Kiertoon, kiertoon

Kesän kynnyksellä Finlayson toi myyntiin räsypalat, jotka vietiin käsistä. Räsypalat on kudottu asiakkaiden Finlaysonin myymälöihin aiemmin tänä vuonna tuomista vanhoista lakanoista, jotka leikattiin matonkuteiksi ja kudottiin uusiksi matoiksi. Räsypalat todennäköisesti palauttivat monille nostalgisia muistoja mieleen mummolan matoista. Vaikka itselle matokuteiden leikkely ei ihan jokapäiväistä puuhaa olisi ollutkaan, niin jossakin sydänalassa kuitenkin tuntui hyvältä, että vanhat tekstiilit olivat saaneet uuden elämän.

Myös Ikea on samankaltaisella asialla oman kiertopalvelunsa kanssa. Sinne on nimittäin voinut keväästä alkaen tuoda jälleenmyytäväksi vanhoja Ikea-kalusteita. Niistä on saanut hyvityskupongin, ja sitten kalusteet jo ovatkin menneet myyntiin hyvityshinnalla, johon on lisätty päälle vain arvonlisävero. Ikean Suomen-maajohtaja Lars Midttun totesi viime viikolla Kauppalehdessä, että vaikka kiertopalvelu edustaa vielä vain pientä osaa palveluista, ovat second hand -markkinat kokonaisuudessaan Suomessa iso juttu. ”Uskon, että palvelun kehittäminen kannattaa, ja siitä voi tulevaisuudessa tulla oleellinen osa Ikean liiketoimintaa”, hän summasi.

Kiertotalouden mahdollisuudet ovat paljon laajemmat kuin vanhojen tavaroiden kierrätys. Kysymys on siitä, että esimerkiksi tuotanto ja tuotteet sekä niiden käyttö suunnitellaan jo alun perin sellaisiksi, että raaka-aineiden arvo säilyy kierrossa. Joidenkin raaka-aineiden ja resurssien niukkuudesta johtuen tähän voi olla tulevaisuudessa todellista tarvetta. Ehkäpä silloin arkkitehti miettii taloa suunnitellessaan samalla sitä, miten talon voi jatkossa helposti purkaa ja käyttää uuden talon rakentamiseen.

Kiertotalous voi siis osaltaan olla varmistamassa, ehkä jopa edistämässä kestävää talouskasvua, minkä vuoksi monet tahot ovat siitä kiinnostuneita. Suomessa kehitetään parhaillaan kansallista kiertotalouden toimintaohjelmaa, jonka Sitra julkistaa syyskuussa. Kansallistakin panostusta tullaan tarvitsemaan, ettemme jää kiertotalousajattelussa pelkästään jätteiden lajittelun ja kierrätyksen osaajiksi, vaan pääsemme sen avulla uudistamaan ja kehittämään taloutta kokonaisuudessaan.

Kiertotalouden näkyminen konkreettisena kuluttajille on erinomainen juttu. Maapallon ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 8. elokuuta. Se on yksi viesti siitä, miksi kiertotalouden ympärille kiertyviä liikeideoita tarvitaan. KonMari-menetelmän suosio puolestaan tuo esiin meidän kuluttajien kyllästymisen tavarapaljouteen. Parhaassa tapauksessa kiertotalouteen nojaavat yritykset saavat meistä asiakkaita ja pystyvät kannattavaan liiketoimintaan.

Ainakin räsypalat ja vanhojen huonekalujen myynti Ikean kiertopalvelun kautta tekevät meille yhden tärkeän palveluksen: ne herättävät meidän tietoisuutemme maailman ylikulutusta kohtaan, ne muuttavat meidän asenteitamme ja toivottavasti myös luovat meille uudenlaista, ei tavaroihin nojaavaa hyvinvointia yhdessä vireän ja elinvoimaisen talouden kanssa.

Kiertotalous on tasa-arvoistavaa, sillä olimmepa käytettyjen tavaroiden ostoksilla varojen vähyyden tai ylenmääräisistä tavaroista luopumisen vuoksi, olemme kaikki samalla asialla. Sillä niinhän se on, että KonMari-metodia pääsee käyttämään vasta sitten, kun on ensin hankkinut tavarapaljouden.