Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

PwC Suomi ja Jones Group International ovat yhteistyössä julkaisseet Suomen kokonaisturvallisuutta, sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta ajankohtaisia teemoja käsittelevän julkaisun Fortress Finland – Towards a collective security of Finland. Julkaisussa käsitellyt asiat on tiivistetty neljäksi teemaksi, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittämisessä. Näiden teemojen merkitys korostuu erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä....

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Valtaosalle ihmisistä raha on ainakin jonkinasteinen motivaattori työn tekemiseen, sillä harva tekisi työtään palkatta. Rahasta eli tässä yhteydessä palkasta ei kuitenkaan ole totuttu puhumaan kovin avoimesti. Rekrytoinnin aikana työnhakija saattaa pohtia, missä vaiheessa prosessia on soveliasta kysyä lisätietoja palkkauksesta ilman, että vaikuttaa olevan vain parempien tienestien perässä. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi muuttaa kuitenkin tilannetta viimeistään vuonna 2026....

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitakin seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskeva hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h3>1. Kysymys: Voiko pääomalaina jäädä lainanantajan velaksi lainansaajalle vai pitääkö se maksaa?</h3>
<p>Vastaus: Pääomalainan maksamisesta ei ole säännöksiä osakeyhtiölaissa (&#8220;OYL&#8221;), eikä asiaa ole pohdittu sen perusteluissa. Sen sijaan edellisen lain pääomalainasäännösten perusteluista (HE 89/1996) löytyy maininta asiasta: &#8220;Pääomalaina voidaan merkitä saajayhtiön taseeseen vasta, kun varat ovat yhtiön käytettävissä&#8221;.</p>
<p>On pääteltävissä, että OYL:ssa asiaa ei tarkoitettu muuttaa, joten pääomalaina ei edelleenkään voi jäädä antajan velaksi. Varat on annettava saajayhtiön käyttöön, jolloin ne vasta voidaan merkitä taseeseen pääomalainana. Pääomalaina ei siis voi jäädä antajan velaksi saajayhtiölle. Eri asia on, että saajayhtiöllä voi (kai vain harvoin) olla liiketaloudellinen peruste lainata kyseiset varat takaisin pääomalainan antajalle.</p>
<h3>2. Kysymys: Voiko kuluvan tilikauden tuloksen ottaa huomioon pääomalainan ja koron maksuvaraa laskettaessa?</h3>
<p>Vastaus: OYL 12:1.1 §:n 2) kohdan mukaan pääomalainan takaisinmaksun ja koron maksun perusteena oleva vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä arvioidaan maksuhetken tilanteen mukaan. Yleensä arvioinnin lähtökohtana on käytännössä käytettävä viimeisintä tilinpäätöstä. Pääomalainojen ja koron maksuun käytettävissä olevan määrän laskemisessa on otettava huomioon tilinpäätöksen jälkeen tapahtuneet vapaan oman pääoman tai pääomalainojen määriin vähentävästi vaikuttava seikat, kuten varojen jako tai aiempi pääomalainojen takaisinmaksu.</p>
<p>Muun muassa varovaisuuden periaatteesta johtuen tilinpäätöksen laatimisen jälkeen syntynyt voitto ei kuitenkaan kasvata pääomalainalle tai korolle maksettavaan suoritukseen käytettäviä varoja ennen sellaisen tilinpäätöksen laatimista, josta voiton määrä ilmenee.</p>
<h3>3. Kysymys: Voiko vanhan pääomalainan maksaa pois uudella pääomalainalla, vaikka maksuedellytykset eivät muuten täyty?</h3>
<p>Vastaus: Kyllä voi. Viimeisen tilinpäätöksen jälkeen yhtiöön tehdyt vapaan oman pääoman ehtoiset sijoitukset samoin kuin yhtiön ottamat uudet pääomalainat lisäävät tulkintamme mukaan pääomalainan pääoman palautukseen ja koron maksuun käytettävää määrää. Maksuedellytyksiä arvioidaan maksuhetkellä ja uudet sijoitukset tai uudet pääomalainat, jotka ovat (yleensä) määriteltävissä selvästi euromääräisinä, voidaan ottaa huomioon sellaisenaan maksuvaraa laskettaessa.</p>
<h3>4. Kysymys: Onko pääomalainan korko kirjattava kuluksi, jos OYL:n mukaiset maksuedellytykset täyttyvät?</h3>
<p>Vastaus: Lähtökohtana on, että pääomalainan korko voidaan kirjata kuluksi vain, jos se voidaan myös maksaa. Mikäli maksuedellytysten täyttyminen havaitaan tilinpäätöstä laadittaessa, kertynyt korko esitetään yleensä siirtovelkana tilinpäätöksessä, mutta maksetaan vasta tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Jos pääomalainan korkoa ei voida maksaa, kertynyt korko merkitään vastuuna tilinpäätöksen liitetietoihin.</p>
<p>Jos yhtiö voisi maksaa korkoja, mutta velkojataho ei edellyttäisi koronmaksua, voitaisiinko korko jättää kirjaamatta? Sopimusoikeudellisesta näkökulmasta ajatellen velkoja voi jättää vaatimatta koronmaksua tai jopa antaa kertyneen koron anteeksi. Verotuksellisesti asiassa voi tosin olla ongelmia.</p>
<p>Kirjanpitolautakunta (KILA) on käsitellyt asiaa lausunnossaan 1317/1995 (pääomalainamuotoisen optiolainan jaksotetun koron kirjaaminen), joka on annettu edellisen osakeyhtiölain aikana. Lausunto on sovellettavissa myös voimassa olevan OYL:n pääomalainoihin, vaikkakin koronmaksun perusteena olevat varat lasketaan nykyään eri tavalla.</p>
<h3>5. Kysymys: Miten selvitystilassa olevan yhtiön pääomalainaa ja korkoa voidaan maksaa pois?</h3>
<p>Vastaus: OYL 12:1.1 §:n 1) kohdan mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Saman lainsäännöksen 2) kohta jatkuu, että pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin, kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.</p>
<p>Selvitystilassa olevan yhtiön pääomalainaa ja sille kertynyttä korkoa voidaan maksaa pois muiden velkojen jälkeen ilman 2) kohdan mukaisia normaalikriteereitä. Eri asia on, miten ratkaistaan yhtiöllä mahdollisesti olevien eriaikaisten ja -ehtoisten pääomalainojen keskinäinen maksujärjestys.</p>
<h3>6. Kysymys: Voidaanko yhtiön saama vakuus ottaa huomioon pääomalainana OYL 20:23 §:n mukaisessa oman pääoman laskelmassa?</h3>
<p>Vastaus: OYL 20:23 §:n mukaan jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Oman pääoman määrää laskettaessa luetaan pääomalaina omaksi pääomaksi.</p>
<p>OYL:n sanamuodon mukaista tulkintaa ei ole tässä tapauksessa syytä laajentaa. Kuten tämän artikkelin ensimmäisessä vastauksessa on todettu, edellyttää pääomalainan merkitseminen saajayhtiön taseeseen sitä, että varat ovat tulleet yhtiön käyttöön. Kun kyse on vakuudesta, eivät varat ole suoranaisesti saajayhtiön käytössä, eikä vakuusjärjestely sellaisenaan ilman OYL 12 luvun mukaisten pääomalainaa koskevien ehtojen sisällyttämistä järjestelyyn ole pääomalaina. Näin ollen yhtiön saamaa vakuutta ei voida laskea yhtiön omaksi pääomaksi OYL 20:23 §:n tarkoittamassa tilanteessa.</p>


Käytännön kysymyksiä ja vastauksia pääomalainasta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Reinikainen

Muut lukivat myös

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?