PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

KHO 2023:65: Henkilöstöannissa merkittäväksi tarjottavat osakkeet voidaan määrittää työsuhteen kestoon perustuen
Päätöksessä KHO 2023:65 oli kyse pienehköstä kasvuyhtiöstä, jonka järjestämässä henkilöstöannissa osakkeita tarjottiin 15 työntekijän merkittäväksi. Henkilöstöantiin osallistui yli puolet yhtiön työntekijöistä ja annista muodostuneen edun katsottiin olevan henkilöstön enemmistön käytettävissä, kun merkittäväksi tarjottavien osakkeiden määrä perustui kunkin työntekijän työsuhteen kestoon.
Päätös täsmentää hallituksen esityksen HE 73/2020 tulkintaa. Esityksen mukaan henkilöstöannista saatavan edun voidaan katsoa olevan henkilöstön enemmistön käytettävissä, vaikka eri työntekijöillä olisi oikeus merkitä eri määrä osakkeita. Olennaista olisi, että ehdot olisivat objektiivisesti ja yhtäläisesti määritelty kaikkien antiin oikeutettujen kohdalla.
Esityksessä todetaan lisäksi, että bruttopalkat eivät ole aina tarkoituksenmukainen tapa määrittää osakkeiden lukumäärää, vaan kyseeseen voisivat tulla muutkin perusteet, kuten bruttopalkkojen määrään yleisesti vaikuttavat tekijät. Esitys jättää kuitenkin avoimeksi sen mitä nämä tekijät voisivat käytännössä olla.
KHO:n päätös merkitsee sitä, että esimerkiksi työsuhteen kestoa on pidettävä hallituksen esityksessä tarkoitettuna ”bruttopalkkojen määrään yleisesti vaikuttavana tekijänä” sekä objektiivisesti ja yhtäläisesti määriteltynä henkilöstöannin ehtona tarjottavien osakkeiden lukumäärää määritettäessä.
Päätöstä voidaan pitää siinä mielessä odotettuna, että työsuhteen kesto on hyvin yksiselitteinen ja läpinäkyvä mittari osakeallokaatioiden määrittämiseksi myös ulkopuolisen näkökulmasta, minkä vuoksi sitä on luonnollista pitää hallituksen esityksessä tarkoitettuna objektiivisesti ja yhtäläisesti määriteltynä henkilöstöannin ehtona.
Päätös jättää kuitenkin osittain avoimeksi sen, minkälainen painotus palvelusvuosilla voi olla osakeallokaatioiden määrittämisessä. Lähtökohtana voitaneen pitää sitä, että työsuhteen kestoon perustuvat osakeallokaatiot ovat hyväksyttäviä, kun jakoperuste ei käytännössä johda esim. johdon suosimiseen, eikä pienin merkintäoikeus oikeuta merkitsemään ainoastaan nimellistä määrää osakkeita.
KHO 2023:66: Työpanoksen arvoon perustuvaa osakeallokaatioiden määrittämistä voidaan pitää objektiivisesti ja yhtäläisesti määriteltynä henkilöstöannin ehtona
Päätös KHO 2023:66 puolestaan koski suurempaa yhtiötä, jossa oli yhteensä 230 työntekijää. Yhtiön toteuttamassa henkilöstöannissa osakkeita tarjottiin lopulta merkittäväksi yhteensä 215 työntekijälle. Työntekijät oli jaettu luokkiin heidän rooliensa ja työpanoksen arvon perusteella, jolloin kullekin luokalle merkittäväksi tarjottavien osakkeiden määrät perustuivat siis työntekijöiden työpanoksen arvoon yhtiölle.
Työpanoksen arvon yhtiölle määritti kunkin tiimin esimies työntekijän meriittien ja vaikutuksellisuuden kautta. Tätä varten esimiehellä oli käytössään hänen erikseen pyytämänsä tai vuoden aikana saamansa palautteet muilta työntekijöiltä ja esimiehiltä. Lisäksi luokkajaossa huomioitiin yhtiön talousjohtajan, johtoryhmän ja hallituksen kannanotot.
KHO:n mukaan yhtiön työntekijöiden jakaminen henkilöstöannissa eri luokkiin perustui yhtäläisiin ja asianmukaisina pidettäviin kriteereihin, joita sovellettiin kaikkiin henkilöstöannin piirissä oleviin, eikä osakkeiden jakoperuste merkinnyt tietyn työntekijän tai työntekijäryhmän suosimista tai syrjimistä. Henkilöstöannista muodostuva etu oli siten KHO:n mukaan TVL 66 a §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla henkilöstön enemmistön käytettävissä.
Päätöstä KHO 2023:66 on päätöksen KHO 2023:65 tavoin pidettävä lain esitöissä ilmaistua lain tarkoitusta ilmentävänä ja sitä täsmentävänä.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä (VaVM 27/2020 vp) on pidetty hyväksyttävänä sitä, että työntekijät voivat merkitä osakkeita sen perusteella, mikä heidän työpanoksensa arvo on työnantajalle. Valiokunta on mietinnössään todennut myös, että työntekijöiden tuottavuuserot voivat vaihdella merkittävästi, jolloin on perusteltua tarjota merkittäväksi eri määrä osakkeita eri työntekijöille.
KHO:n päätös on periaatteellisesti merkittävä, sillä sen nojalla annissa merkittäväksi tarjottavat osakemäärät voidaan määrittää myös muilla kuin pelkästään yksiselitteisillä matemaattisilla mittareilla, jollaisia ovat esim. bruttopalkkojen määrään tai työsuhteen kestoon perustuvat arviointikriteerit.
Päätös korostaa sitä, että työnantaja itse on paras taho arvioimaan työntekijöiden työpanoksen arvoa sille itselleen, ja se jättää työnantajalle liikkumavaraa sen parhaaksi katsomien arviointikriteerien määrittämisessä. Työpanoksen arvon määrittämiseen käytettäviltä arviointikriteereiltä edellytettäneen kuitenkin sitä, että niitä voidaan pitää objektiivisina ja yhtäläisinä myös ulkopuolisen näkökulmasta. KHO katsoi päätöksessä työntekijöiden luokkajaon perustuneen yhtäläisiin ja asianmukaisina pidettäviin kriteereihin, kun työntekijöiden luokkajako ja työpanoksen arvo määritettiin työntekijöiden meriittien, vaikutuksellisuuden, palautteiden ja johdon kannanottojen avulla.
KHO:n päätöksessä huomionarvoista on myös se, että merkittävien osakkeiden määrä vaihteli alimman työntekijäluokan 500 osakkeesta työntekijää kohden ylimmän työntekijäluokan 13 000 osakkeeseen työntekijää kohden. Pienimmän ja suurimman merkintäoikeuden määrä oli siis peräti 26-kertainen. Päätös vahvistaa siten lain esitöissä esitettyä näkemystä siitä, että työntekijöiden työpanoksen arvo voi vaihdella merkittävästi, minkä vuoksi voi olla perusteltua tarjota eri työntekijöille jopa moninkertainen määrä osakkeita merkittäväksi toisiin työntekijöihin verrattuna.
Lopuksi todettakoon, että päätöksen sovellettavuus oikeusohjeena lienee kuitenkin rajallinen, sillä siitä ei ilmene, millaista aineistoa KHO:lla on ollut käytössään arviointikriteerien objektiivisuutta arvioidessaan. Päätöksestä ei myöskään ilmene, minkälainen painoarvo arviointiin vaikuttaneille seikoille on annettu osakemäärien määrittämiseksi. Vaikka KHO piti luokkajaon arviointikriteereitä yhtäläisinä ja asianmukaisina, niihin on kuitenkin liittynyt myös subjektiivisia elementtejä, kuten toisilta työntekijöiltä saatuja palautteita. Avoimeksi siis jää, kuinka paljon ja millä tavoin osakemäärien määräytymisessä voidaan huomioida palautteiden kaltaisia subjektiivisia arviointiperusteita, jotta henkilöstöannin ehtoja voidaan kuitenkin kokonaisuutena arvioiden pitää objektiivisina – tai KHO:n termein asianmukaisina – ja yhtäläisinä.

KHO:lta uusia TVL 66 a §:n henkilöstöantisäännöstä koskevia ratkaisuja

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Perheyhtiön omistaja! Miten varmistat lastesi tasapuolisen kohtelun perinnönjaossa?

Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden torjunta etenee EU:ssa

KHO: Osakkeiden allokointi henkilöstöanneissa mahdollista entistä laajemmin perustein

Luottamuksensuojaperiaate turvaa verovelvollisen asemaa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Joel Kuorikoski

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa