PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tavaroiden etämyynti kuluttajille EU-maasta toiseen verotetaan jatkossa ostajan jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiokohtaiset kaukomyyntirajat korvataan EU:n laajuisella 10 000 euron raja-arvolla. Myyjä voi rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi kaikissa EU-maissa, joihin se myy tavaroita EU:n sisäisenä etämyyntinä. Vaihtoehtoisesti myyjä voi rekisteröityä arvonlisäveron erityisjärjestelmään (ns. One Stop Shop), ja ilmoittaa kaikki etämyynnit keskitetysti yhdestä jäsenvaltiosta.
Etämyyntinä pidetään myyntiä esimerkiksi yksityishenkilölle tai oikeushenkilölle, joka ei ole elinkeinonharjoittaja. Sen sijaan B2B-myyntien arvonlisäverokäsittelyyn muutokset eivät vaikuta.
Aiemmin erityisjärjestelmä (ns. Mini One Stop Shop) on koskenut yksinomaan tiettyjen palvelujen, kuten lähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen, myyntiä kuluttajille muihin EU-maihin. Erityisjärjestelmän käyttö laajenee jatkossa koskemaan kaikkea kuluttajille tapahtuvaa palvelumyyntiä.
Enintään 22 euron arvoisten lähetysten EU:n ulkopuolelta tapahtuvan maahantuonnin verovapaus poistuu 1.7.2021 alkaen. Tavaran ostaja voi tästä ajankohdasta lähtien joko ilmoittaa tuonnit lähetyskohtaisesti tulli-ilmoituksella ja maksaa maahantuonnin arvonlisäveron tai käyttää uutta tuontijärjestelmää (ns. Import One Stop Shop) arvonlisäveron ilmoittamiseen myydessään tuotuja tavaroita etämyyntinä kuluttajille. Tuontijärjestelmää voi käyttää silloin, kun tavaralähetyksen todellinen arvo on enintään 150 euroa, ja tavarat eivät ole valmisteveron alaisia. Lisäksi sähköiset rajapinnat ovat jatkossa verovelvollisia tietyistä etämyynneistä.
Erityisjärjestelmien käyttö on vapaaehtoista.
Erityisjärjestelmiä on jatkossa kolme, ja niitä käytetään seuraavien myyntien ilmoittamiseen:
<ul>
<li>Unionin järjestelmä – EU:n sisäiset tavaroiden etämyynnit kuluttajille sekä palvelumyynnit kuluttajille. Unionin järjestelmään voi rekisteröityä yritys, jolla on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka EU:n alueella.</li>
<li>Muu kuin unionin järjestelmä – Palvelumyynnit kuluttajille EU:ssa. Muuhun kuin unionin järjestelmään voi rekisteröityä yritys, jolla ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella.</li>
<li>Tuontijärjestelmä – EU:n ulkopuolelta maahantuotavien tavaroiden etämyynti.</li>
</ul>
<h2>Mitä muutokset tarkoittavat suomalaiselle verkkokaupalle?</h2>
Suomalainen tavaroiden etämyyntiä muihin EU-maihin harjoittava verkkokauppa voi halutessaan rekisteröityä unionin järjestelmään OmaVerossa. Tällöin yritys välttää rekisteröitymisvelvollisuuden kaikissa niissä EU-maissa, joihin tavaroita myydään. Rekisteröintihakemuksen on voinut jättää 1.4.2021 alkaen, mutta rekisteröinti voi astua voimaan aikaisintaan 1.7.2021.
Tavaroiden etämyynnit kuluttajille muihin EU-maihin ilmoitetaan yhdellä ilmoituksella OmaVerossa neljännesvuosittain kyseistä vuosineljännestä seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Mahdolliset virheet erityisjärjestelmän ilmoituksella korjataan myöhemmän vuosineljänneksen ilmoituksella.
Myynteihin sovelletaan ostajan jäsenvaltion arvonlisäverokantaa. Myyjän tulee siis selvittää, mitä arvonlisäverokantaa myytyihin tuotteisiin sovelletaan kyseisessä EU-maassa. Myynnit ilmoitetaan ja verot maksetaan OmaVeron kautta, ja Verohallinto välittää ilmoitukset ja maksut muihin EU-maihin.
Jos myyntien määrä muihin EU-maihin on kuitenkin kuluvana ja edeltävänä kalenterivuotena enintään 10 000 euroa, myynnit voidaan käsitellä kotimaan myynteinä. Raja-arvoon lasketaan tavaroiden etämyyntien lisäksi tiettyjen palvelujen myynnit.
Jos myyjä on rekisteröitynyt erityisjärjestelmään, kaikki järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat myynnit on ilmoitettava erityisjärjestelmän kautta. Tavaroiden etämyynnillä tarkoitetaan tavaran myyntiä kuljetettuna toiseen EU-maahan niin, että myyjä tai joku myyjän puolesta, kuten kuljetusliike, kuljettaa tavaran ostajalle toiseen EU-maahan.
Jos tavaraa ei kuljeteta maasta toiseen, myynti on paikallinen myynti siinä EU-maassa, jossa tavara on myyty. Tällöin myyntiä ei voida ilmoittaa erityisjärjestelmän kautta. Jos tavara on myyty esimerkiksi ulkomaiselle kuluttajalle, joka tulee noutamaan tuotteet yhtiön Suomessa sijaitsevasta liikkeestä, kyseessä on kotimaan myynti Suomessa, joka ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-18024 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/kv-kuluttajakaupan-alv-uudistus.jpg" alt="Kansainvälisen kuluttajakaupan arvonlisäverouudistus 1.7.2021" width="700" height="451" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/kv-kuluttajakaupan-alv-uudistus.jpg 764w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/kv-kuluttajakaupan-alv-uudistus-300x193.jpg 300w" sizes="(max-width: 700px) 100vw, 700px" />
Yritysten on tärkeää selvittää, koskevatko tulevat uudistukset omaa liiketoimintaa, ja vaikuttavatko ne omiin verojen maksu- ja raportointivelvollisuuksiin.
Autamme mielellämme aiheeseen liittyvissä kysymyksissä!

Kansainvälisen kuluttajakaupan arvonlisäverouudistus 1.7.2021 – mitä suomalaisen verkkokaupan tulee ottaa huomioon?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jouka Kujala

Ville Summanen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin