Keskusverolautakunnassa arvioitiin kiinteistöyhtiöiden ja muiden yhtiöiden välistä rajanvetoa
Keskusverolautakunta on julkaissut verovuosia 2023 ja 2024 koskevan ennakkoratkaisun, jossa se on ottanut kantaa osakeluovutuksen verovapauteen ja pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa harjoittavan yhtiön käsitteen tulkintaan.
Keskusverolautakunta on julkaissut verovuosia 2023 ja 2024 koskevan ennakkoratkaisun, jossa se on ottanut kantaa osakeluovutuksen verovapauteen ja pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa harjoittavan yhtiön käsitteen tulkintaan.
Alakonsernin emoyhtiönä toimiva julkinen osakeyhtiö oli myymässä omistamansa osakeyhtiön koko osakekannan. Ennakkoratkaisussa arvioitavana oli kyseisen osakeluovutuksen verotuskohtelu. Osakeluovutus voi elinkeinoverolain mukaan olla verovapaa mm. silloin, kun luovutuksen kohteena oleva yhtiö ei ole osakeyhtiö, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Tässä tapauksessa keskusverolautakunnan arvioitavana oli se, tuliko luovutuksen kohteena oleva osakeyhtiö rinnastaa tällaiseen elinkeinoverolaissa tarkoitettuun osakeyhtiöön, jolloin luovutus ei siis olisi verovapaa.
Elinkeinoverolain esitöihin kuuluvassa hallituksen esityksessä on määritelty, että verovapauden edellytyksiä ja luovutuksen kohteena olevan yhtiön luonnetta määriteltäessä ratkaisuun tulee päätyä kokonaisarvioinnin perusteella. Kokonaisarvioinnissa keskusverolautakunta arvioi erityisesti luovutuksen kohteena olevan yhtiön tasetta, tulonmuodostusta ja toiminnan luonnetta.
Keskusverolautakunta on aiemmin todennut, että sen mukaan kiinteistönä pidetään sellaista yksikköä tai omaisuuserää, joka merkitään kiinteistöksi kiinteistörekisteriin. Tämän lisäksi se totesi käsillä olevassa ratkaisussaan, että varainsiirtoverolain säännökset edelleen laajentavat kiinteistön käsitettä. Varainsiirtoverolain ja sen esitöiden mukaan kiinteistönä voidaan pitää myös mm. kiinteistön käyttöä pysyvästi palvelevaa rakennusta tai rakennelmaa. Käsiteltävässä tapauksessa maa- ja vesialueet sekä rakennukset ja rakennelmat muodostivat yhteensä vain noin 20 % yhtiön taseen pysyvistä vastaavista, kun taas tietyt muut pysyviin vastaaviin kuuluvat erät muodostivat yhteensä yli puolet taseeseen kirjatusta varallisuudesta ja pysyvistä vastaavista. Keskusverolautakunnan arvioitavaksi tuli se, voisivatko jälkimmäisenä mainitut varallisuuserät olla varainsiirtoverolain tarkoittamia kiinteistön käyttöä pysyvästi palvelevia rakennuksia tai rakennelmia, jolloin ne voisi olla aiheellista rinnastaa kiinteistöihin.
Keskusverolautakunta arvioi erityisesti omaisuuserien pysyvyyden luonnetta ja käyttötarkoitusta. Annetun selvityksen perusteella keskusverolautakunta totesi, että vaikka omaisuuserien ei ollut tarkoitus olla vain tilapäisesti niiden sijaintipaikoilla, helpon purettavuutensa ja siirrettävyytensä vuoksi varallisuuserillä ei ollut varainsiirtoverolain tarkoittamaa kiinteistön käyttöä pysyvästi palvelevaa luonnetta. Lisäksi keskusverolautakunta totesi, että annetun selvityksen mukaan varallisuuserien käyttötarkoitus liittyi ensisijaisesti luovutuksen kohteena olevan yhtiön liiketoimintaan ja sen tarjoamiin palveluihin eikä kiinteistöihin, joilla ne sijaitsivat. Tällä perusteella keskusverolautakunnan näkemys oli, että yhtiön taseen arvosta yli puolet ei ollut kiinteistöomaisuudeksi tulkittavaa omaisuutta. Yhtiön liikevaihdosta hieman yli puolet oli muodostunut edellä arvioitujen varallisuuserien fyysiseen sijaintiin kytkeytyvistä palveluveloituksista. Koska varallisuuseriä ei edellä selostetun mukaisesti ollut pidettävä kiinteistöinä, ei näihin liittyviä tulojakaan voitu pitää kiinteistöistä saatuina tuloina.
Keskusverolautakunta totesikin ratkaisussaan, että luovutuksen kohteena olevan yhtiön luonne, tulonmuodostus ja omaisuuseristä saatu selvitys sekä taseesta ilmenevät seikat osoittivat, että luovutuksen kohteena oleva yhtiö ei ollut tosiasialliselta luonteeltaan ja toiminnaltaan kiinteistöjen omistamista tai hallintaa pääosin harjoittava yhtiö. Muiden edellytysten täyttyessä osakekannan myynti katsottiin keskusverolautakunnan mukaan verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutukseksi.
Keskusverolautakunnan ratkaisuun pääset tutustumaan tästä.
