Kaupparekisterimerkinnän vastattava henkilön tosiasiallista vastuuta

14.1.2020  |  Artikkelit

Korkein oikeus (KKO) antoi joulukuussa ennakkopäätöksen KKO:2019:109 rekisterimerkintärikosta ja kirjanpitorikosta koskevassa asiassa. Päätös toimii hyvänä muistutuksena siitä, että kaupparekisteriin merkityn hallituksen jäsenen tulee käyttää yhtiön tosiasiallista määräysvaltaa eikä rekisteriin merkitty tieto saa antaa harhaanjohtavaa kuvaa siitä, miten yhtiön hallinto on tosiasiallisesti järjestetty.

Osakeyhtiölle on lain mukaan valittava hallitus, joka huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen vastuulla on, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tieto yhtiön hallituksen jäsenistä rekisteröidään kaupparekisteriin. Rekisteritiedoilla, ja erityisesti niiden ajantasaisuudella, on tärkeä merkitys yhtiön ulkopuolisiin nähden. He saavat rekisteristä tiedon siitä, ketkä toimivat yhtiön eri toimielimissä ja keillä on oikeus edustaa yhtiötä.

Hallituksen roolin tärkeys osana yhtiön hallintoa korostuu erityisesti silloin, kun yhtiössä on menossa liiketoiminnallisesti merkittäviä järjestelyitä.

Näissä muutostilanteissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten tehtävienjako yhtiössä on hoidettu ja vastaako tämä viranomaisten rekistereissä olevia tietoja. 

Jokaisen yhtiön tulisi huolellisesti miettiä, keillä on muutostilanteissa tai niiden seurauksena tosiasiallinen määräysvalta yhtiössä ja ketkä edustavat yhtiötä sen liiketoimintaa koskevissa asioissa, jottei käytännön toimien tai rekisteritietojen johdosta anneta väärää tai harhaanjohtavaa tietoa. Rekisteritietojen johdosta annettu väärä tai harhaanjohtava tieto voi johtaa jopa rekisterimerkintärikokseen. 

Vastasiko kaupparekisteritieto yhtiön hallintoa?

KKO:n tuoreessa ratkaisussa KKO:2019:109 oli kyse liiketoimintansa lopettavasta yhtiöstä, jonka osakkeet oli luovutettu toiselle yhtiölle siinä tarkoituksessa, että luovutuksensaaja huolehtisi korvausta vastaan yhtiön toiminnan lopettamisesta ja konkurssiin liittyvistä toimista. Yhtiön entinen omistaja erosi samassa yhteydessä yhtiön hallituksesta ja luovutuksensaajan osakkeenomistaja nimitettiin yhtiön hallituksen ainoaksi jäseneksi. Muutos rekisteröitiin myös kaupparekisteriin. Entinen omistaja käytti kuitenkin prokuristina edelleen yhtiön tiliä ja piti kirjanpitoaineiston hallinnassaan samalla, kun luovutuksensaaja huolehti lähinnä yhtiön toiminnan lopettamiseen ja konkurssiin liittyneistä toimista. 

Syytteen mukaan kaupparekisteriin ilmoitettua tietoa oli pidettävä vääränä, koska luovutuksensaajan ei ollut tarkoituskaan harjoittaa yhtiöllä liiketoimintaa ja toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, vaan hoitaa ainoastaan yhtiön tuleva konkurssimenettely. Käräjäoikeus oli katsonut, että osapuolet olivat syyllistyneet rekisterimerkintärikokseen ja entinen omistaja kirjanpitorikokseen.

Rekisterimerkintärikosta koskevassa arvioinnissaan KKO totesi, että kaupparekisteriin ilmoitettu tieto oli ollut muodollisesti oikea, kun se vastasi yhtiökokouksen päätöstä. Arvioitavaksi tuli siten se, oliko tieto ollut selvästi omiaan johtamaan harhaan siinä, miten yhtiön hallinto oli järjestetty.

KKO korosti harhaanjohtavuuden tapauskohtaista harkintaa ja nosti esiin seuraavien seikkojen merkityksen: ensinnäkin onko, ja missä määrin, kaupparekisteriin ilmoitettu uusi hallituksen jäsen käyttänyt asemaansa liittyvää toimivaltaa, ja toisekseen onko, ja missä määrin, entinen hallituksen jäsen jatkanut toimimista yhtiön puolesta uuden hallituksen jäsenen sijasta. 

Asiassa oli riidatonta, että luovutuksensaaja ei ollut harjoittanut liiketoimintaa yhtiössä. Hän oli kuitenkin hoitanut yhtiön hallituksen jäsenelle kuuluvia tehtäviä yhtiön toiminnan lopettamiseen liittyen, mm. toimittanut ilmoituksia rekistereihin, ottanut haasteita vastaan ja ollut yhteydessä konkurssipesän pesänhoitajaan. Koska luovutuksensaaja oli toiminut yhtiön edustajana konkurssiin liittyen, KKO katsoi, että hän oli käyttänyt asemaansa liittyvää toimivaltaa.

KKO nosti kuitenkin esiin, että tieto vastuuasemasta voi olla harhaanjohtava, jos entinen hallituksen jäsen on tosiasiallisesti jatkanut toimimista yhtiön puolesta kokonaan tai osittain uuden hallituksen jäsenen sijasta eroamisensa jälkeen.

Muun muassa yhtiön kirjanpitoaineiston ja tilinkäyttöoikeuksien sekä tileillä olevien varojen käyttö voisivat puoltaa sitä, ettei eroaminen hallituksesta muuta tosiasiallisesti hallituksen jäsenen asemaa yhtiössä. 

Entisen hallituksen jäsenen yhtiön puolesta tekemien toimien ei kuitenkaan tapauksessa näytetty liittyneen muuhun liiketoimintaan kuin sovitun projektin loppuun saattamiseen prokuran nojalla. Tätä tukivat myös prokuran lakkaamisen rekisteröinti varsin lyhyen ajan kuluttua hallituksesta eroamisen jälkeen.

Lopputulemanaan KKO katsoi, että osapuolten yhteisenä tarkoituksena oli ollut yhtiön toiminnan lopettaminen ja saattaminen konkurssiin sekä se, että entinen omistaja jää pois yhtiön hallituksesta ja luovutuksensaaja tulee hallituksen ainoaksi jäseneksi. Oikeuden näkemyksen mukaan luovutuksensaaja oli toiminut tämän tarkoituksen mukaisesti, ja hän oli vastuuasemansa perusteella käyttänyt määräysvaltaa yhtiössä ja edustanut yhtiötä sen toiminnan lopettamiseen liittyvissä tehtävissä. Entisen omistajan hallituksen jäsenen tehtävä oli tosiasiassa päättynyt, eikä hän ollut merkittävässä määrin hoitanut yhtiön asioita eroamisensa jälkeen. 

Näiden perusteiden valossa KKO katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että luovutuksensaaja oli toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä eikä rekisterimerkintä ollut harhaanjohtava siten, että sitä olisi pidettävä vääränä. Syytteet rekisterimerkintärikoksesta oli näin ollen hylättävä. Lisäksi syyte kirjanpitorikoksesta hylättiin.

Vastuuaseman käytävä ilmi kaikissa yhteyksissä

Tapaus osoittaa hyvin, kuinka haastavaa rajanveto hallituksen jäsenen tosiasiallisen määräysvallan käytön osalta voi olla, erityisesti yhtiötä koskevissa muutostilanteissa. Hallituksen yleistoimivallasta ja sen tehtävien monimuotoisuudesta johtuen yhtiöiden tulisikin huolellisesti arvioida, keillä todellisuudessa on asemaansa perustuvan vastuuaseman johdosta määräysvaltaa yhtiössä ja ketkä edustavat yhtiötä sen toimintaan liittyvissä asioissa. Edellä mainittujen henkilöiden vastuuaseman tulee käydä ilmi myös viranomaisten rekistereistä. 

Kommentit on suljettu.