KHO: Nettokorkomenojen yhteismäärän vähentämiseen soveltuva vähennysoikeusrajoitus määräytyy yksinomaan verovuoden nettokorkomenojen määrän perusteella
Korkein hallinto-oikeus vahvisti vuosikirjaratkaisussaan keskusverolautakunnan antaman ennakkoratkaisun, jonka mukaan yhtiön verovuoden nettokorkomenojen ja edellisten verovuosien vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentämiseen ei voida soveltaa EBITDA:an perustuvaa rajaa, mikäli yhtiön verovuoden nettokorkomenojen määrä on enintään 500 000 euroa.
Korkein hallinto-oikeus vahvisti vuosikirjaratkaisussaan keskusverolautakunnan antaman ennakkoratkaisun, jonka mukaan yhtiön verovuoden nettokorkomenojen ja edellisten verovuosien vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentämiseen ei voida soveltaa EBITDA:an perustuvaa rajaa, mikäli yhtiön verovuoden nettokorkomenojen määrä on enintään 500 000 euroa.
Verotuksessa nettokorkomenot ovat pääsäännön mukaan vähennyskelpoisia sikäli, kun ne eivät ylitä 25 prosenttia EBITDA:sta (tietyin oikaisuin). Tästä pääsäännöstä voidaan kuitenkin poiketa esimerkiksi silloin, kun nettokorkomenot ovat enintään 500 000 euroa, jolloin ne ovat kokonaan vähennyskelpoisia.
Ratkaisussa KHO 2022:96 yhtiöllä oli konsernin sisäistä velkaa noin 19,5 miljoonaa euroa, josta yhtiölle kertyi verovuonna nettokorkomenoja alle 500 000 euroa. Yhtiöllä oli kuitenkin vähennettäväksi vaadittuja, aikaisemmilta verovuosilta vähentämättä jääneitä korkomenoja, jonka seurauksena nettokorkomenojen yhteismäärä oli yli 500 000 euroa. Ennakkoratkaisuhakemuksen kysymyksenä oli, voiko yhtiö soveltaa pääsäännön mukaan määrittyvää rajaa, vaikka verovuoden nettokorkomenot ovat alle 500 000 euroa, kun kyseisen verovuoden ja aiemmilta vuosilta vähennettäväksi vaadittujen nettokorkomenojen yhteismäärä on yli 500 000 euroa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että se, sovelletaanko nettokorkomenojen yhteismäärän vähentämiseen pääsäännön vai poikkeuksen mukaan määrittyvää vähennysoikeuden rajoitusta, ratkeaa yksinomaan verovuoden nettokorkomenojen määrän perusteella. Direktiivin, johon korkovähennysrajoituksia koskeva sääntely perustuu, ei myöskään katsottu estävän sellaisia kansallisen tason määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan kotimaista yhteisöveropohjaa. KHO katsoi, että keskusverolautakunnan ennakkoratkaisua ei tule muuttaa.
