PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat?</h2>
Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi prosenttia lisätyn tulon määrästä.  
Veronkorotus voidaan kuitenkin alentaa prosenttiin lisätyn tulon määrästä kahdessa tapauksessa:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Perustason mukainen veronkorotus on muusta erityisestä syystä kohtuuton.</li>
</ul>
Veronkorotus voidaan myös jättää kokonaan määräämättä kolmessa tapauksessa:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Laiminlyönti on vähäinen.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Laiminlyönnille on pätevä syy.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Veronkorotuksen määrääminen olisi alennetun veronkorotuksen tilanteessa olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.</li>
</ul>
Käytännössä perustason mukaisia veronkorotuksia on määrätty suhteellisen kaavamaisesti veroilmoituksiin sisältyneiden virheiden vuoksi. KHO:n uudet päätökset ovat siten tervetullut selvennys siihen, millaisissa olosuhteissa tästä kaavamaisuudesta voidaan poiketa.
<h2>KHO:2024:93 </h2>
Tapaus koski tilannetta, jossa kommandiittiyhtiö oli käsitellyt omistamiaan kiinteistöyhtiön osakkeita vaihto-omaisuuteen kuuluvina ja ilmoittanut niiden arvonalentumisen verotuksessaan vähennyskelpoisena eränä. Vähennysoikeus riippui siitä, oliko osakkeita pidettävä kommandiittiyhtiön käyttö- vai vaihto-omaisuutena. Verotusta toimitettaessa arvonalentumisesta aiheutunut kulu oli katsottu verotuksessa vähennyskelvottomaksi käyttöomaisuusosakkeiden arvonalenemiseksi. Tämän vuoksi oli määrätty perustason mukainen kahden prosentin veronkorotus. 
Verovelvollinen oli vaatinut muun ohella veronkorotuksen poistamista tai sen alentamista. KHO myönsi valitusluvan ja tutki asian veronkorotuksen osalta. 
KHO otti perusteluissaan kantaa ensin siihen, oliko osakkeiden omaisuuslajia koskevaa kysymystä pidettävä tulkinnanvaraisena. Tältä osin KHO katsoi, että asian tulkinnanvaraisuudella tarkoitetaan samaa kuin luottamuksensuojaa koskevassa verotusmenettelylain säännöksessä. Luottamuksensuoja voi tulla kysymykseen, jos asia voitaisiin sinänsä perustellusti ratkaista useammalla vaihtoehtoisella tavalla.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiön tulkinta osakkeiden vaihto-omaisuusluonteesta oli katsottava mahdolliseksi. Yhtiön luottamus tällaiseen tulkintaan olisi tullut suojattavaksi, jos luottamus olisi perustunut viranomaisen käytäntöön tai ohjeisiin. Kyse oli siten tulkinnanvaraisesta asiasta, eikä veronkorotusta voitu määrätä ainakaan perustason mukaisena. 
KHO otti perusteluissaan seuraavaksi kantaa siihen, olisiko veronkorotus tullut määrätä alennettuna vai onko sen määrääminen alennettunakin sillä tavoin kohtuutonta, että se olisi tullut jättää kokonaan määräämättä. KHO totesi, että sellaista kohtuuttomuutta, joka johtaa veronkorotuksen määräämättä jättämiseen, on arvioitava olosuhteet huomioon ottaen. 
KHO katsoi edelleen tapauksen erityispiirteitä arvioituaan, että virhettä voitiin pitää olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavana. Alennetunkin yhden prosentin veronkorotuksen määrääminen olisi ollut kohtuutonta. Veronkorotus oli siten jätettävä kokonaan määräämättä.
KHO kiinnitti perusteluissaan huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin: 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Virheellä ei ollut välittömiä verovaikutuksia, sillä yhtiöllä oli huomattava määrä vahvistettuja tappioita aiemmilta verovuosilta, ja kyseinen verovuosi on ollut myös joka tapauksessa tappiollinen.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kommandiittiyhtiö oli käsitellyt kyseisiä osakkeita vaihto-omaisuutena verovuodesta 2016 lähtien, jolloin se oli veroilmoituksen yhteydessä antanut erillisen liitteen omaisuuden kuulumisesta vaihto-omaisuuteen. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tilinpäätöstä ja veroilmoitusta valmisteltaessa osakkeiden arvonalentumista ja sen verovaikutuksia oli selvitetty verokonsultin avustuksella. Arvonalennus oli kirjanpidossa tehty tilintarkastajan vaatimuksesta.</li>
</ul>
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella KHO katsoi, että yhtiön oli ollut johdonmukaista ilmoittaa arvonalentuminen verotuksessa vähennettäväksi. KHO totesi lisäksi, että kyseisissä olosuhteissa verovelvollisella ei ole ollut velvollisuutta hakea ennakkoratkaisua.
<h2>KHO:2024:94</h2>
Tapauksessa yhtiö oli pääverolomakkeella ilmoittanut luovutustappion elinkeinotuloa vähentävänä eränä kohdassa käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot ja purkutappiot, vaikka luovutustappio olisi tullut ilmoittaa muuhun omaisuuteen kohdistuvana. Veroilmoituksen liitelomakkeella luovutustappio oli kuitenkin ilmoitettu oikein. Pääverolomakkeella olleen virheen korjauksen takia yhtiölle vahvistettiin veroilmoitukselle merkittyä pienempi elinkeinotoiminnan tappio ja sille määrättiin perustason mukainen veronkorotus. Yhtiö vaati veronkorotuksen poistamista tai sen määräämistä alennettuna.
Vaikka luovutustappio oli ilmoitettu oikein liitelomakkeella, KHO katsoi, että veroilmoitusta oli pidettävä virheellisenä. Edellytykset veronkorotuksen määräämiselle olivat siten lähtökohtaisesti täyttyneet.
KHO katsoi, että kuvattua virhettä ei ole pidettävä vähäisenä, kun otetaan huomioon virheen euromäärä sekä virheen suhde yhtiön toiminnan laajuuteen ja merkitys kokonaistappion muodostumiseen. Virheen vähäisyyttä ei arvioitu toisin siitäkään huolimatta, että virheellinen tieto oli ollut vain pääverolomakkeella.
Pätevänä syynä laiminlyönnille ei pidetty sitä, että muun omaisuuden laji oli ollut käytössä ensimmäistä vuotta eikä yhtiöllä näin ollen ollut siitä aiempaa kokemusta. Kyse ei ollut myöskään tulkinnallisesta tai epäselvästä asiasta.
Tämän jälkeen KHO arvioi vielä, oliko veronkorotus muusta erityisestä syystä kohtuuton ja olisiko veronkorotus tällä perusteella tullut jättää määräämättä tai määrätä alennettuna.
KHO viittasi perusteluissa siihen, että veronkorotusta koskevassa nykyisessä sääntelyssä on pyritty lain esitöistä ilmenevällä tavalla kaavamaisuuteen. KHO totesi kuitenkin, että tästä huolimatta veronkorotuksen kohtuullisuutta arvioitaessa on voitava kiinnittää huomiota laiminlyönnin tosiasialliseen moitittavuuteen. Tapauskohtaisten olosuhteiden huomioimista ei voida siten täysin sivuuttaa veronkorotusta määrättäessä.
KHO katsoi asiassa selvitetyksi, että kysymys on ollut inhimillisestä virheestä tiedon ilmoittamisessa. Yhtiö on pyrkinyt antamaan veroilmoituksensa oikeansisältöisenä. Se, että oikea tieto on ilmennyt liitelomakkeelta ja että yhtiön ilmoittamat tiedot ovat siten olleet keskenään ristiriitaisia, on merkittävästi vähentänyt riskiä siitä, että verotus olisi tullut toimitetuksi virheellisesti. Näissä oloissa perustason mukaista 2 prosentin veronkorotusta oli pidettävä erityisestä syystä kohtuuttomana.
KHO katsoi edelleen, että huomioiden pääverolomakkeen täyttämisessä tehdyn virheen vaikutus siihen elinkeinotoiminnan tappion määrään, jonka verovelvollinen on tullut samalla ilmoittaneeksi, verovelvollisen puolesta toiminut henkilö olisi havainnut tekemänsä virheen, jos hän olisi tarkastanut ilmoittamansa tiedot huolellisesti. Veronkorotusta ei siten pidetty niin kohtuuttomana, että peruste veronkorotuksen määräämättä jättämiselle olisi täyttynyt.
KHO katsoi siten, että yhtiölle määrätty veronkorotus oli alennettava prosenttiin lisätystä tulosta.
Korkein hallinto-oikeus antoi edellä selostettujen päätösten lisäksi samana päivänä neljä julkaisematonta päätöstä, jotka käsittelivät veronkorotuksen alentamista ja määräämättä jättämistä. Kaikki neljä tapausta koskivat KHO:2024:94 kaltaista tilannetta, jossa yhtiö oli ilmoittanut tiedot oikein veroilmoituksen liitelomakkeella, mutta pääverolomakkeella oli ollut virhe. Kaikissa neljässä tapauksessa KHO katsoi, että veronkorotus tuli määrätä alennettuna.

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Energiasektorin suurten investointien verotukea koskevat säännökset lausuntokierrokselle alkusyksystä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jenny Santikko

Palvelumme

Muut lukivat myös

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero