KHO: AVL:n sanamuotoa laajempi vähennysoikeus rahoituspalveluja EU:n ulkopuolelle myyville
Voidaanko arvonlisäverodirektiivin verovelvolliselle edullisempaa sanamuotoa tulkita ohi Suomen kansallisen lain? Huomasimme, että arvonlisäverolain sanamuoto EU:n ulkopuolelle myytävien rahoituspalvelujen arvonlisäveron palautusoikeudesta oli suppeampi kuin direktiivin vastaava artikla.
Avustimme asiakasta tapauksessa KHO:2025:20, jossa oli kysymys siitä, voidaanko arvonlisäverodirektiivin verovelvolliselle edullisempaa sanamuotoa tulkita ohi Suomen kansallisen lain. Asia lähti liikkeelle, kun huomasimme, että arvonlisäverolain sanamuoto EU:n ulkopuolelle myytävien rahoituspalvelujen arvonlisäveron palautusoikeudesta oli suppeampi kuin direktiivin vastaava artikla.
Arvonlisäverolain mukaan verovelvollisella on arvonlisäveron palautusoikeus rahoituspalvelujen myyntiin kohdistuvien kulujen sisältämästä arvonlisäverosta, jos ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa yhteisössä (AVL 131.1 § 2k). Arvonlisäverodirektiivin tätä vastaavan artiklan mukaan, ja AVL:n sanamuodosta poiketen, vastaava vähennysoikeus on olemassa, jos palvelun vastaanottaja on sijoittautunut yhteisön ulkopuolelle (169(1)(c) art.).
KHO:n mukaan arvonlisäverodirektiiviä on tulkittava siten, että verovelvollisella on vähennysoikeus, jos se myy rahoituspalvelun ostajalle, jolla on liiketoimintansa kotipaikka EU:n ulkopuolella. Merkitystä ei ole sillä, että tällaisella ostajalla on mahdollisesti kiinteä toimipaikka unionissa. Jos kuitenkin ostajan kiinteä toimipaikka vastaanottaa ja käyttää rahoituspalvelun omiin tarpeisiinsa, verovelvollisella on vähennysoikeus, jos tämä kiinteä toimipaikka sijaitsee EU:n ulkopuolella. Merkitystä ei tällöin ole sillä, että ostajalla on mahdollisesti liiketoiminnan kotipaikka tai jokin toinen kiinteä toimipaikka EU:ssa.
Päätöksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia suomalaisille rahoitusalan toimijoille: se laajentaa toimijoiden mahdollisuutta vähentää arvonlisävero sellaisista hankinnoista, jotka kohdistuvat EU:n ulkopuolelle tapahtuviin rahoituspalvelujen myynteihin. Rahoitusalan toimijoiden kannattaa käydä asiakkaansa läpi, myydäänkö verottomia rahoituspalveluja esimerkiksi EU:n ulkopuolella sijaitsevalle sivuliikkeelle, vaikka pääliike sijaitsee EU:ssa. Toimijat voivat hakea takautuvasti takaisin kustannusten arvonlisäveroja avoinna olevilta verovuosilta.
