PWC Uutishuone

Kestävyyssääntely täydentyy edelleen

Ehdotus direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (yritysvastuudirektiivi) julkaistiin 23. helmikuuta 2022.

Direktiivi on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green deal), ja sillä pyritään parantamaan EU:n yhtiöoikeudellista ja yritysten hallintotapaan liittyvää sääntelykehystä. Ehdotus sisältää säädökset yritysten huolellisuusvelvoitteista (due diligence) todellisten ja potentiaalisten ihmisoikeus- ja ympäristöhaittavaikutusten osalta. Velvoitteet koskevat sekä yritysten omaa toimintaa että niiden tytäryhtiöitä ja arvoketjuja. Direktiivissä säädellään lisäksi yritysten vastuusta huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönnissä.

Yritysvastuudirektiivin mukaiset huolellisuusvelvoitteet tarkoittavat, että yritysten tulee viedä huolellisuusvelvoite osaksi toimintaperiaatteitaan sekä tunnistaa toteutuneet tai mahdolliset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset. Lisäksi yritysten tulee ehkäistä tai lieventää mahdollisia vaikutuksia, eliminoida tai minimoida toteutuneet vaikutukset, ottaa käyttöön valitusmenettely ja taata sen toiminta, seurata huolellisuusvelvoitetta koskevien toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta sekä tiedottaa huolellisuusvelvoitteesta julkisesti.

Tähän mennessä kestävää hallintotapaa on EU-tasolla edistetty pääasiassa epäsuorasti asettamalla raportointivaatimuksia ei-taloudellista raportointia koskevassa direktiivissä (NFRD) ympäristöön, sosiaalisiin näkökohtiin ja ihmisoikeuksiin liittyvistä riskeistä, vaikutuksista ja toimenpiteistä. 21 huhtikuuta 2021 julkaistu NFRD:tä täydentävä komission ehdotus yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiiviksi (CSRD), edellyttäisi esimerkiksi raportoitujen tietojen auditointia ja vahvistaisi tietojen standardointia. CSRD on lisäksi tarkoitus laajentaa käsittämään sekä pienet ja keskisuuret listayhtiöt että suuret yritykset riippumatta listastatuksesta tai 500 työntekijän kynnysarvosta. Yritysvastuudirektiivillä täydennetään CSRD:tä lisäämällä yrityksille huolellisuusvelvollisuus, jotta nämä voisivat omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan tunnistaa, ehkäistä, lieventää sekä huomioida ulkoista vahinkoa ja haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia.

Yritysvastuudirektiivi tukee myös 10. maaliskuuta 2021 sovellettavaksi tullutta tiedonantoasetusta (SFDR), jota sovelletaan finanssialan toimijoihin ja rahoitusneuvojiin. SFDR:n mukaan näiden yritysten on julkaistava muun muassa selvitys due diligence -periaatteistaan, jotka koskevat niiden sijoituspäätösten pääasiallisia kielteisiä vaikutuksia kestävän kehityksen tekijöihin noudata tai selitä -periaatteella. Lisäksi yritysvastuudirektiivi täydentää 12. heinäkuuta 2020 voimaan tullutta taksonomia-asetusta.  CSRD:n tavoin taksonomia-asetus ei aseta yrityksille muita aineellisia velvoitteita kuin julkisia raportointivaatimuksia, joten yritysvastuudirektiivin mukainen huolellisuusvelvollisuus lisää myös taksonomia-asetuksen mukaisen raportoinnin konkreettista sisältöä. Yritysvastuudirektiivin tarkoituksena onkin antaa sijoittajille luotettavaa tietoa siitä, millaisille kestävyyteen liittyville riskeille yritys altistuu.

Ehdotus esitetään seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Kun direktiivi on hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Yritysvastuudirektiivi on yksi osa kestävän rahoituksen sääntelyä, ja se tulee lisäämään entisestään yritysten velvollisuuksia kestävän rahoituksen osalta. Lue lisää aiheesta kestävän rahoituksen tilannekatsauksestamme viime joulukuulta.

Seuraamme PwC:llä yritysvastuudirektiivin ja muun kestävään rahoitukseen liittyvän sääntelyn kehittymistä ja implementointia ja tuemme asiakkaitamme siihen liittyvissä tulkintakysymyksissä.