PWC Uutishuone

KILAlta lausuntoja yhdistyksille ja säätiöille

Kirjanpitolautakunnalta on tullut uusia lausuntoja koskien yhdistyksiä ja säätiöitä. Yhdistykset ja säätiöt usein omistavat asunto- ja kiinteistöyhtiöitä, joista on tullut myös lausunto ja yleisohje. Nyt syksyllä on hyvä käydä läpi itseään koskettavat uudet ja miksi ei vanhatkin KILAn lausunnot ja yleisohjeet, jotta tilinpäätösvaiheen kiireissä olisi selvät sävelet tilinpäätöksen laadinnassa. 

Kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1971/2017 käsiteltiin yhdistysten ja säätiöiden tuottojen ja kulujen sekä avustusten siirtämisen merkitsemistä tilinpäätökseen.

EVL-toiminnaksi katsotun liiketoiminnan esittäminen tuloslaskelmassa

Ensimmäinen tilanne käsittelee EVL-toiminnaksi katsotun varsinaisen toiminnan tuottojen kirjaamista tuloslaskelmaan. Näkemyksemme mukaan usein verolainsäädännön perusteella liiketoiminnaksi katsottu varsinainen toiminta eroaa laadullisesti järjestön muusta toiminnasta. Mikäli se eroaa muusta toiminnasta myös laajuudeltaan eli on olennaista, niin se muodostaa varsinaiseen toimintaan oman toiminnanalan.

Aikaisempina vuosina saadun avustuksen palautuksen kirjaaminen

Kirjanpitolautakunnan lausunnossa todetaan, että mikäli palautus tulee tietoon vastaan tilinpäätöksen laatimisen jälkeen, oikaistaan tällöin edellisten tilikausien voittovaroja. Näkemyksemme mukaan avustusten palautustilanteissa on kuitenkin aina arvioitava mihin palautusvelvollisuus perustuu. Mikäli aikaisemmalla tilikaudella saadun avustuksen palautusvelvollisuus perustuu sellaisiin seikkoihin, jotka ovat syntyneet palautusvelvollisuuden syntymistilikaudella (esim. investointiavustuksen kohteen käyttötarkoituksen muutos), niin palautus kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Toisaalta jos palautusvelvollisuus johtuu esimerkiksi perusteettomasti maksetusta avustuksesta, niin silloin tulisi oikaista voittovaroja.

Yleisavustuksen esittäminen tuloslaskelmassa

Kolmannessa tilanteessa KILA toteaa, että yhdistyksen tai säätiön tulisi harkita, mikä tuloslaskelmakaava soveltuu parhaiten kuvaamaan sen toimintaa. Esimerkiksi yleisavustusten osuuden ollessa merkittävä toiminnan rahoituksesta, voitaisiin käyttää liikekaavaa. Huolimatta tuloslaskelmakaavasta yleisavustukset tulee laskea mukaan kokonaistuottoihin, kun arvioidaan toiminnan laajuutta ja yrityskokokriteerien täyttymistä. Tämän osalta KILA otti vastaavan kannan jo konsernitilinpäätösyleisohjeessa.

Sidotun rahaston muodostuminen

Kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1969/2017 käsiteltiin sidotun rahaston esittämistä säätiön tilinpäätöksessä. Hakija kysyi, täyttääkö sidotun rahaston muodostamisessa edellytetyn ulkopuolisen tahdonilmaisun vaatimuksen se, että hakija oli sitoutunut olemaan käyttämättä varainhankintakampanjalla keräämiään varoja – ainoastaan kerättyjen varojen tuottoa voitiin käyttää säätiön tarkoituksen toteuttamiseen. Tällaisessa tilanteessa voisi myös ajatella kerättyjen varojen olevan ennemminkin velkaa, kun ainoastaan varojen tuottoa voidaan käyttää. Kirjanpitolautakunta kuitenkin vastasi hakijan kysymykseen myöntävästi, jolloin sidottu rahasto tuli muodostettavaksi. Lausunnollaan kirjanpitolautakunta vahvisti vanhat kannanottonsa vastaavan tyyppisiin tilanteisiin.

Kirjanpitolautakunta julkaissut uutta ohjeistusta asunto-osakeyhtiöille ja muille keskinäisille kiinteistöyhtiöille

Kirjanpitolautakunta julkaisi alkuvuodesta päivitetyn yleisohjeen asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Yleisohjeessa on otettu huomioon viime vuonna uudistuneet kirjanpitolaki ja -asetus sekä pien- ja mikroyritysten tilinpäätöksessä annettavista tiedoista annettu asetus. Yleisohjeen käyttäjän kannalta olennaisimpia muutoksia ovat tuloslaskelma- ja tasekaavojen muutokset sekä pien- ja mikroyrityksiä koskevat liitetietovaatimukset.

Kirjanpitolautakunta otti lausunnossaan 1970/2017 kantaa asunto-osakeyhtiön toimintakertomuksessa annettaviin todennäköistä kehitystä koskeviin tietoihin. Pääosin kyse oli siitä, voidaanko toimintakertomuksen tulevaa kehitystä koskevassa arviossa viitata erilliseen korjaustarveselvitykseen ja olla antamatta toimintakertomuksessa tarkempaa tietoa asiasta. Vastauksessa todettiin, että kirjanpitolaissa olevaa olennaisuuden periaatetta voidaan käyttää arvioitaessa toimintakertomuksessa esitettävien tietojen riittävyyttä. Samalla todettiin, että korjaustarveselvitystä koskevat eri säännökset, jolloin tilinpäätöksen laatija arvioi, mitkä tiedot olennaisuuden periaatteen mukaan toimintakertomuksessa esitetään. Pääsääntönä voisi pitää, että mikäli korjaustarveselvityksen perusteella tiedossa on merkittäviä kustannusvaikutuksia, niistä tulisi raportoida toimintakertomuksessa.

 

Autamme mielellämme niin kirjanpidollisten käsittelyiden tulkinnassa kuin muissakin mieltänne askarruttavissa kysymyksissä!