Kiistellystä exit-verosta esitys lausuntokierrokselle

Valtiovarainministeriö on perjantaina 12.8.2022 lähettänyt luonnoksen omaisuuden arvonnousuverosta lausuntokierrokselle.

Valtiovarainministeriö on perjantaina 12.8.2022 lähettänyt luonnoksen omaisuuden arvonnousuverosta lausuntokierrokselle.

Kyseessä on maastapoistumisverona tunnetun veron lakiluonnos, mikä vaikuttaa luonnollisten henkilöiden verotukseen Suomesta pois muutettaessa. Uuden veron on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta lukien.

Paljon keskustelua herättäneen esitysluonnoksen mukaan hallituksen kaavailema arvonnousuvero tulisi koskemaan niitä luonnollisia henkilöitä, joiden verovelvollisuusasema muuttuisi yleisesti verovelvollisesta rajoitetusti verovelvolliseksi tai joiden verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksi tulisi muu valtio kuin Suomi. 

Sääntelyn piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti irtain omaisuus eli mm. 

  • välittömässä omistuksessa olevat osakeyhtiöiden osakkeet
  • muun yhteisön vastaavat osuudet 
  • elinkeinoyhtymien osuudet
  • kotimaisen tai ulkomaisen sijoitusrahaston osuudet
  • joukkovelkakirjat
  • optiot
  • termiinit
  • kapitalisaatiosopimukset  
  • säästöhenkivakuutukset 
  • eläkevakuutukset 
  • virtuaalivaluutat

Asunto-osakkeet jäävät arvonnousuverotuksen ulkopuolelle, koska Suomella on näiden luovutusvoittohin jo entuudestaan verotusoikeus. Myös kiinteistöt jäävät arvonnousuveron ulkopuolelle.

Milloin arvonnousuvero tulisi maksettavaksi?

Omaisuuden arvonnousu luettaisiin Suomesta pois muuttoa edeltävän päivän verovuoden pääomatuloksi. Verovelvollisella olisi kuitenkin mahdollisuus vaatia tuloksi määriteltyä arvonnousua sen verovuoden tuloksi, jona omaisuutta luovutetaan joko vastikkeellisesti tai lahjana. Arvonnousutulon verotuksen lykkäämisen edellytyksenä on, että verovelvollinen antaa vuosittain erillisen ilmoituksen, josta käy ilmi onko arvonnousuverotuksen piirissä olevaa varallisuudessa tapahtunut muutoksia. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti johtaisi veron maksuunpanoon.                                                                                           

Arvonnousutuloa ei esitysluonnoksen mukaan kuitenkaan verotettaisi, jos luovutus tapahtuu kahdeksantena verovuonna muuttovuoden jälkeen tai sen jälkeen

Esitysluonnoksen mukaan arvonnousuverotusta ei sovellettaisi, jos arvonnousutulon alaisen omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo olisi vähemmän kuin 500.000 euroa sekä mainitun omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi vähemmän kuin 100.000 euroa. 

Esityksen perusteella voidaan myös vaatia vakuuden asettamista niille arvonnousutulon verotuksen lykkäystä vaatineillle, jotka muuttaisivat sellaiseen maahan, jolla ei ole verosaatavien perintää koskevaa virka-apusopimusta EU-jäsenvaltioiden kanssa eli käytännössä muualle kuin EU-valtiohin, Norjaan tai Islantiin. Tämä voi olla merkittävä haaste varsinkin usein tilapäisesti ulkomaille muuttavien start-up -yritysten osakkeenomistajille, jos yrityksen osakkeen arvo määritetään korkeaksi muuttohetkellä.

Miten luovutusvoitto määriteltäisiin ja mitä se koskisi?

Omaisuuden arvonnousun laskennallinen luovutusvoitto määriteltäisiin vähentämällä arvonnousun alaisen omaisuuden Suomesta pois muuttoa edeltävästä käyvästä arvosta omaisuuden hankintameno. Vero määrättäisiin laskennallisen luovutusvoiton

100.000 euroa ylittävältä osin. Koska omaisuuden arvonnousun perusteella verotettava tulo olisi pääomatuloa, siihen sovellettaisiin pääomatulon verokantaa.

Lahjojen sisällyttämistä arvonnousuveron realisoitumisen laukaiseviksi luovutuksiksi perustellaan otettavaksi mukaan arvonnousutulon soveltamisalan piiriin, koska muussa tapauksessa vastikkeeton luovuttaminen lahjoittamalla olisi helppo tapa kiertää arvonnousutulon verotus lahjoittamalla omaisuus lähipiirille, tilanteessa, jossa kaikki osapuolet asuvat ulkomailla eikä Suomella nykyisen perintö- ja lahjaverolain nojalla olisi verotusoikeutta muuton jälkeen annettuun lahjaan. Tämä johtaisi pahimmillaan saman luovutuksen verotukseen kahteen kertaan eri perustein.

Perintönä saatuihin luovutuksiin ei arvonnousutulonkaan osalta ole katsottu liittyvän sellaista verosuunnittelumahdollisuutta, että näiden sisällyttäminen arvonnousutulon laukaisevaksi luovutukseksi olisi pidetty tarkoituksenmukaisena.

Luonnoksessa on esitetty että arvonnousutulon verotuksen soveltamisalaa rajoitettaisiin siten, että omaisuuden arvonnousutulon verovelvollisuus syntyisi, kun luonnollinen henkilö on ollut Suomessa yleisesti verovelvollisena ja asunut verosopimuksen mukaan Suomessa vähintään 4 vuotta Suomesta pois muuttoa edeltäneiden 10 vuoden aikana. Esityksen mukaan näiden yleisesti verovelvollis- ja asumisjaksojen ei kuitenkaan tarvitsisi olla yhtäjaksoisia. Näin arvonnousuvero ei koskisi Suomessa tilapäisesti asuvia luonnollisia henkilöitä.  

Nyt annettuun esitysluonnokseen odotettavissa vielä muutoksia

Nyt annetun esitysluonnoksen mukaan arvonnousutulon verotuksen mahdollistavat lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. 

Esitysluonnos tuntuu vielä keskeneräiseltä ja herättää paljon kysymyksiä.

Valtionvarainministeriön arvion mukaan arvonnousuveron suorat taloudelliset vaikutukset vaikuttavat melko vähäisiltä varsinkin suhteessa veronmaksuvelvollisuuden valvomiseen ja kaksinkertaisen tulo- ja lahjaverotuksen verotuksen poistamiseen liittyvään työmäärään niin verovelvollisen kuin veroviranomaisen näkökulmasta.

Ei pidä myös sivuuttaa miten veron lanseeraaminen voi vaikuttaa negatiivisesti Suomen houkuttelevuuteen ulkomaisten huippuasiantuntijoiden asettautumisena Suomeen, jos arvonnousutulon verottaminen realisoituu jo neljän vuoden verotuksellisen oleskelun ylittyessä kymmenen vuoden ajanjaksolla. Jos nykyinen geopolittiinen tilanne ei riitä tekemään Suomea epäatraktiiviseksi työmarkkinaksi ja asuinympäristöksi ulkomaisille huippuasiantuntijoille ja heidän perheilleen, viimeistään arvonnousutulon verottamisen pelko johtaa siihen.

On mielenkiintoista nähdä minkälaisia muutoksia esitysluonnokseen vielä tulee lausuntokierroksen jälkeen. 

Linkki hallituksen esitykseen:
https://vm.fi/hanke?tunnus=VM188:00/2021

Lue myös aiempi blogimme aiheesta:
Verohallinto täsmensi ohjeistustaan ulkomaille muuttavalle – Mitkä asiat kannattaa huomioida?

Veikko Niinikoski

Veroneuvonta

+358 (0)20 787 7183

veikko.niinikoski@pwc.com