Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kyseessä on maastapoistumisverona tunnetun veron lakiluonnos, mikä vaikuttaa luonnollisten henkilöiden verotukseen Suomesta pois muutettaessa. Uuden veron on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta lukien.
Paljon keskustelua herättäneen esitysluonnoksen mukaan hallituksen kaavailema arvonnousuvero tulisi koskemaan niitä luonnollisia henkilöitä, joiden verovelvollisuusasema muuttuisi yleisesti verovelvollisesta rajoitetusti verovelvolliseksi tai joiden verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksi tulisi muu valtio kuin Suomi. 
Sääntelyn piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti irtain omaisuus eli mm. 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">välittömässä omistuksessa olevat osakeyhtiöiden osakkeet</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">muun yhteisön vastaavat osuudet </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">elinkeinoyhtymien osuudet</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">kotimaisen tai ulkomaisen sijoitusrahaston osuudet</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">joukkovelkakirjat</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">optiot</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">termiinit</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">kapitalisaatiosopimukset  </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">säästöhenkivakuutukset </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">eläkevakuutukset </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">virtuaalivaluutat</li>
</ul>
Asunto-osakkeet jäävät arvonnousuverotuksen ulkopuolelle, koska Suomella on näiden luovutusvoittohin jo entuudestaan verotusoikeus. Myös kiinteistöt jäävät arvonnousuveron ulkopuolelle.
Milloin arvonnousuvero tulisi maksettavaksi?
Omaisuuden arvonnousu luettaisiin Suomesta pois muuttoa edeltävän päivän verovuoden pääomatuloksi. Verovelvollisella olisi kuitenkin mahdollisuus vaatia tuloksi määriteltyä arvonnousua sen verovuoden tuloksi, jona omaisuutta luovutetaan joko vastikkeellisesti tai lahjana. Arvonnousutulon verotuksen lykkäämisen edellytyksenä on, että verovelvollinen antaa vuosittain erillisen ilmoituksen, josta käy ilmi onko arvonnousuverotuksen piirissä olevaa varallisuudessa tapahtunut muutoksia. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti johtaisi veron maksuunpanoon.                                                                                           
Arvonnousutuloa ei esitysluonnoksen mukaan kuitenkaan verotettaisi, jos luovutus tapahtuu kahdeksantena verovuonna muuttovuoden jälkeen tai sen jälkeen
Esitysluonnoksen mukaan arvonnousuverotusta ei sovellettaisi, jos arvonnousutulon alaisen omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo olisi vähemmän kuin 500.000 euroa sekä mainitun omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi vähemmän kuin 100.000 euroa. 
Esityksen perusteella voidaan myös vaatia vakuuden asettamista niille arvonnousutulon verotuksen lykkäystä vaatineillle, jotka muuttaisivat sellaiseen maahan, jolla ei ole verosaatavien perintää koskevaa virka-apusopimusta EU-jäsenvaltioiden kanssa eli käytännössä muualle kuin EU-valtiohin, Norjaan tai Islantiin. Tämä voi olla merkittävä haaste varsinkin usein tilapäisesti ulkomaille muuttavien start-up -yritysten osakkeenomistajille, jos yrityksen osakkeen arvo määritetään korkeaksi muuttohetkellä.
Miten luovutusvoitto määriteltäisiin ja mitä se koskisi?
Omaisuuden arvonnousun laskennallinen luovutusvoitto määriteltäisiin vähentämällä arvonnousun alaisen omaisuuden Suomesta pois muuttoa edeltävästä käyvästä arvosta omaisuuden hankintameno. Vero määrättäisiin laskennallisen luovutusvoiton
100.000 euroa ylittävältä osin. Koska omaisuuden arvonnousun perusteella verotettava tulo olisi pääomatuloa, siihen sovellettaisiin pääomatulon verokantaa.
Lahjojen sisällyttämistä arvonnousuveron realisoitumisen laukaiseviksi luovutuksiksi perustellaan otettavaksi mukaan arvonnousutulon soveltamisalan piiriin, koska muussa tapauksessa vastikkeeton luovuttaminen lahjoittamalla olisi helppo tapa kiertää arvonnousutulon verotus lahjoittamalla omaisuus lähipiirille, tilanteessa, jossa kaikki osapuolet asuvat ulkomailla eikä Suomella nykyisen perintö- ja lahjaverolain nojalla olisi verotusoikeutta muuton jälkeen annettuun lahjaan. Tämä johtaisi pahimmillaan saman luovutuksen verotukseen kahteen kertaan eri perustein.
Perintönä saatuihin luovutuksiin ei arvonnousutulonkaan osalta ole katsottu liittyvän sellaista verosuunnittelumahdollisuutta, että näiden sisällyttäminen arvonnousutulon laukaisevaksi luovutukseksi olisi pidetty tarkoituksenmukaisena.
Luonnoksessa on esitetty että arvonnousutulon verotuksen soveltamisalaa rajoitettaisiin siten, että omaisuuden arvonnousutulon verovelvollisuus syntyisi, kun luonnollinen henkilö on ollut Suomessa yleisesti verovelvollisena ja asunut verosopimuksen mukaan Suomessa vähintään 4 vuotta Suomesta pois muuttoa edeltäneiden 10 vuoden aikana. Esityksen mukaan näiden yleisesti verovelvollis- ja asumisjaksojen ei kuitenkaan tarvitsisi olla yhtäjaksoisia. Näin arvonnousuvero ei koskisi Suomessa tilapäisesti asuvia luonnollisia henkilöitä.  
Nyt annettuun esitysluonnokseen odotettavissa vielä muutoksia
Nyt annetun esitysluonnoksen mukaan arvonnousutulon verotuksen mahdollistavat lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. 
Esitysluonnos tuntuu vielä keskeneräiseltä ja herättää paljon kysymyksiä.
Valtionvarainministeriön arvion mukaan arvonnousuveron suorat taloudelliset vaikutukset vaikuttavat melko vähäisiltä varsinkin suhteessa veronmaksuvelvollisuuden valvomiseen ja kaksinkertaisen tulo- ja lahjaverotuksen verotuksen poistamiseen liittyvään työmäärään niin verovelvollisen kuin veroviranomaisen näkökulmasta.
Ei pidä myös sivuuttaa miten veron lanseeraaminen voi vaikuttaa negatiivisesti Suomen houkuttelevuuteen ulkomaisten huippuasiantuntijoiden asettautumisena Suomeen, jos arvonnousutulon verottaminen realisoituu jo neljän vuoden verotuksellisen oleskelun ylittyessä kymmenen vuoden ajanjaksolla. Jos nykyinen geopolittiinen tilanne ei riitä tekemään Suomea epäatraktiiviseksi työmarkkinaksi ja asuinympäristöksi ulkomaisille huippuasiantuntijoille ja heidän perheilleen, viimeistään arvonnousutulon verottamisen pelko johtaa siihen.
On mielenkiintoista nähdä minkälaisia muutoksia esitysluonnokseen vielä tulee lausuntokierroksen jälkeen. 
Linkki hallituksen esitykseen: 
<a href="https://vm.fi/hanke?tunnus=VM188:00/2021">https://vm.fi/hanke?tunnus=VM188:00/2021</a>
Lue myös aiempi blogimme aiheesta: 
“<a href="https://uutishuone.pwc.fi/verohallinto-tasmensi-ohjeistustaan-ulkomaille-muuttavalle-mitka-asiat-kannattaa-huomioida">Verohallinto täsmensi ohjeistustaan ulkomaille muuttavalle – Mitkä asiat kannattaa huomioida?</a>

Kiistellystä exit-verosta esitys lausuntokierrokselle

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Veikko Niinikoski

Palvelumme

Muut lukivat myös

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin