä tietoja tosiasiallisista edunsaajistaan. Tiedot olisi pitänyt ilmoittaa kaupparekisteriin viimeistään 1.7.2020. Aikaa ilmoituksen tekemiseen oli tasan vuosi. Joulukuuhun mennessä noin kolmannes rekisteröinneistä oli edelleen tekemättä.  Yritysten toiminta voi vaikeutua Yrityksen...

Kiinteistön kauppaa koskevista määräyksistä säädetään maakaaressa. Kiinteistön kauppa tulee tehdä määrämuodossa noudattaen tiettyjä muotomääräyksiä, mutta sopimusehtojen määrittelyssä lähtökohtana on sopimusvapaus. Myyjän virhevastuu kiinteistökaupassa määräytyy maakaaren ja mahdollisten kauppakirjassa sovittujen ehtojen mukaisesti. Ostajan maakaaren mukaisia oikeuksia voidaan rajoittaa vain sopimalla yksilöidysti...

Rajanveto työsuhteen ja toimeksiantosuhteen välillä voi olla toisinaan haastavaa. Rajanvedolla on kuitenkin merkitystä niin työnantajan kuin työntekijän kannalta. Kun kyse on työsuhteesta, on sovellettava työlainsäädäntöä. Toimeksiantosuhteen kohdalla työlainsäädäntöä ei sovelleta. Lisäksi verotuksellinen käsittely on erilaista. Työsuhteen tunnusmerkit käyvät ilmi työsopimuslain 1 §:stä. Työsopimuslakia...

Säätiö määritellään usein tiettyyn tarkoitukseen määrätyksi varallisuusmassaksi, jolla on oma hallinto. Kun säätiö rekisteröidään säätiörekisteriin, siitä tulee erillinen oikeushenkilö, jolla ei ole omistajia eikä esimerkiksi säätiön perustaja vastaa rekisteröidyn säätiön velvoitteista.  Säätiöille tunnusomaista on myös pysyvyys; säätiölle...

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (jatkossa mainitaan yhteisesti vain tilinpäätös) allekirjoittamisesta säädetään suoraan kirjanpitolaissa: hallituksen ja mahdollisen toimitusjohtajan tai niitä vastaavien tulee allekirjoittaa tilinpäätös. Tämä tarkoittaa, että osakeyhtiön tilinpäätöksen allekirjoittaa hallitus ja mahdollinen toimitusjohtaja ja yhdistyksen tilinpäätöksen allekirjoittaa hallitus. Tekstin loppuun on...

Suomen PwC:n lakipalvelut vahvistuivat, kun joukkoihin tammikuussa 2021 liittyi finanssialan sääntelyyn erikoistunut Marko Hovi. Marko on työskennellyt...

Tässä kirjoituksessa vastataan meidän yritysoikeusasiantuntijoiden näkökulmasta muutamiin pääomalainoihin liittyviin käytännön kysymyksiin, joita meille tavallisimmin esittävät tilintarkastajat. 1. Kysymys: Voiko pääomalaina jäädä lainanantajan velaksi lainansaajalle vai pitääkö se maksaa? Vastaus: Pääomalainan maksamisesta ei ole säännöksiä osakeyhtiölaissa (”OYL”), eikä asiaa ole pohdittu...

Mikäli osakeyhtiö on tehnyt tappiota pidemmän aikaa ja sen oman pääoman määrä on vähäinen, yhtiölle syntyy usein tarve vahvistaa tasettaan. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksella on oman pääoman negatiivisuus havaitessaan velvollisuus viipymättä ilmoittaa oman pääoman menettämisestä kaupparekisteriin. Omaa pääomaa vahvistamalla yhtiö voi välttää osakepääoman...

Pääomalaina on yhtiölle yksinkertainen keino sijoittaa lisäpääomaa yhtiöön ja vahvistaa tasetta sekä parantaa vakavaraisuutta. Yhtiö voi pääomalainan ottamalla esimerkiksi välttää osakepääoman menettämisestä aiheutuvan rekisteröintivelvollisuuden, jos sen oman pääoman määrä on käynyt vähäiseksi. Pääomalaina ei kuitenkaan lisää yhtiön...

Työlainsäädäntöön tehtiin keväällä määräaikaisia työvoiman vähentämistä koskevia muutoksia, joiden voimassaolo päättyy 31.12.2020. Työnantajan on syytä tuntea näiden muutosten siirtymäsäännökset, jos ajatuksena on vähentää työvoimaa vielä loppuvuoden aikana. Parhaillaan on vireillä myös muita työoikeuden näkökulmasta merkittäviä lakimuutoksia, kuten yhteistoimintalain kokonaisuudistus. Lakiuudistuksen...

Euroopan komissio on ehdottanut uudistusta direktiiviin 2011/16/EU, joka käsittelee hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla. Uudistuksen myötä EU-jäsenmaat tulisivat automaattisesti vaihtamaan keskenään tietoa digitaalisissa alustoissa – esimerkiksi verkkokaupoissa – luoduista tuloista.Tämän myötä EU-jäsenmaiden olisi mahdollista tehokkaammin tunnistaa tilanteita, joissa veroa jää keräämättä....