Juristi ja asiantuntija ei pelkää teknologiaa, vaan hyödyntää sitä jo nyt
Teknologia ja tekoäly eivät ole enää pelkkä tulevaisuuden lupaus, vaan ne ovat jo tätä päivää. Erilaiset työkalut säästävät aikaa automatisoimalla rutiininomaisia tehtäviä, kuten asiakirjojen tarkastamista, tiedonhakua ja analysointia. Jatkuva oppiminen teknologisen murroksen aikakaudella ei ole enää valinnaista, vaan siitä on tullut välttämätöntä.
Teknologia ja tekoäly eivät ole enää pelkkä tulevaisuuden lupaus, vaan ne ovat jo tätä päivää. Erilaiset työkalut säästävät aikaa automatisoimalla rutiininomaisia tehtäviä, kuten asiakirjojen tarkastamista, tiedonhakua ja analysointia. Jatkuva oppiminen teknologisen murroksen aikakaudella ei ole enää valinnaista, vaan siitä on tullut välttämätöntä.
Jatkuva oppiminen on perustaito
Teknologian kehityksestä nähdään, että tänään opittu voi olla jo huomenna vanhaa tietoa. Monesti kuulee sanottavan, että tekoäly ei korvaa juristeja, mutta juristit, jotka osaavat käyttää tekoälyä tehokkaasti, korvaavat ne, jotka eivät osaa. Tämä pätee muihinkin asiantuntija-ammatteihin. Organisaatioiden haaste on harvoin teknologiassa, vaan ennemmin järjestelmien ja työkalujen käyttöönotossa sekä siihen liittyvässä muutosten hallinnassa. Onnistunut käyttöönotto edellyttää innostuksen lisäksi selkeitä toimintamalleja, riittävää koulutusta sekä ymmärrystä työkalujen rajoitteista ja riskeistä. Valmiutta käyttää eri työkaluja ei voi aliarvioida.
Miten teknologiaosaaminen rakennetaan organisaatiossa?
Organisaatiot ja yksilöt, jotka investoivat osaamiseen ja sopeutumiskykyyn, hyötyvät teknologian kehityksestä eniten. Tärkeää onkin se, että jokainen tiimissä kehittää teknologiataitojaan sen sijaan, että turvaudutaan tiimin yksittäisen teknologia- tai tekoälyosaajan apuun. Käytännössä osaamisen kehittämistä tulee lähestyä systemaattisesti ja porrastetusti. Kyse voisi olla esimerkiksi koko organisaatiolle järjestettävästä koulutuksesta, jossa käydään yleisellä tasolla läpi tekoälyn käytön perusperiaatteet sekä yhteiset pelisäännöt vastuulliseen tekoälyn hyödyntämiseen. Tämän lisäksi eri ryhmille, kuten lakiosastolle tai liiketoimintayksikölle, voidaan järjestää kohdistetut, interaktiiviset koulutukset, joissa paneudutaan ryhmän tarpeisiin ja siihen, miten niihin vastataan teknologialla. Näin kullekin yksikölle relevantit teknologian käyttötapaukset tulevat käydyksi läpi. Kun kartoitetaan yksittäisiä työtehtäviä, joita voidaan tehostaa teknologian avulla, päästään pisteeseen, jossa voidaan alkaa tunnistaa myös kokonaisten prosessien automatisointimahdollisuuksia.
Muutosvastarinta on inhimillinen reaktio. Huolet teknologian käyttöönotossa voivat liittyä niin teknisiin rajoitteisiin kuin eettisiin huoliin. Luottamusta teknologiaan on mahdollista kasvattaa asteittain; helpointa on aloittaa matalan riskin tehtävistä, joissa kuitenkin voi huomata teknologian hyödyn. Kyse voi olla esimerkiksi asiakirjojen luonnostelusta, dokumenttien tiivistämisestä tai tietolähteiden nopeasta kartoituksesta. Kun luottamus työkaluun kasvaa ja kokemus karttuu, voidaan edetä monimutkaisempiin käyttötapauksiin. Avoimuus uusille työkaluille ei kuitenkaan saa tarkoittaa sokeaa teknologian omaksumista, vaan kyse on uteliaasta asenteesta ja siitä, että työkaluja testataan harkitusti ja valvotusti.
Kipupisteiden tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen
Yksi tärkeimmistä askeleista on itsearviointi ja pohdinta. Mitkä omat työtehtävät ovat sellaisia, joista työkalut voisivat suoriutua ihmistä tehokkaammin? Yleisesti katsoen dokumenttien luonnostelu ja tarkistaminen, tiedon hakeminen sekä sopimusanalyysi ovat sellaisia tehtäviä, joissa esimerkiksi tekoäly voi tehostaa tekemistä. Kaikkia tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista automatisoida, sillä erityisesti oikeudellinen arviointi, asiayhteyden ymmärtäminen ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tulkinta edellyttävät edelleen asiantuntijan vastuullista roolia. Siksi olennaisiksi työelämän taidoiksi muodostuvat kyky hahmottaa ongelmia ja suunnitella työn kulkua sen pohjalta. Automatisointi vapauttaa aikaa tehtäville, jotka vaativat inhimillistä asiantuntemusta. Näitä ovat esimerkiksi asiakassuhteiden hoitaminen, strateginen neuvonta ja monimutkainen ongelmanratkaisu.
Osaamisen kehittäminen koostuu pienistä johdonmukaisista proaktiivisista askeleista. Omalle alalle kehitettyihin työkaluihin tutustuminen ja kokeileminen auttaa ymmärtämään kehityksen tilaa. Työkalujen käytön opettelemisen lisäksi on olennaista kehittää niitä taitoja, jotka lopulta erottavat asiantuntijan pelkästä tekoälyn käyttäjästä. Näihin taitoihin kuuluvat esimerkiksi kriittinen ajattelu, luovuus ja kyky arvioida ja haastaa tekoälyn tuottamaa sisältöä. Toisin kuin ihminen, jonka epävarmuus näkyy kommunikaatiossa ja elekielessä, tekoäly osaa esittää asiansa erittäin vakuuttavasti silloinkin, kun se ei ole varma tai kun se on hallusinoinut vastauksensa. Tekoälyn tuottamien näkemysten kyseenalaistaminen vaatii kokeneemmiltakin asiantuntijoilta tarkkuutta. Siksi organisaatioiden pitää jatkossa investoida erityisesti siihen, että nuoremmatkin asiantuntijat oppivat suhtautumaan kriittisesti tekoälyn tuottamiin vastauksiin.
Miten onnistua teknologian tuomassa murroksessa?
Teknologian tuoma muutos on tullut jäädäkseen osaksi juristien ja asiantuntijoiden työtä. Ne, jotka kykenevät sopeutumaan muutokseen, määrittelevät uudelleen myös sen, mitä erinomaisella asiantuntijapalvelulla tarkoitetaan tulevaisuudessa. Olipa organisaationne teknologian ja tekoälyn hyödyntämisessä vasta alussa tai jo pidemmällä, PwC:n asiantuntijat auttavat ottamaan ratkaisuista enemmän irti. Autamme organisaatioita tehostamaan prosesseja, parantamaan tiedonhallintaa ja valjastamaan teknologian ja tekoälyn tuottamaan konkreettista liiketoimintahyötyä.
