PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Direktiivi on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green deal), ja sillä pyritään parantamaan EU:n yhtiöoikeudellista ja yritysten hallintotapaan liittyvää sääntelykehystä. Ehdotus sisältää säädökset yritysten huolellisuusvelvoitteista (due diligence) todellisten ja potentiaalisten ihmisoikeus- ja ympäristöhaittavaikutusten osalta. Velvoitteet koskevat sekä yritysten omaa toimintaa että niiden tytäryhtiöitä ja arvoketjuja. Direktiivissä säädellään lisäksi yritysten vastuusta huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönnissä.
Yritysvastuudirektiivin mukaiset huolellisuusvelvoitteet tarkoittavat, että yritysten tulee viedä huolellisuusvelvoite osaksi toimintaperiaatteitaan sekä tunnistaa toteutuneet tai mahdolliset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset. Lisäksi yritysten tulee ehkäistä tai lieventää mahdollisia vaikutuksia, eliminoida tai minimoida toteutuneet vaikutukset, ottaa käyttöön valitusmenettely ja taata sen toiminta, seurata huolellisuusvelvoitetta koskevien toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta sekä tiedottaa huolellisuusvelvoitteesta julkisesti.
Tähän mennessä kestävää hallintotapaa on EU-tasolla edistetty pääasiassa epäsuorasti asettamalla raportointivaatimuksia ei-taloudellista raportointia koskevassa direktiivissä (NFRD) ympäristöön, sosiaalisiin näkökohtiin ja ihmisoikeuksiin liittyvistä riskeistä, vaikutuksista ja toimenpiteistä. 21 huhtikuuta 2021 julkaistu NFRD:tä täydentävä komission ehdotus yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiiviksi (CSRD), edellyttäisi esimerkiksi raportoitujen tietojen auditointia ja vahvistaisi tietojen standardointia. CSRD on lisäksi tarkoitus laajentaa käsittämään sekä pienet ja keskisuuret listayhtiöt että suuret yritykset riippumatta listastatuksesta tai 500 työntekijän kynnysarvosta. Yritysvastuudirektiivillä täydennetään CSRD:tä lisäämällä yrityksille huolellisuusvelvollisuus, jotta nämä voisivat omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan tunnistaa, ehkäistä, lieventää sekä huomioida ulkoista vahinkoa ja haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia.
Yritysvastuudirektiivi tukee myös 10. maaliskuuta 2021 sovellettavaksi tullutta tiedonantoasetusta (SFDR), jota sovelletaan finanssialan toimijoihin ja rahoitusneuvojiin. SFDR:n mukaan näiden yritysten on julkaistava muun muassa selvitys due diligence -periaatteistaan, jotka koskevat niiden sijoituspäätösten pääasiallisia kielteisiä vaikutuksia kestävän kehityksen tekijöihin noudata tai selitä -periaatteella. Lisäksi yritysvastuudirektiivi täydentää 12. heinäkuuta 2020 voimaan tullutta taksonomia-asetusta.  CSRD:n tavoin taksonomia-asetus ei aseta yrityksille muita aineellisia velvoitteita kuin julkisia raportointivaatimuksia, joten yritysvastuudirektiivin mukainen huolellisuusvelvollisuus lisää myös taksonomia-asetuksen mukaisen raportoinnin konkreettista sisältöä. Yritysvastuudirektiivin tarkoituksena onkin antaa sijoittajille luotettavaa tietoa siitä, millaisille kestävyyteen liittyville riskeille yritys altistuu.
Ehdotus esitetään seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Kun direktiivi on hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Yritysvastuudirektiivi on yksi osa kestävän rahoituksen sääntelyä, ja se tulee lisäämään entisestään yritysten velvollisuuksia kestävän rahoituksen osalta. <a href="https://uutishuone.pwc.fi/kestavan-rahoituksen-tilannekatsaus-mita-tulevana-vuonna-on-odotettavissa">Lue lisää aiheesta kestävän rahoituksen tilannekatsauksestamme viime joulukuulta</a>.
Seuraamme PwC:llä yritysvastuudirektiivin ja muun kestävään rahoitukseen liittyvän sääntelyn kehittymistä ja implementointia ja tuemme asiakkaitamme siihen liittyvissä tulkintakysymyksissä.

Kestävyyssääntely täydentyy edelleen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Verot kestävyysraportoinnissa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Pamela Koskela

Suvi Mäkinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?