KHO: Korkovähennysrajoituksilla ei vaikutusta joukkovelkakirjalainan järjestelypalkkion vähennyskelpoisuuteen verotuksessa
Korkein hallinto-oikeus otti vuosikirjapäätöksessään KHO 2024:58 kantaa siihen, oliko joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjien veloittama järjestelypalkkio vähennyskelpoinen ilman korkojen vähennysoikeuden rajoituksia. Käytännössä kyse on ollut sen määrittelemisestä, voiko järjestelypalkkio sisältyä korkovähennysrajoituksia käsittelevän säädöksen mukaiseen koron käsitteen piiriin.
Korkein hallinto-oikeus otti vuosikirjapäätöksessään KHO 2024:58 kantaa siihen, oliko joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjien veloittama järjestelypalkkio vähennyskelpoinen ilman korkojen vähennysoikeuden rajoituksia. Käytännössä kyse on ollut sen määrittelemisestä, voiko järjestelypalkkio sisältyä korkovähennysrajoituksia käsittelevän säädöksen mukaiseen koron käsitteen piiriin.
Tapauksessa suomalainen osakeyhtiö oli laskenut liikkeeseen pörssiin listatun joukkovelkakirjalainan. Liikkeeseenlaskun koordinoinnista vastasi kaksi ulkopuolista pääjärjestäjää, joiden vastuulla oli laajasti erilaisia liikkeeseenlaskun valmisteluun liittyviä tehtäviä. Pääjärjestäjien tehtäviin kuului esimerkiksi liikkeeseenlaskun välittäjänä toimiminen sekä avustaminen liikkeeseenlaskuun liittyvien materiaalien laadinnassa. Pääjärjestäjät eivät kuitenkaan toimineet joukkovelkakirjalainan lainanantajina. Joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskenut yhtiö suoritti näistä palveluista palkkion pääjärjestäjille.
Sekä Verohallinto että hallinto-oikeus totesivat ratkaisuissaan, että järjestelypalkkio on ollut välttämätön suoritus joukkovelkakirjalainan liikkeelle laskemiseksi sekä rahoituksen saamiseksi. Palkkio rinnastettiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (”EVL”) 18 a § 2 momentissa tarkoitettuun, rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvään suoritukseen. Se sisältyy koron käsitteen piiriin, joten siihen tuli soveltaa korkojen vähennysoikeuden rajoituksia.
Tiivistettynä EVL 18 a § 2 momentin mukaan koron käsitteeseen sisältyvät korkojen lisäksi muut sellaiset suoritukset, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta, sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvät suoritukset. Korkovähennysrajoituksia koskeva säädös perustuu Euroopan unionin veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin (”ATAD”).
KHO on kuitenkin tehnyt ratkaisussaan eriävän tulkinnan, että EVL:n esitöiden perusteella neuvontapalvelut jäävät EVL 18 a §:n 2 momentin soveltamisalan ulkopuolelle. KHO:n mukaan järjestelypalkkiota pidettiin luonteeltaan neuvonantopalkkiona, jota on peritty rahoituksen järjestämisessä avustamisesta. Järjestelypalkkio ei siten KHO:sta ollut EVL 18 a §:n 2 momentin mukainen, velkapääomalle maksettava suoritus taikka rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvä suoritus, vaikka palkkio oli sinänsä suoritettu rahoituksen hankinnan yhteydessä ulkopuolisille pääjärjestäjille. Joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskeneella yhtiöllä oli siten oikeus vähentää järjestelypalkkio kokonaisuudessaan sen verotuksessa.
Huomionarvoista on lisäksi, ettei KHO katsonut ATAD:in tulkintavaikutuksen edellyttävän tässä tapauksessa sitä, että yhtiön oikeutta vähentää järjestelypalkkio olisi rajoitettu. Aiemmassa ratkaisukäytännössään KHO on katsonut ATAD:in tulkintavaikutuksen edellyttävän vähennysrajoitusten soveltamista, kun kyse on ollut koronvaihtosopimuksen mukaisen nimelliskoron vähennysoikeudesta (ks. KHO 2021:123). Nyt käsillä olevan tapauksen tulkintatilanne on kuitenkin ollut erilainen, eikä järjestelypalkkiota ole pidetty korkoa taloudellisesti vastaavana menona.
