Keskusverolautakunnalta ratkaisu vähennyskelpoisen konserniavustuksen edellytyksenä olevasta omistusosuudesta
Keskusverolautakunnan (KVL 2022/7) mukaan verovelvollinen ei voinut antaa tuloverotuksessa vähennyskelpoista konserniavustusta tytäryhtiölleen, josta yhtiö omisti avainhenkilöiden sitouttamistarkoituksessa tehdyn osakeannin jälkeen vähemmän kuin 90 %. Päätös ei ole kirjoitushetkellä lainvoimainen.
Keskusverolautakunnan (KVL 2022/7) mukaan verovelvollinen ei voinut antaa tuloverotuksessa vähennyskelpoista konserniavustusta tytäryhtiölleen, josta yhtiö omisti avainhenkilöiden sitouttamistarkoituksessa tehdyn osakeannin jälkeen vähemmän kuin 90 %. Päätös ei ole kirjoitushetkellä lainvoimainen.
Nykyinen konserniavustuslaki on peräisin vuodelta 1986. Lain mukaan yhtenä vähennyskelpoisen konserniavustuksen edellytyksenä on vähintään 9/10 omistus “osakepääomasta”. Lain säätämisen aikaan vaatimus oli ymmärrettävä, sillä tuolloin osakeyhtiölain mukaan osakkeilla oli nimellisarvo ja osakemerkinnät kirjattiin vähintään siltä osin nimenomaan osakepääomaan. Nykyisin yhtiöoikeudelliset vaatimukset ovat poistuneet, mutta konserniavustuslaki on pysynyt ennallaan.
KVL:n ratkaistavana oli “osakepääoman” käsitteen tulkintaan liittyvä tapaus. Yhtiön tarjosi avainhenkilöilleen merkittäväksi uuden osakesarjan osakkeita siten, että yhtiön avainhenkilöiden omistusosuudeksi tulisi yhteensä noin 12-15 % yhtiön osakkeista. Yhtiön emoyhtiö omisti kaikki osakkeet ennen osakeantia. Avainhenkilöille merkittäväksi annettu osakelaji erosi yhtiön muista osakkeista siten, että ne oikeuttivat ainoastaan osuuteen siitä yhtiön mahdollisesta arvonnoususta, joka kertyi merkintähetken jälkeen. Osakkeilla ei ollut äänioikeutta eikä oikeutta muuhun varojenjakoon.
Aikanaan hallituksen esityksessä 1980-luvulla 9/10 omistusvaatimus oli perusteltu mm. siten, että emoyhtiön omistaessa yli 9/10 osakkeista ja äänimäärästä, emoyhtiöllä on oikeus lunastaa vähemmistöosakkaiden osakkeet. Oikeuskäytännössä on tämän jälkeen jokseenkin vaihtelevasti viitattu osakkeisiin, osakepääomaan tai vain omistusosuuteen.
KVL päätyi siihen, että omistusedellytys tarkoittaa 9/10 osuutta ulkona olevista osakkeista, riippumatta osakesarjojen erilaisista ominaisuuksista. Mikäli ratkaisu saa myöhemmin lainvoiman, sillä voi olla laajempaa merkitystä pääomarakenteiden suunnittelulle. Pelkkään osakkeiden määrään on hyvin helppo vaikuttaa puhtaasti muodollisin toimin, minkä vuoksi päätöksen oikeusohjeeseen tulisi ainakin toistaiseksi ennen sen lainvoimaisuutta suhtautua varauksella.
