Kauppasota pähkinänkuoressa

1. Yhdysvaltojen tullin korotukset
2. Ovatko Yhdysvaltojen lisätullit GATT-sopimuksen mukaisia?
3. EU:n vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille
4. Kiina reagoi ensimmäisenä Yhdysvaltojen lisätulleille
5. Turkin vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille
6. Meksikon vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille
7. Kanadan vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille
8. Intian vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille
9. Venäjä harkitsee lisätulleja
10. Japani keskustelee yhä kauppasopimuksen solmimisesta Yhdysvaltojen kanssa
11. Norja ei aio ottaa käyttöön lisätulleja
12. Miten yritykseni tulisi toimia kauppasodan keskellä?

1. Yhdysvaltojen tullin korotukset

Yhdysvallat on ottanut käyttöönsä tiettyjen teräs- ja alumiinituotteiden tuontiin sovellettavat tullin korotukset. EU:n osalta tariffin korotukset astuivat voimaan 1.6.2018.

Tullin korotusta kannetaan kaikkia alkuperiä olevista tuotteista. Lisätullia ei kuitenkaan kanneta terästuotteiden osalta argentiinalaista, australialaista, brasilialaista ja etelä-korealaista alkuperää olevista tuotteista, eikä alumiinituotteiden osalta argentiinalaista ja australialaista alkuperää olevista tuotteista.

Seuraaviin ryhmien 72 (rauta ja teräs) ja 73 (rauta- ja terästavarat) kuuluviin Harmonized Systemin (”HS”) tariffiluokkiin sovelletaan 25 %:n lisätullia: 7206.10–7216.50, 7216.99–7301.10, 7302.10, 7302.40–7302.90, ja 7304.10–7306.90.

Mikäli ryhmiin 72 ja 73 kuuluvat tuotteet ovat peräisin Turkista, niihin sovelletaan 13.8.2018 alkaen 50 prosentin lisätullia.

Seuraaviin ryhmän 76 (alumiini- ja alumiinitavarat) kuuluviin HS-tariffiluokkiin sovelletaan 10 %:n lisätullia: 7601, 7604–7609, 7616.99.51.60 ja 7616.99.51.70.

Yhdysvallat on myös ottanut käyttöön 25 %:n lisätullin tietyille, ainoastaan kiinalaista alkuperää oleville tuotteille. Ensimmäinen, 6.7.2018 voimaan tullut tuotelista koskee HS-ryhmiin 28, 40, 84–90 kuuluvia tiettyjä kiinalaisia tuotteita. Toinen lista, joka koskee HS-ryhmiin 27, 34, 38, 39, 70, 73, 76 ja 84–90 kuuluvia tiettyjä kiinalaisia tuotteita, astui voimaan 23.8.2018.

Uusimmat tuontitullit astuivat Kiinan suhteen voimaan 24.9.2018. Viimeisin tuotelista koskee lähes 5 800 tariffinimikettä, joiden arvon on arvioitu olevan noin 200 miljardia dollaria. Listaan kuuluu muun muassa huonekaluja, pellavasta valmistettuja tuotteita, kemikaaleja, metalli- ja jalometallituotteita, auton osia sekä ruokatuotteita. Tuotteista kannetaan 10 %:n lisätulli vuoden 2018 loppuun, mutta tulli nousee 25 %:iin vuoden 2019 alusta.

Yhdysvallat on myös ilmoittanut harkitsevansa lisätulleja moottoriajoneuvoille. Kyseiset tullit koskettaisivat etenkin Meksikoa, Kanadaa, Japania ja Saksaa.

2. Ovatko Yhdysvaltojen lisätullit GATT-sopimuksen mukaisia?

Yhdysvallat on selittänyt tariffin korotuksia vedoten kansallisen turvallisuuden säilyttämiseen.

General Agreement on Tariffs and Trade -sopimuksen (”GATT”) artiklassa XXI säädetään, että WTO:n jäsenvaltio voi ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka se katsoo tarpeellisiksi kansallisen turvallisuuden säilyttämiselle.

GATT-sopimuksen artikla XXI sallii ainoastaan kansalliseen turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet, mutta artikla ei tarkenna, minkälaisiin turvallisuussyihin on mahdollista nojautua.

GATT-sopimuksen artiklan XXI selityksistä ilmenee, ettei WTO:lla ole valtuuksia päättää, ovatko artiklaan XXI vedoten omaksutut toimenpiteet sopimuksen mukaisia. Selityksistä ilmenee päinvastoin, että jokaisella jäsenvaltiolla on itsellään mahdollisuus päättää, milloin kansallisen turvallisuuden takaavia toimenpiteitä on määrä ottaa käyttöön. Yhdysvallat onkin vedonnut siihen, ettei artiklan XXI mukaan käyttöön otetuista toimenpiteistä voida WTO:ssa keskustella.

Muut jäsenvaltiot pitävät puolestaan Yhdysvaltojen omaksumia toimenpiteitä kaupallisina suojatoimenpiteinä, jotka osuvat GATT-sopimuksen artiklan XIX piiriin, joista voidaan keskustella WTO:n riidanratkaisuelimessä. Tämä on muun muassa EU:n näkemys asiasta, minkä vuoksi EU on nostanut kanteen WTO:n riidanratkaisuelimeen kesäkuussa 2018.

Artiklassa XIX säädetään, että jäsenvaltio voi ottaa käyttöön suojatoimenpiteitä, mikäli odottamattomien tapahtumien vuoksi jonkin tuotteen maahantuonnin määrä kasvaa ja siitä koituu tai uhkaa koitua vahinkoa tuontivaltiossa sijoittuneille tuottajille. Suojatoimenpiteiden tarkoitus on vahingon ehkäiseminen tai jo koituneen vahingon korjaaminen. Siksi artiklan XIX toimenpiteitä voidaan kohdistaa ainoastaan tiettyihin tuotteisiin neljän vuoden ajan, paitsi jos jäsenvaltio osoittaa toimenpiteiden tarpeellisuuden myös tämän ajanjakson jälkeen.

Suojatoimenpiteiden täytäntöönpano edellyttää, että jäsenvaltio informoi WTO:n suojalausekomiteaa, jolloin jäsenvaltioiden näkemyksistä suojatoimenpiteisiin voidaan keskustella. Tämän konsultointivaiheen aikana, jäsenvaltio voi kuitenkin jo ottaa käyttöön väliaikaisia suojatoimenpiteitä 200 päivän ajan, mikäli tilanne niin vaatii.

Suojatoimenpiteet edellyttävät, että jäsenvaltio ”korvaa” niistä aiheutuneen menetyksen muille jäsenvaltioille. Mikäli korvaavista menettelyistä ei päästä yksimielisyyteen 30 päivän sisällä, ne jäsenvaltiot, joille koituu vahinkoa suojatoimenpiteistä, voivat ottaa käyttöön vastamenettelyitä, paitsi jos WTO:n tavarakauppaneuvosto hylkää ne.

Nämä vastamenettelyt ovat ilmenneet muiden jäsenvaltioiden lisätulleina yhdysvaltalaista alkuperää oleville tuotteille.

3. EU:n vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille

3.1. Komissio antoi loppukeväästä WTO:n tavarakauppaneuvostolle kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan EU keskeyttäisi GATT-sopimuksen mukaisten tuontitullimyönnytysten soveltamisen Yhdysvaltojen kaupassa tiettyjen tuotteiden osalta, jotta tällaisten Yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuontiin voitaisiin soveltaa lisätulleja. Tavarakauppaneuvosto ei vastustanut ilmoitusta 30 päivän kuluessa, mikä oikeutti EU:n ottamaan käyttöön vastatoimenpiteitä.

EU:ssa astui voimaan 22.6.2018 komission täytäntöönpanoasetus 2018/886/EU, joka koskee tiettyihin yhdysvaltalaista alkuperää oleviin tuotteisiin kohdistuvaa lisätullia. Lisätulli on voimassa siihen asti, kunnes Yhdysvallat lopettaa suojatoimenpiteiden soveltamisen unionista peräisin oleviin tuotteisiin tai mikäli asia ratkaistaan sitä ennen WTO:ssa.

Asetuksessa listattuihin tuotteisiin kohdistuu niin kutsutussa ensimmäisessä vaiheessa 25 %:n lisätulli (ainoastaan nimikkeistön koodilla 9504 40 00 tullatut pelikortit selviävät 10 %:n lisätullilla).

Ensimmäisen vaiheen listaan kuuluu seuraaviin tuoteryhmiin kuuluvia tariffinimikkeitä (tarkka luettelo löytyy täytäntöönpanoasetuksesta):

• Kasvikset sekä tietyt syötävät kasvit, juuret ja mukulat (7. ryhmä)
• Vilja (10. ryhmä)
• Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet; leipomatuotteet (19. ryhmä)
• Kasviksista, hedelmistä, pähkinöistä tai muista kasvinosista valmistetut tuotteet (20. ryhmä)
• Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka (22. ryhmä)
• Tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet (24. ryhmä)
• Haihtuvat öljyt ja resinoidit, hajuste-, kosmeettiset ja toalettivalmisteet (33. ryhmä)
• Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta (61. ryhmä)
• Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta (62. ryhmä)
• Muut sovitetut tekstiilitavarat; sarjat; käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat, jalkineet ja päähineet; lumput (63. ryhmä)
• Jalkineet, nilkkaimet ja niiden kaltaiset tavarat, niiden osat (64. ryhmä)
• Rauta- ja terästavarat (73. ryhmä)
• Alumiini ja alumiinitavarat (76. ryhmä)
• Kuljetusvälineet ja kulkuneuvot, muut kuin rautatien tai raitiotien liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat ja tarvikkeet (87. ryhmä)
• Alukset ja uivat rakenteet (89. ryhmä)
• Lelut, pelit ja urheiluvälineet; niiden osat ja tarvikkeet (95. ryhmä) (tähän tuotteeseen sovelletaan 10 prosentin tullia).

Yhdysvalloista tuotteita tuovien maahantuojien on hyvä huomioida seuraavat asiat:

• Lisätulli kohdistuu ainoastaan asetuksessa listattuihin nimikkeisiin.
• Lisätulli kohdistuu ainoastaan tuotteisiin, joiden alkuperämaa on Yhdysvallat. Tämä tarkoittaa sitä, että tuote on tuotettu tai valmistettu Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen kautta kulkeviin tuotteisiin lisätullia ei sovelleta. Mikäli tuotteet tuodaan Yhdysvaltojen kautta, mutta niillä on muu alkuperä, alkuperä tulee kuitenkin osoittaa alkuperätodistuksella.
• Tuotteet, joille oli jo myönnetty tuontilisenssi tullittomana tai alennetuin tullein, ei sovelleta ylimääräistä tullia.
• Mikäli tuoja voi esittää näyttöä siitä, että tuotteet on viety Yhdysvalloista unioniin ennen 22.6.2018, lisätullia ei sovelleta.
• Tuoja voi hakea oikaisuvaatimusta kolmen vuoden kuluessa tullivelan tiedoksiantopäivästä, mikäli hänellä on näyttöä siitä, että tuotteet on viety Yhdysvalloista unioniin ennen 22.6.2018, mutta asiaa ei ole huomioitu tullauksen yhteydessä.
• Mikäli tuotteeseen sovelletaan lisätullia, mutta tuote on tarkoitettu vientiin EU:n ulkopuolelle EU:hun tuonnin jälkeen, tuojan olisi hyvä selvittää mahdollisuus tullimenettelyyn, jolloin lisätullia ei sovelleta. Esimerkiksi, Yhdysvaltalaista alkuperää olevaa tuontitavaraa, jota muokataan EU:ssa ennen sen vientiä EU:n ulkopuolelle (niin kutsuttu sisäisen jalostuksen menetelmä), ei sovelleta lisätullia.

Asetuksen kakkosvaihe, joka koskee asetuksen liitteessä II lueteltuja tuotteita, astuu voimaan 1.6.2021 tai siitä lähtien, kun WTO:n riitojenratkaisuelin on päättänyt, että Yhdysvaltojen suojatoimenpiteet eivät ole WTO-sopimuksen määräysten mukaisia ja siihen asti, kunnes Yhdysvallat lakkaa soveltamasta kyseisiä suojatoimenpiteitä unioniin.

3.2. Lisätulleja ei pidä sekoittaa EU:n hiljattain käyttöön ottamiin suojatulleihin teräs- ja alumiinituotteille. Komissio tiedotti maaliskuussa 2018 terästuoteluokan tuontia koskevan suojatoimenpidetutkimuksen vireillepanosta johtuen kyseisten tuoteluokkien kasvavasta tuonnista sekä vallitsevista uhkaavista taloudellisista ja kaupallisista olosuhteista johtuen muun muassa Yhdysvaltojen asettamista lisätulleista teräs- ja alumiinituotteille. Suojatulleja, jotka koostuvat kiintiöistä ja/tai lisätulleista, voidaan ottaa käyttöön, jos tietyn tavaran tuonnin kasvaa odottamattomasti ja vaarantaa näin EU:n teollisen tuotannon. Suojatullit kohdistetaan kaikkiin alkuperiin, mutta kehitysmaita voidaan sulkea niiden ulkopuolelle.

Tutkimuksen myötä, komissio otti käyttöön väliaikaisia suojatoimenpiteitä 19.7.2018 alkaen 200 kalenteripäivän ajan (komission täytäntöönpanoasetus 2018/1013/EU väliaikaisten suojatoimenpiteiden ottamisesta käyttöön tiettyjen terästuotteiden tuonnissa):

• Suojatoimenpiteet koskevat 23 tuoteluokkaa, jotka kuuluvat tariffiluokkiin 72 ja 73.
• Lisätulli on 25 %:n suuruinen.
• Tuoteluokkiin sovelletaan tariffikiintiöitä 200 päivän ajan 19.7.2018 alkaen ja niin kauan kuin kiintiöitä ei ole käytetty loppuun, minkä jälkeen peritään 25 %:n suuruinen lisätulli.
• Tietyistä alkuperistä tulevista tuotteista ei kanneta lisätullia (erikseen mainitut kehitysmaat). Tullia ei myöskään sovelleta, mikäli tuotteet ovat peräisin Norjasta, Islannista tai Liechtensteinista. Tulliviranomaiset voivat vaatia alkuperätodistuksen, minkä myöntää Suomessa kauppakamari (etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperätodistus ei kelpaa todistukseksi).
• Mikäli tuoteluokkiin kuuluva tavara on jo matkalla unioniin 19.7.2018 ja sen määränpäätä ei voida muuttaa, lisätullia ei peritä.

4. Kiina reagoi ensimmäisenä Yhdysvaltojen lisätulleille

Vastareaktiona Yhdysvaltojen ainoastaan kiinalaisiin tuotteisiin kohdistuviin lisätulleihin, Kiina otti huhtikuussa käyttöön 15–25 %:n lisätullin Yhdysvalloista peräisin oleville listatuille tuotteille. Listalla on pääasiassa maatalous- ja ruokatuotteita sekä joitakin teräs- ja alumiinituotteita.

Listaa on laajennettu 7.6.2018 ja 23.8.2018 koskemaan myös muun muassa tupakkatuotteita sekä ajoneuvoja ja niiden osia.

Kiina vastasi myös välittömästi Yhdysvaltojen 24.9.2018 asettamiin lisätulleihin, kohdistamalla lisätullin noin 5 000 yhdysvaltalaiseen tuoteryhmään, joiden arvellaan koskettavan tuonteja 110 miljardin dollarin edestä.

5. Turkin vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille

Turkki on ottanut käyttöön 21.6. alkaen eri suuruisia lisätulleja tietyille yhdysvaltalaista alkuperää oleville tuotteille, joihin kuuluvat muun muassa seuraavat tuotteet: kuivahedelmiä ja pähkinöitä (HS-tariffiluokka 0802: 10 %), riisi (HS-tariffiluokka 1006: 25 %), Whisky ja muita alkoholituotteita (HS-tariffiluokka 2208: 70 %), tupakka (HS-tariffiluokka 2401: 30 %), kosmetiikkatuotteita (HS-tariffiluokka 3304: 30 %) muovisia tuotteet (HS-tariffiluokka 3926: 30 %), autoja (HS-tariffiluokka 8703: 60 %) sekä raudasta ja teräksestä valmistettuja rakennusmateriaaleja.

6. Meksikon vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille

Meksiko on ottanut käyttöön kesäkuusta 2018 alkaen lisätullin (7–25 %) tietyille Yhdysvalloista peräisin oleville tuotteille. Listalta löytyy muun muassa rauta- ja terästuotteita, veneitä, joitakin juustoja, omenoita, valmisruokia ja lamppuja.

7. Kanadan vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille

Kanada on ottanut käyttöön 1.7.2018 alkaen 10 ja 25 %:n lisätullin yhdysvaltalaista alkuperää oleville listatuille tuotteille. Listatut tuotteen kuuluvat pääosin ryhmiin 72, 73 ja 76 eli teräs- ja alumiinituotteisiin, mutta myös seuraaviin ryhmiin: 04 (jugurttituotteita), 09 (kahvi), 16 (valmisruokia), 17 (sokerista valmistettuja tuotteita), 18 (suklaasta valmistettuja tuotteita), 19 (pitsat ja piiraat), 20 (kasviksista ja hedelmistä valmistetut tuotteet), 21 (kastikkeita), 22 (vedestä valmistetut juomat ja Whiskey), 33 (kosmeettisia valmisteita), 34 (tietyt pesuvalmisteet ja kynttilät), 35 (liimat), 38 (torjunta-aineita), 39 (muovipussit ja muoviset keittiötarvikkeet), 44 (ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu), 48 (paperista valmistettuja tuotteita), 49 (postikortit), 73 (tietyt uunit ja niiden osat), 84 (ruohonleikkuu- ja pesukoneet), 89 (veneet ja jahdit), 94 (istumiseen tarkoitetut huonekalut ja vuodevarusteet), 95 (pelikortit), sekä 96 (tietyt kynät).

8. Intian vastareaktio Yhdysvaltojen lisätulleille

Intia on ottanut käyttöön 21.7.2018 alkaen lisätullin tietyille yhdysvaltalaista alkuperää oleville listatuille tuotteille. Lisätullia sovelletaan 20 tuoteryhmään, joihin kuuluu pääosin pähkinöitä, omenoita, kaakao sekä joitain kulkuneuvoja. Pähkinöille lisätulli on peräti 100 %.

9. Venäjä harkitsee lisätulleja

Venäjä on ilmoittanut harkitsevansa lisätullien mahdollisuutta yhdysvaltalaista alkuperää oleville tuotteille.

10. Japani keskustelee yhä kauppasopimuksen solmimisesta Yhdysvaltojen kanssa

Japani ei ole ottanut käyttöön lisätulleja, mutta on ilmoittanut WTO:lle harkitsevansa niiden käyttöönottoa. Toistaiseksi Japanin ja Yhdysvaltojen välillä käydään keskusteluja mahdollisen kauppasopimuksen solmimisesta.

11. Norja ei aio ottaa käyttöön lisätulleja

Norja ilmoitti toukokuussa, ettei aio ottaa käyttöön lisätulleja.

12. Miten yritykseni tulisi toimia kauppasodan keskellä?

Lisätullit lisäävät huomattavasti tuonnin ja viennin kustannuksia. Joskus yritysten on mahdollista neuvotella sopimustensa täytäntöönpanosta uuden tilanteen johdosta, mutta yritysten on myös hyvä selvittää, millä ehdoin lisätullien piiriin ei kuuluta tai miten niiden vaikutuksia voidaan lieventää.

Ennen kaikkea yritysten kannattaa tarkistaa tuotteiden oikea luokittelu, sillä lisätulleja sovelletaan vain tiettyihin nimikkeisiin.

Ainoastaan HS-nimikkeet (tullinimikkeen 6 ensimmäistä numeroa) ovat maailmanlaajuisia, joten oikea nimike täytyy aina varmistaa maahantuontivaltion säännösten mukaan. Kaikilla EU-jäsenillä on yhtenäinen tullinimikkeistö.

Yritysten kannattaa myös tutustua alkuperäsäädöksiin, sillä lisätullit perustuvat tuotteiden niin kutsuttuun yleiseen alkuperään. Mikäli tuotteiden valmistusprosessia muutetaan esimerkiksi jatkamalla jalostusta toisessa valtiossa, tuote voi tietyin edellytyksin saada toisen valtion yleisen alkuperän. Näin toimiessa yritysten on varmistettava, että maahantuontivaltion alkuperäsääntöjen ehdot täyttyvät ja että yleinen alkuperä pystytään tarvittaessa todistamaan. Valmistusketjun muutoksissa täytyy tietenkin huomioida myös tuotannon ja rahdin kustannukset.

Näiden lisäksi yritysten on hyvä selvittää, onko lisätulleista mahdollista saada vapautus.

Yrityksillä on esimerkiksi mahdollisuus hakeutua tietyin edellytyksin Yhdysvaltojen asettamien lisätullien ulkopuolelle. Hakemuksia tarkisteltaessa otetaan muun muassa huomioon, onko maahantuojalla yritystoimintaa Yhdysvalloissa ja tuotetaanko maahantuotavaa tavaraa jo riittävissä määrin Yhdysvalloissa. Yli 20 000 hakemuksesta kuitenkin vain vähän yli kymmenen yritystä on toistaiseksi saanut myönteisen vastauksen.

EU:hun tuotaessa maahantuojien on puolestaan hyvä muistaa, että lisätullia ei sovelleta, mikäli maahantuoja pystyy todistamaan, että tuotteet ovat lähteneet kohti EU:ta ennen 22.6.2018.

Tuotteiden ei tarvitse olla tullattuja ja luovutettuja vapaaseen liikkeeseen. Jos tuotteet ovat esimerkiksi odottamassa tullausta tullivarastossa, lisätullia ei sovelleta, mikäli maahantuoja pystyy todistamaan, että tuotteiden vientipäivä Yhdysvalloista on viimeistään 21.6.2018.

Kanadaan tuotaessa on mahdollisuus pyytää lisätullin ulkopuolelle kuulumista ainoastaan, jos hakemuksen jättänyt yritys on rekisteröitynyt Kanadaan ja kykenee osoittamaan, että tuotua tavaraa ei ole riittävästi tarjolla kotimaisilla markkinoilla tai sen tuomatta jättämisestä aiheutuisi vahinkoa Kanadan markkinoille. Lisäksi palautusta voi anoa, mikäli maahantuoja pystyy osoittamaan, että ennen 31.5.2018 sovitun sopimusehdon mukaan osapuolen on tuotava Kanadaan nimenomaan yhdysvaltalaista alkuperää olevia teräs- tai alumiinituotteita.

Meksikoon vietävien yhdysvaltalaista alkuperää olevien tuotteiden suhteen on mahdollista pyytää vapautusta lisätullista ainoastaan, jos tuotteet tullataan väliaikaisen maahantuonnin menettelyllä.

PwC:n tullitiimi auttaa mielellään yritystäsi löytämään toimivimmat ratkaisut!