KHO selvensi varainsiirtoverotuksessa käytettävää käsitettä
Korkein hallinto-oikeus on selventänyt vuosikirjapäätöksessään (KHO 2022:31) varainsiirtoverotuksessa tarkoitettua muun vastikkeen käsitettä.
Korkein hallinto-oikeus on selventänyt vuosikirjapäätöksessään (KHO 2022:31) varainsiirtoverotuksessa tarkoitettua muun vastikkeen käsitettä.
Tapauksessa oli kyse vakuutusyhtiölaissa säännellystä vakuutuskannan siirrosta, minkä yhteydessä siirrettiin vastuuvelan katteena oleva kiinteistö sekä arvopapereita. KHO katsoi, että kyse oli varainsiirtoverollisesta luovutuksesta.
Varainsiirtoverolain lähtökohdan mukaan varainsiirtovero tulee suorittaa, mikäli kiinteistö tai arvopaperi siirretään vastikkeellisella luovutuksella. Pääsääntönä varainsiirtovero on suoritettava kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Kauppahinnan tunnistaminen ei yleensä ole haastavaa, mutta muun vastikkeen käsite on tulkinnanvaraisempi.
KHO otti tuoreessa ratkaisussaan kantaa vakuutuskannan siirron yhteydessä luovutettujen kiinteistön ja arvopapereiden verokohteluun. Samassa yhteydessä siirrettiin myös vakuutuskantaa koskeva vastuuvelka. Kyse oli siis sopimusten ohella nettovarojen siirrosta: siirrettiin sekä varoja että velkoja, eikä vastaanottaja maksanut siirrosta erillistä vastiketta. KHO katsoi, että vastuuvelan siirto muodosti sellaisen ”muun vastikkeen”, että luovutuksen katsottiin olleen vastikkeellinen ja varainsiirtovero tui maksaa luovutetuista kiinteistöstä ja arvopapereista.
KHO viittasi perusteluissaan pääasiassa hallinto-oikeuden perusteluihin. Hallinto-oikeus oli päätynyt samaan lopputulemaan. Olennaisena pidettiin käytännössä erityisesti sitä, että hallituksen esityksessä oli 10 vuotta sitten mainittu, että esimerkiksi myyjän velan vastattavaksi ottamista on käytännössä pidetty lain tarkoittamana muuna vastikkeena. Vastuuvelan käsittelylle tästä poikkeavasti ei nähty riittäviä perusteita.
