Kestävyysraportoinnin standardointi etenee

Euroopan komissio julkaisi viime viikolla (9.6.2023) asetusluonnoksen kestävyysraportoinnin standardeiksi (European Sustainability Reporting Standards, ESRS), joiden perusteella yritysten tulee raportoida määrämuotoista tietoa kestävyysvaikutuksista sekä niihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Asetusluonnoksesta voi antaa lausuntoja komissiolle 7.7.2023 asti. Standardit perustuvat kestävyysraportointidirektiiviin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), jonka edellyttämiä kansallisia lakimuutoksia parhaillaan valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Direktiivistä poiketen komission asetus kestävyysraportoinnin standardeista tulee velvoittavaksi lainsäädännöksi sellaisenaan. Kirjanpitolakia tullaan myös muuttamaan siten, että ESRS-standardit ovat ensisijaisia kestävyysraportoinnin edellyttämien tunnuslukujen tulkinnassa.

Komission asetusluonnoksessa julkistamat kestävyysraportoinnin standardit perustuvat aiemmin EFRAG:n laatimiin teknisiin luonnosstandardeihin. Komissio on tehnyt standardeihin muokkauksia, joiden tavoitteena on järkeistää raportointivelvoitteita tinkimättä kuitenkaan kestävyysraportoinnin lainsäädännön kunnianhimoisesta tavoitteesta ohjata pääomavirtoja kestäviin kohteisiin. 

Suurimmat muutokset komisison asetusluonnoksessa verrattuna EFRAG:n marraskuussa julkaisemiin standardeihin liittyvä olennaisuusarvioitaviin tietovaatimuksiin, tiettyjen tietovaatimusten porrastamiseen sekä suurempaan joustavuuteen tiettyjä raportointivelvoitteita koskevien tietojen esittämisessä.

Olennaisuusperiaate ohjaa standardien soveltamista

Olennaisuusperiaate on ehdotettu ulotettavaksi kaikkien standardien tietovaatimuksiin lukuun ottamatta ESRS 2 -standardin raportointivelvoitteita, jotka sisältävät kaikille yrityksille pakollisina tietoina muun muassa kuvaukset toiminnan olennaisista kestävyysvaikutuksista ja niihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista sekä kahdensuuntaisen informaation perusteella laadittavan olennaisuusarvion. Aiemmin pakollisina standardeina olleet ESRS E1 ilmasto ja osa ESRS S (tietovaatimukset S1-S9) oma työvoima -standardien tiedoista ovat ehdotuksessa muutettu olennaisuusarvioitaviksi tiedoiksi.

Porrastus uusien tietovaatimusten esittämiseen

Useiden tietovaatimusten raportointia komissio ehdottaa porrastettavaksi. Keskeisimmät muutokset ovat:

• ESRS E1-6: alle 750 henkilö työllistävät yritykset voivat jättää koko arvoketjun scope 3 kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tietovaatimukset raportoimatta kestävyysraportin ensimmäisen laadintavuoden osalta.
• ESRS E2-6, ESRS E3-5 ja ESRS E5-6: ympäristövaikutuksiin, -riskeihin ja -mahdollisuuksiin liittyvät taloudelliset vaikutukset voidaan jättää raportoimatta kestävyysraportin ensimmäisen laadintavuoden osalta.
• ESRS E4: alle 750 henkeä työllistävät yritykset voivat jättää luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tietovaatimukset raportoimatta kestävyysraportin kahden ensimmäisen laadintavuoden osalta.
• ESRS S1: alle 750 henkeä työllistävä yritykset voivat jättää omaa työvoimaa koskevat tietovaatimukset raportoimatta ensimmäiseltä kestävyysraportin laadintavuodelta.
• ESRS S1-7: kaikki yritykset voivat jättää ulkopuolista työvoimaa koskevat tietovaatimukset sekä ESRS S1-12 vajaatyökykyisten työllistämistä ESRS S1-13 työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä ulkopuolisen työvoiman työturvallisuutta koskevat tietovaatimukset raportoimatta kestävyysraportin ensimmäisen laadintavuoden osalta.
• ESRS S1-10: yli 750 henkeä työllistävien yritysten tulee sisällyttää raportointiin kuvaus riittävistä palkoista ensimmäisestä kestävyysraportin laadintavuodesta alkaen poiketen EFRAG:n ehdotuksesta.
• ESRS S2, S3 ja S4: alle 750 henkeä työllistävät yritykset voivat jättää raportoimatta arvoketjun työntekijöitä, yhteisövaikutuksia sekä kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat tietovaatimukset kahden ensimmäisen kestävyysraportin laadintavuoden osalta.

Lisää joustoa ja yhdenmukaisuutta

Komission on myös muuttanut joitakin EFRAG:n pakollisiksi ehdottamia tietovaatimuksia vapaaehtoisiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyvän siirtymäsuunnitelman kuvaaminen, omaan työvoimaan kuuluvia ulkopuolisia työntekijöitä koskevat tietyt tiedot sekä perustelu sille, miksi tietyt kestävyysaiheet tai -standardit eivät ole olennaisia raportoivalle yritykselle.

Lisää joustoa tietovaatimusten raportointiin komissio ehdottaa kestävyysriskien taloudellisten vaikutusten, sidosryhmävuorovaikutuksen sekä olennaisuusarviointiprosessin kuvauksen raportoinnin yksityiskohtien esittämiseen. Lisäksi komissio ehdottaa standardeihin muutamia teknisiä muutoksia, joiden tavoitteena on varmistaa yhdenmukaisuus EU-lainsäädäntöön, erityisesti EU:n tilinpäätösdirektiivin, maksuaikadirektiivin ja päästörekisterin vaatimuksiin. Komission ehdotus edelleen vahvistaa eurooppalaisten kestävyysraportoinnin standardien yhdenmukaisuutta kansainvälisiin raportointistandardeihin. Tämä näkyy ehdotuksessa erityisesti IFRS:n kestävyysraportoinnin standardien ja GRI-standardien vaatimusten selkeässä huomioinnissa. Komission on myös kiinnittänyt huomiota kestävyysraportoinnin terminologian yhdenmukaistamiseen, mikä näkyy asetusluonnoksen liitteenä olevassa laajassa sanastossa.

Valmistaudu tähän

Uudet vaatimukset nostavat kestävyysraportoinnin merkittävyydessään samaan asemaan tilinpäätösinformaation kanssa. Tiedoille asetetut laatuvaatimukset edellyttävät prosesseja ja kontrolleja, joiden avulla voidaan varmistua tietojen oikeellisuudesta, luotettavuudesta ja johdonmukaisuudesta. Tietojen tulee olla todennettavissa riippumattoman tahon toimesta. Yksi haastavimmista vaiheista lakisääteisessä raportoinnissa on luoda riittävä tietopohja eli data ja evidenssi kestävyysvaikutuksista, ja siksi kestävyystiedolle tulee rakentaa samanlainen infrastruktuuri ja kontrolliympäristö kuin tilinpäätöstiedoille on jo olemassa.