Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin sääntelypaketti koostuu kolmesta laajasta sääntelystä (taksonomia-asetus (”Taksonomia”), tiedonantoasetus (SFDR) sekä vastuullisuusraportointidirektiivi (”CSRD”)) sekä niiden soveltamisasetuksista. Kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin sääntely täydentyy koko ajan kohti vuotta 2023. Taksonomia ja SFDR luovat luokittelujärjestelmän, jonka avulla tuotteiden kestävyyttä voidaan tulevaisuudessa käyttää kriteerinä esimerkiksi lainanannossa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ESG-sääntelypaketin tämänhetkistä tilannetta sekä tulevaa aikataulua.
<h3>Taksonomia-asetus ja ympäristötavoitteet</h3>
Taksonomia-asetus määrittelee, mikä on ympäristön kannalta kestävää esimerkiksi kuuden ympäristötavoitteen, teknisten arviointikriteerien, ei merkittävää haittaa -periaatteen sekä sosiaalisten suojavaatimuksien kautta. Kuusi ympäristötavoitetta liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesivarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen siirtymiseen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen. Taksonomiaa sovelletaan finanssimarkkinatoimijoihin, SFDR:n mukaisiin rahoitustuotteisiin sekä PIE-yhteisöihin (esim. pörssiyhtiöt), jotka työllistävät yli 500 henkilöä.
Konkreettisena velvoitteena edellä mainittujen PIE-yhteisöjen tulee raportoida kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen osalta Taksonomian mukaisten liikevaihdon, investointien ja operatiivisten menojen prosenttiosuudet tilikauden 2021 toimintakertomuksessaan. 1.1.2022 ja 31.12.2023 välisenä aikana finanssimarkkinatoimijoilla on kevennetty raportointivelvollisuus, joka edellyttää muun muassa taksonomiakelpoisten (taxonomy eligible) ja ei-taksonomiakelpoisten (taxonomy non-eligible) sijoitusten määrän ilmoittamista kokonaisvaroihin nähden.
<blockquote> Taksonomia koskee aluksi vain tiettyjä toimialoja, kuten energiaa, metsätaloutta ja vesivoimaa, mutta toimialojen määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Vuoden 2022 aikana on myös syytä alkaa varautua Taksonomian neljän muun ympäristötavoitteen huomioimiseen. Muiden ympäristötavoitteiden osalta tiedonantovelvollisuutta koskeva sääntely tulee näillä näkymin sovellettavaksi 1.1.2023 alkaen.</blockquote>
<h3>SFDR ja sen vaatimukset finanssimarkkinatoimijoille</h3>
SFDR-asetus velvoittaa finanssimarkkinatoimijoita (esimerkiksi rahastoyhtiöt, vaihtoehtorahastojen hoitajat ja sijoitusneuvontaa tarjoavat yritykset) ilmoittamaan, miten kestävyysriskit huomioidaan niiden toiminnassa, tai vaihtoehtoisesti selittämään, miksi niitä ei huomioida. 
SFDR:n minimivaatimuksina toimijan on tullut 10.3.2021 alkaen julkaista verkkosivuillaan kestävyysriskien huomioonottamiseen liittyvät toimintaperiaatteet, tiedot sijoituspäätöksistä johtuvien haitallisten kestävyysvaikutuksien huomioimisesta sekä toimiluvallisten AIFM-toimijoiden osalta tiedot siitä, miten palkitsemispolitiikat ovat johdonmukaisia kestävyysriskien huomioimisen kanssa. Lisäksi toimijoiden tulee huolehtia markkinointiviestinnän johdonmukaisuudesta SFDR-velvoitteiden kanssa. 1.1.2022 alkaen ja viimeistään 31.12.2022 finanssimarkkinatoimijoiden on ilmoitettava vuosikertomuksessa kunkin rahoitustuotteen haitalliset vaikutukset kestävyystekijöihin nähden. 
<h3>Rahoitustuotteisiin liittyvät SFDR:n minimivaatimukset</h3>
Finanssimarkkinatoimijan minimivaatimuksiin kuuluu lisäksi rahoitustuotteisiin liittyvä velvoite ilmoittaa, millä tasolla tuotteessa otetaan huomioon kestävyyskriteerejä. SFDR jakaa tuotteet käytännössä kolmeen kategoriaan niiden kestävyystason mukaan. Mitä korkeampi tuotteen kestävyystaso halutaan ilmoittaa, sitä tarkempaa tuotetietojen ilmoittaminen on.
Minimivaatimuksena toimija voi ilmoittaa, ettei sen toiminnassa oteta huomioon kestävän kehityksen tavoitteita, tai sen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteita jollakin tasolla, mutta ei edistetä niitä (SFDR 6art). Kestävän kehityksen huomioivista tuotteista alimman tason tuotteen, niin kutsutun light green -tuotteen, toiminta edistää ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia (SFDR 8art). SFDR 8 artiklan mukainen tuote voi lisäksi sitoutua tekemään kestäviä sijoituksia. Korkeimman kestävyystason tuotteen, niin kutsutun dark green -tuotteen, kaikkien sijoitusten edellytetään olevan kestäviä sijoituksia (SFDR 9art). 
<h3>Ensimmäisiä SFDR:n tulkintalinjoja ja markkinakäytäntöä</h3>
Finanssivalvonta on antanut jo joitain käytännön tulkintalinjoja näihin velvoitteisiin liittyen. Finanssivalvonta on kiinnittänyt huomiota muun muassa tiedon tarkkuuteen ja johdonmukaisuuteen. Mikäli rahasto ei esimerkiksi ole ilmoittanut materiaalissaan olevansa SFDR 8 artiklan mukainen rahasto, se ei voi materiaalissaan tai markkinoinnissaan ilmoittaa edistävänsä kestävän rahoituksen tavoitteita, tai käyttää vastuullisuuteen viittaavaa terminologiaa. Tällöin materiaalissa tulisi olla tarkasti kuvattu, miten kestävyystavoitteisiin on päästy ja millä indikaattoreilla sitä mitataan. Tiedot eivät saa olla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.
<blockquote>Rahastojen on syytä käyttää jatkossa SFDR:n terminologiaa dokumentaatiossaan, eikä pelkästään vastuullisuuden mainitseminen ole enää riittävää. Niin sanotut parhaat käytännöt kehittyvät jatkuvasti sen mukaan, kun lisää ohjeistusta saadaan. </blockquote>
Markkinakäytäntö luokittelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä varovaista ja usea toimija raportoi tuotteiden kuuluvan SFDR:n 8 artiklan soveltamisalaan. Tulevaisuus näyttää, nostetaanko luokituksia korkeammalle kestävyystasolle sääntelyn, tulkintojen ja markkinan kehittyessä.
<h3>SFDR:ää täydentävä sääntely </h3>
SFDR täydentyy vuoden 2022 aikana niin kutsutuilla RTS-asetuksilla (Regulatory Technical Standards), jotka tarkentavat tiedonantovelvoitteita. Uusin 22.10.2021 julkaistu RTS-luonnos antaa muun muassa tarkentavia tietoja siitä, miten SFDR 8 ja 9 artiklan mukaiset tuotteet ovat Taksonomian mukaisia sekä jaottelee tuotteita alakategorioihin. Sääntelyn tiukkaa ja muuttuvaa aikataulua kuvaa hyvin se, että marraskuun 2021 lopussa EU-komissio lykkäsi RTS-asetuksen voimaantuloa 1.1.2023 saakka. Siihen asti tiedot on perusteltua ilmoittaa sääntelyluonnoksien mukaisesti.
<h3>Kestävyysraportoinnin (CSRD) muutokset yritysten raportointiin</h3>
Kolmas ESG-sääntelyyn kuuluva uudistus on EU:n ehdotus uudesta kestävyysraportointidirektiivistä (CSRD). Direktiivi muuttaa nykyisin voimassa olevaa muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä (NFRD). Uusi ehdotus kattaa laajemman joukon yhtiöitä kuin NFRD, sillä sääntelyn piiriin kuuluvat PIE-yhteisöt sekä suuret yhtiöt, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteeriestä: a) liikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa b) töissä on keskimäärin vähintään 250 työntekijää ja c) taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa. CSRD:n myötä vastuullisuustiedot tulee antaa toimintakertomuksen osana aiempaa yksityiskohtaisemmin. Yhtiön tulee muun muassa raportoida, mitkä ovat sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä mitä ESG-riskejä yhtiöön itseensä liittyy. Tiedot tulevat myös varmennuksen (assurance) kohteeksi. Direktiivi on tarkoitus implementoida kansallisesti siten, että se tulee sovellettavaksi vuoden 2023 alusta alkaen. 
Lopuksi
Kaiken kiireen ja sääntelytulvan keskellä toivotamme teille rauhaisaa ja ympäristön kannalta kestävää levon aikaa!

Kestävän rahoituksen tilannekatsaus – Mitä tulevana vuonna on odotettavissa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Pamela Koskela

Suvi Mäkinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin