PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Säätiölain yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä avoimuutta. ”Suppean” lähipiirin kanssa tehdyistä taloudellisista toimista on raportoitava toimintakertomuksessa jo 2015 alkaneilta tilikausilta.
KILAn lausunnon mukaan säätiön on annettava toimintakertomuksessaan yleiskuvaus niistä periaatteista, joita se noudattaa mahdollisissa lähipiiritoimissa. Yleiskuvauksessa olevien periaatelinjausten lisäksi tämä tarkoittaa mm. seuraavien tietojen antamista:
<ul>
<li>Jos lähipiiritapahtumia ei ole, niin tästä on annettava tieto.</li>
<li>Toiminnallisessa säätiössä kerrottava, jos hallituksen jäsen saa jäsenyyden perusteella etuja.</li>
<li>Apurahoja myöntävässä säätiössä on kuvattavat menettelytavat, joilla lähipiiri otetaan huomioon apurahoja jaettaessa.</li>
<li>Jos lähipiiritapahtumat perustuvat markkinahintoihin, tulee kuvata arvioinnissa käytetty menetelmä.</li>
</ul>
KILA suosittelee, että lähipiiritiedot jaoteltaisiin kolmeen osaan:
<ul>
<li>annetut avustukset ja etuudet</li>
<li>rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset</li>
<li>säätiöjohdon palkat ja muut etuudet.</li>
</ul>
Esittämistapaan vaikuttaa lähipiiritapahtuman tavanomaisuus, rahamäärä sekä se, onko tapahtumalle määriteltävissä taloudellinen arvo.
Säätiölain mukaan lähipiiritiedot voidaan esittää yhteenlaskettuna, lähipiiriläisryhmien mukaisesti jaoteltuna. Kirjanpitolautakunta suosittelee, että yhdistelymahdollisuutta käytettäessä huomioidaan olennaisuusperiaate, eli yhdistelemisen ei tulisi vaarantaa oikean ja riittävän kuvan saamista säätiöstä. Lisäksi KILA suosittelee esittelemään erikseen aina konsultointipalkkiot lähipiiriläisille ja lähipiiriläisten kanssa tehdyt kiinteistöjen ja asuntojen kaupat, vuokrasopimukset sekä muut kaupat ja toimet, joita on pidettävä olennaisina ja tavanomaisesta poikkeavina.
On myös huomioitava, että pienet kirjanpitovelvolliset säätiöt eivät vapaudu säätiölain mukaisten lähipiiritietojen esittämisestä kirjanpitoasetuksen nojalla.
<h2>Tytäryrityksen yhdistelemättä jättäminen säätiön konsernitilinpäätökseen</h2>
KILA otti lausunnossaan kantaa myös säätiölain toteamaan mahdollisuuteen tytäryhtiön yhdistelemättä jättämisestä. Säätiölain mukaan kaikkien emosäätiöiden tulee siis lähtökohtaisesti laatia konsernitilinpäätös. Vaatimus on voimassa jo 2015 alkaneilla tilikausilla. Laissa todetaan, että tytäryrityksen saa jättää yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, jos yhdisteleminen on tarpeetonta oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi säätiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Lain perusteluista ilmenee, että oikeiden ja riittävien tietojen vaatimusta tulee tulkinta nimenomaisesti säätiölain tavoitteet huomioiden.
KILAn kannanoton mukaan mahdollisuutta jättää tytäryritys yhdistelemättä tulee tulkita varsin tiukasti. Lausunnon mukaan yhdistely tulisi tehdä, jos tytäryhtiöllä on ulkopuolista velkaa, säätiö tai tytäryhtiö on saanut rahoitusta julkisista varoista tai se on kerännyt varoja yleisöltä. Samoin tytäryhtiö tulisi lausunnon mukaan yhdistellä konserniin, jos tytäryritys on väline säätiön toiminnan harjoittamiseksi tai jos säätiö harjoittaa sijoitustoimintaa tytäryhtiön kautta.
Tulkintatilanteissa hyvä käytännön ohje on laatia konsernitilinpäätöslaskelmat ja verrata sitten lopputulemaa siihen, miltä emosäätiön tilinpäätös näyttäisi ilman tytäryrityksen yhdistelyä. Mikäli konsernitilinpäätös antaa oikeamman kuvan säätiökonsernin tuloksesta ja varallisuusasemasta, tulisi konsernitilinpäätös laatia.
Jos tytäryhtiötä ei kuitenkaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen, tulisi tilinpäätöksestä käydä ilmi hallituksen selvitys yhdistelemättä jättämisen perusteista sekä yhdistelemättä jätetyn tytäryrityksen osalta a) tulos, b) vapaaehtoisten varausten määrä ja sen muutos, c) oman pääoman määrä, ja d) vieraan pääoman määrä, konsernin ulkopuolisten velkojen osuus erikseen. Lisäksi kirjanpitoasetuksen mukaan yhdistelemättömästä tytäryrityksestä tulee kertoa nimi, kotipaikka sekä konserniyritysten yhteenlaskettu omistusosuus tyttärestä.
<h2>Sidottu rahasto vai velkaa – oikeudenhaltijoiden puolesta vastaanotettujen korvausten käsittely</h2>
KILAlta kysyttiin huhtikuussa kannanottoa (<a href="http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/717602942eb71ebdc22570210049e02b/773dbf7a45ed7e62c2257e4b002a0672?OpenDocument" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KILA 1940/2015</a>) edelleen tilitettävien korvausten rahastoimisesta. Kysyjänä oli yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on valvoa ja edistää taiteilijoiden oikeuksia. Tekijänoikeuskorvaukset oikeudenhaltijoille tilitetään yhdistyksen kokouksen päättämän tilityssäännön mukaan. OKM on maksanut yhdistykselle kertakorvauksen edelleen oikeudenhaltijoille tilitettäväksi. Yhdistys kysyi KILAlta voidaanko korvaussummasta muodostaa omakatteinen tai muuten määrätarkoitukseen sidottu rahasto, jos yhdistyksen vuosikokous päättää korvauksen tilittämisestä taiteilijoille useamman vuoden ajalle jaksotettuna.
KILA totesi kannanotossaan, että korvauksen saajat on ennalta tiedetty ja kyse ei ole yhdistyksen varoista vaan oikeudenhaltijoiden varoista. Oikeudenhaltijoilla on sopimuksen perusteella saamisoikeus yhdistykselle suoritettuihin varoihin. Yhdistyksen kannalta ne ovat läpikulkuerän luonteinen erä, joka tilitetään edelleen oikeudenhaltijoille. Kolmansilla tahoilla ei yleensä voida katsoa olevan minkäänlaista saamisoikeutta omakatteisten tai sidottujen rahastojen varoihin.
Kyseessä ei näin ollen ollut omakatteinen rahasto tai muu omaan pääomaan rinnastettava erä, vaan erä tuli esittää vieraassa pääomassa.

Kirjanpitolautakunnalta uusia lausuntoja yhdistyksille ja säätiöille

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Samuli Perälä

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!