PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h2>Ajankohtaisia lakimuutoksia:</h2>
<h3>Vuosilomalain muutos voimaan 1.4.2019</h3>
<p>Vuosilomalakia muutetaan, jotta se saadaan vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytettyjä vähimmäisvaatimuksia. Muutoksen myötä työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin, jos hän ei muun muassa sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta johtuen ole ansainnut vähintään neljän viikon vuosilomaa. Lisäpäiviltä työntekijöillä on oikeus saada vastaava palkka kuin töissä ollessaan, mutta lisäpäivät eivät ole vuosilomalain mukaista vuosilomaa. Työnantajan tulee muistaa merkitä lisäpäivät vuosilomakirjanpitoon.</p>
<h3>Työelämän tietosuojalain muutos voimaan 1.4.2019</h3>
<p>Yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin tehtiin sisällöllisiä ja teknisluonteisia muutoksia EU:n tietosuoja-asetuksesta johtuen. Muutokset koskevat muun muassa työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen säilyttämistä ja kameravalvontaa. Jatkossa valvontaviranomaisena toimii työsuojeluviranomainen yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa.</p>
<h3>Irtisanomisperusteen arviointia koskeva säännösmuutos voimaan 1.7.2019</h3>
<p>Heinäkuun 2019 alussa tulee voimaan muutos työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevaan säännökseen (TSL 7 luvun 2 §). Irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa huomioidaan jatkossa nyt myös työnantajan palveluksessa olevien <em>työntekijöiden lukumäärä</em> sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Muutoksen taustalla on tavoite ottaa huomioon pienten työnantajien erityiset olosuhteet paremmin irtisanomisperustetta arvioitaessa, sillä yksittäisen työntekijän työvelvoitteen laiminlyönti, rikkominen tai muu moitittava menettely voi aiheuttaa pienelle yritykselle merkittävämpää haittaa kuin suuremmalle yritykselle. Muutoksesta huolimatta <em>irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden olemassaoloa arvioidaan jatkossakin kuitenkin edelleen kokonaisharkinnan perusteella.</em></p>
<h3>Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020</h3>
<p>Uuden työaikalain tavoitteena on ottaa huomioon entistä paremmin asiantuntijatyöhön ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvät erityispiirteet työaikojen sääntelyssä sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.</p>
<p><em>Työaikaa koskeva määritelmä muuttuu</em>. Työaikaa on työhön käytetty aika riippumatta siitä, missä työ tehdään sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työnantajan määräämällä työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikaa koskeva määritelmä korostaa siis jatkossa riippumattomuutta siitä, missä työ tehdään. Säännöksen piiriin sisältyy myös etätyö.</p>
<p><em>Uudella joustotyöaikaa koskevalla säännöksellä käyttöön tulee eräänlainen kevyempi työaikalain soveltaminen</em>. Joustotyöaika voi uuden työaikalain mukaan olla käytössä silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.</p>
<p><em>Työaikalaissa on uusi säännös työaikapankista</em>. Työaikapankin käyttöönotosta voidaan uuden lain myötä sopia riippumatta siitä, onko työnantajan noudatettava normaali- tai yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta vai ei. Lakiin perustuva työaikapankki on myös vaihtoehtoinen niissä tilanteissa, joissa työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on työaikapankkimääräyksiä.</p>
<p>Työajan enimmäismäärään lasketaan uuden lain myötä kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä. Työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Muutos pidentää voimassa olevan työaikalain mukaista enimmäistyöaikaa 2 250 tunnista vuodessa 2 304 tuntiin vuodessa.</p>
<p>Työaikalainsäädäntö <em>pysyy edelleen pakottavana oikeutena</em>, mutta poikkeaminen työ- ja virkaehtosopimuksilla on laajasti mahdollista.</p>
<h2>Henkilöön perustuva irtisanominen</h2>
<p>Työoikeudellisissa ajankohtaistilaisuuksissamme on käsitelty henkilöön perustuviin irtisanomisperusteisiin liittyviä tulkinnallisuuksia. Esimerkiksi tilanteessa, jossa on kyse työntekijän aikaansaamattomuudesta, huolimattomuudesta tai epäasiallisesta käytöksestä, rajanveto irtisanomisperusteen toteutumisen tai toteutumatta jäämisen välillä ei ole läheskään aina täysin yksiselitteistä. Oma lukunsa ovat myös syrjintää koskevat väitteet ja sen arviointi ja toteennäyttäminen, onko mahdolliseen työntekijän erilaiseen kohteluun ollut lain tarkoittama hyväksyttävä syy.</p>
<p>Työnantajan on tärkeä muistaa, että henkilön menetellessä työtehtävissään epätoivotusti hänelle tulee antaa ensin kirjallinen varoitus, jossa <em>varoituksen kohteena oleva toimi tai laiminlyönti yksilöidään riittävän tarkasti</em>. Jotta työnantajan ei voida katsoa ns. hiljaisesti hyväksyneen moitittavaa käytöstä tai laiminlyöntiä, varoitus on annettava kohtuullisen ajan kuluessa. Lisäksi varoituksessa tulee tuoda ilmi, että <em>varoitus on irtisanomisuhkainen</em>. Tämän lisäksi työntekijälle tulee varata mahdollisuus korjata menettelynsä ja häntä on myös opastettava ja neuvottava miltä osin menettelyä on muutettava. Työntekijälle annetut ohjeet ja hänen kanssaan käydyt keskustelut tulisi dokumentoida.</p>
<p>Irtisanoa voi vain sillä perusteella, josta on varoitettukin. T<em>yönantajan </em>on ennen irtisanomista vielä <em>selvitettävä olisiko mahdollista sijoittaa työntekijä toisiin tehtäviin irtisanomisen välttämiseksi. </em></p>
<p>Joskus on niin, että irtisanomisperusteen olemassaolosta ei ole täyttä varmuutta. Tällöin työnantajan voi olla tarkoituksenmukaista harkita työsuhteen päättämistä työntekijän kanssa tehtävällä <em>työsuhteen päättämissopimuksella</em>.</p>


Keskeiset työoikeudelliset lakimuutokset ja henkilöön perustuvasta irtisanomisperusteesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Tosiasialliset edunsaajat ilmoitettava kaupparekisteriin viipymättä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Katja Digert

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta