PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h3>1. Kysymys: Voiko pääomalaina jäädä lainanantajan velaksi lainansaajalle vai pitääkö se maksaa?</h3>
<p>Vastaus: Pääomalainan maksamisesta ei ole säännöksiä osakeyhtiölaissa (&#8220;OYL&#8221;), eikä asiaa ole pohdittu sen perusteluissa. Sen sijaan edellisen lain pääomalainasäännösten perusteluista (HE 89/1996) löytyy maininta asiasta: &#8220;Pääomalaina voidaan merkitä saajayhtiön taseeseen vasta, kun varat ovat yhtiön käytettävissä&#8221;.</p>
<p>On pääteltävissä, että OYL:ssa asiaa ei tarkoitettu muuttaa, joten pääomalaina ei edelleenkään voi jäädä antajan velaksi. Varat on annettava saajayhtiön käyttöön, jolloin ne vasta voidaan merkitä taseeseen pääomalainana. Pääomalaina ei siis voi jäädä antajan velaksi saajayhtiölle. Eri asia on, että saajayhtiöllä voi (kai vain harvoin) olla liiketaloudellinen peruste lainata kyseiset varat takaisin pääomalainan antajalle.</p>
<h3>2. Kysymys: Voiko kuluvan tilikauden tuloksen ottaa huomioon pääomalainan ja koron maksuvaraa laskettaessa?</h3>
<p>Vastaus: OYL 12:1.1 §:n 2) kohdan mukaan pääomalainan takaisinmaksun ja koron maksun perusteena oleva vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä arvioidaan maksuhetken tilanteen mukaan. Yleensä arvioinnin lähtökohtana on käytännössä käytettävä viimeisintä tilinpäätöstä. Pääomalainojen ja koron maksuun käytettävissä olevan määrän laskemisessa on otettava huomioon tilinpäätöksen jälkeen tapahtuneet vapaan oman pääoman tai pääomalainojen määriin vähentävästi vaikuttava seikat, kuten varojen jako tai aiempi pääomalainojen takaisinmaksu.</p>
<p>Muun muassa varovaisuuden periaatteesta johtuen tilinpäätöksen laatimisen jälkeen syntynyt voitto ei kuitenkaan kasvata pääomalainalle tai korolle maksettavaan suoritukseen käytettäviä varoja ennen sellaisen tilinpäätöksen laatimista, josta voiton määrä ilmenee.</p>
<h3>3. Kysymys: Voiko vanhan pääomalainan maksaa pois uudella pääomalainalla, vaikka maksuedellytykset eivät muuten täyty?</h3>
<p>Vastaus: Kyllä voi. Viimeisen tilinpäätöksen jälkeen yhtiöön tehdyt vapaan oman pääoman ehtoiset sijoitukset samoin kuin yhtiön ottamat uudet pääomalainat lisäävät tulkintamme mukaan pääomalainan pääoman palautukseen ja koron maksuun käytettävää määrää. Maksuedellytyksiä arvioidaan maksuhetkellä ja uudet sijoitukset tai uudet pääomalainat, jotka ovat (yleensä) määriteltävissä selvästi euromääräisinä, voidaan ottaa huomioon sellaisenaan maksuvaraa laskettaessa.</p>
<h3>4. Kysymys: Onko pääomalainan korko kirjattava kuluksi, jos OYL:n mukaiset maksuedellytykset täyttyvät?</h3>
<p>Vastaus: Lähtökohtana on, että pääomalainan korko voidaan kirjata kuluksi vain, jos se voidaan myös maksaa. Mikäli maksuedellytysten täyttyminen havaitaan tilinpäätöstä laadittaessa, kertynyt korko esitetään yleensä siirtovelkana tilinpäätöksessä, mutta maksetaan vasta tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Jos pääomalainan korkoa ei voida maksaa, kertynyt korko merkitään vastuuna tilinpäätöksen liitetietoihin.</p>
<p>Jos yhtiö voisi maksaa korkoja, mutta velkojataho ei edellyttäisi koronmaksua, voitaisiinko korko jättää kirjaamatta? Sopimusoikeudellisesta näkökulmasta ajatellen velkoja voi jättää vaatimatta koronmaksua tai jopa antaa kertyneen koron anteeksi. Verotuksellisesti asiassa voi tosin olla ongelmia.</p>
<p>Kirjanpitolautakunta (KILA) on käsitellyt asiaa lausunnossaan 1317/1995 (pääomalainamuotoisen optiolainan jaksotetun koron kirjaaminen), joka on annettu edellisen osakeyhtiölain aikana. Lausunto on sovellettavissa myös voimassa olevan OYL:n pääomalainoihin, vaikkakin koronmaksun perusteena olevat varat lasketaan nykyään eri tavalla.</p>
<h3>5. Kysymys: Miten selvitystilassa olevan yhtiön pääomalainaa ja korkoa voidaan maksaa pois?</h3>
<p>Vastaus: OYL 12:1.1 §:n 1) kohdan mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Saman lainsäännöksen 2) kohta jatkuu, että pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin, kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.</p>
<p>Selvitystilassa olevan yhtiön pääomalainaa ja sille kertynyttä korkoa voidaan maksaa pois muiden velkojen jälkeen ilman 2) kohdan mukaisia normaalikriteereitä. Eri asia on, miten ratkaistaan yhtiöllä mahdollisesti olevien eriaikaisten ja -ehtoisten pääomalainojen keskinäinen maksujärjestys.</p>
<h3>6. Kysymys: Voidaanko yhtiön saama vakuus ottaa huomioon pääomalainana OYL 20:23 §:n mukaisessa oman pääoman laskelmassa?</h3>
<p>Vastaus: OYL 20:23 §:n mukaan jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Oman pääoman määrää laskettaessa luetaan pääomalaina omaksi pääomaksi.</p>
<p>OYL:n sanamuodon mukaista tulkintaa ei ole tässä tapauksessa syytä laajentaa. Kuten tämän artikkelin ensimmäisessä vastauksessa on todettu, edellyttää pääomalainan merkitseminen saajayhtiön taseeseen sitä, että varat ovat tulleet yhtiön käyttöön. Kun kyse on vakuudesta, eivät varat ole suoranaisesti saajayhtiön käytössä, eikä vakuusjärjestely sellaisenaan ilman OYL 12 luvun mukaisten pääomalainaa koskevien ehtojen sisällyttämistä järjestelyyn ole pääomalaina. Näin ollen yhtiön saamaa vakuutta ei voida laskea yhtiön omaksi pääomaksi OYL 20:23 §:n tarkoittamassa tilanteessa.</p>


Käytännön kysymyksiä ja vastauksia pääomalainasta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Yhtiön terveystarkastus: pääoman menettämisen riskit ja korjauskeinot

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Reinikainen

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?