KHO: Hybridilain säännökset eivät tulleet sovellettavaksi pääomasijoitusrahastorakenteessa
KHO katsoi päätöksessään 2023:31, että rahaston yhtiömiehet eivät toimineet hybridilaissa tarkoitetulla tavalla yhdessä rahastoa koskevan rahastosopimuksen perusteella. Kun rahaston yhtiömiesten ei katsottu muutenkaan olevan etuyhteydessä rahaston apuyhtiöön, hybridilain nojalla ei voitu evätä rahaston apuyhtiölle myöntämän lainan koron vähennyskelpoisuutta.
KHO katsoi päätöksessään 2023:31, että rahaston yhtiömiehet eivät toimineet hybridilaissa tarkoitetulla tavalla yhdessä rahastoa koskevan rahastosopimuksen perusteella. Kun rahaston yhtiömiesten ei katsottu muutenkaan olevan etuyhteydessä rahaston apuyhtiöön, hybridilain nojalla ei voitu evätä rahaston apuyhtiölle myöntämän lainan koron vähennyskelpoisuutta.
Kommandiittiyhtiömuotoinen pääomasijoitusrahasto omisti noin 67 prosenttia kotimaisesta apuyhtiöstä. Rahasto oli antanut apuyhtiölle lainaa yrityskaupan toteuttamiseksi. Apuyhtiö oli vähentänyt lainalle kertyneet korot verotuksessaan.
Kommandiittiyhtiö ei ole Suomessa itsenäinen verovelvollinen, vaan niin sanottu laskentayksikkö. Rahastolle vahvistetaan laskennallinen tulos, joka jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi tulo-osuuksina. Hybridilain tarkoittama verokohtelun eroavuus syntyi tässä tapauksessa siitä, että joidenkin ulkomaisten yhtiömiesten verotuksessa Rahasto luokiteltiin itsenäiseksi verovelvolliseksi. Apuyhtiön rahastolle maksama korko ei tuloutunut näiden yhtiömiesten verotuksessa, vaikka apuyhtiö vähensi tuloa vastaavan korkomenon verotuksessaan Suomessa.
Hybridilaki soveltuu kuitenkin lähtökohtaisesti vain tilanteessa, jossa verokohtelun eroavuus syntyy keskenään etuyhteydessä olevien tahojen välillä. Hybridilain soveltumisen kannalta olennaista oli, katsottiinko rahaston yhtiömiesten ja apuyhtiön olevan etuyhteydessä keskenään. Hybridilain soveltumisedellytysten osalta sillä ei ollut merkitystä, että rahasto ja apuyhtiö olivat keskenään etuyhteydessä.
KHO:n arvioitavana oli, voitiinko Rahaston yhtiömiesten katsoa olevan etuyhteydessä apuyhtiöön hybridilain tarkoittamalla tavalla. Tilanteessa ainoa mahdollinen peruste etuyhteyden syntymiselle oli se, että yhtiömiesten olisi katsottu toimivan yhdessä rahaston apuyhtiössä olevan omistuksen suhteen.
Yhtiömiesten ei voitu katsoa toimivan yhdessä pelkän Rahastoa koskevan rahastosopimuksen perusteella. Hybridilain soveltamisedellytykset eivät täyttyneet, eikä koron vähennyskelpoisuutta apuyhtiön verotuksessa voitu rajoittaa hybridilain nojalla.
