Kirjanpitolautakunnalta uusia lausuntoja yhdistyksille ja säätiöille

Säätiölain yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä avoimuutta. ”Suppean” lähipiirin kanssa tehdyistä taloudellisista toimista on raportoitava toimintakertomuksessa jo 2015 alkaneilta tilikausilta.

KILAn lausunnon mukaan säätiön on annettava toimintakertomuksessaan yleiskuvaus niistä periaatteista, joita se noudattaa mahdollisissa lähipiiritoimissa. Yleiskuvauksessa olevien periaatelinjausten lisäksi tämä tarkoittaa mm. seuraavien tietojen antamista:

• Jos lähipiiritapahtumia ei ole, niin tästä on annettava tieto.
• Toiminnallisessa säätiössä kerrottava, jos hallituksen jäsen saa jäsenyyden perusteella etuja.
• Apurahoja myöntävässä säätiössä on kuvattavat menettelytavat, joilla lähipiiri otetaan huomioon apurahoja jaettaessa.
• Jos lähipiiritapahtumat perustuvat markkinahintoihin, tulee kuvata arvioinnissa käytetty menetelmä.

KILA suosittelee, että lähipiiritiedot jaoteltaisiin kolmeen osaan:

• annetut avustukset ja etuudet
• rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset
• säätiöjohdon palkat ja muut etuudet.

Esittämistapaan vaikuttaa lähipiiritapahtuman tavanomaisuus, rahamäärä sekä se, onko tapahtumalle määriteltävissä taloudellinen arvo.

Säätiölain mukaan lähipiiritiedot voidaan esittää yhteenlaskettuna, lähipiiriläisryhmien mukaisesti jaoteltuna. Kirjanpitolautakunta suosittelee, että yhdistelymahdollisuutta käytettäessä huomioidaan olennaisuusperiaate, eli yhdistelemisen ei tulisi vaarantaa oikean ja riittävän kuvan saamista säätiöstä. Lisäksi KILA suosittelee esittelemään erikseen aina konsultointipalkkiot lähipiiriläisille ja lähipiiriläisten kanssa tehdyt kiinteistöjen ja asuntojen kaupat, vuokrasopimukset sekä muut kaupat ja toimet, joita on pidettävä olennaisina ja tavanomaisesta poikkeavina.

On myös huomioitava, että pienet kirjanpitovelvolliset säätiöt eivät vapaudu säätiölain mukaisten lähipiiritietojen esittämisestä kirjanpitoasetuksen nojalla.

Tytäryrityksen yhdistelemättä jättäminen säätiön konsernitilinpäätökseen

KILA otti lausunnossaan kantaa myös säätiölain toteamaan mahdollisuuteen tytäryhtiön yhdistelemättä jättämisestä. Säätiölain mukaan kaikkien emosäätiöiden tulee siis lähtökohtaisesti laatia konsernitilinpäätös. Vaatimus on voimassa jo 2015 alkaneilla tilikausilla. Laissa todetaan, että tytäryrityksen saa jättää yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, jos yhdisteleminen on tarpeetonta oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi säätiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Lain perusteluista ilmenee, että oikeiden ja riittävien tietojen vaatimusta tulee tulkinta nimenomaisesti säätiölain tavoitteet huomioiden.

KILAn kannanoton mukaan mahdollisuutta jättää tytäryritys yhdistelemättä tulee tulkita varsin tiukasti. Lausunnon mukaan yhdistely tulisi tehdä, jos tytäryhtiöllä on ulkopuolista velkaa, säätiö tai tytäryhtiö on saanut rahoitusta julkisista varoista tai se on kerännyt varoja yleisöltä. Samoin tytäryhtiö tulisi lausunnon mukaan yhdistellä konserniin, jos tytäryritys on väline säätiön toiminnan harjoittamiseksi tai jos säätiö harjoittaa sijoitustoimintaa tytäryhtiön kautta.

Tulkintatilanteissa hyvä käytännön ohje on laatia konsernitilinpäätöslaskelmat ja verrata sitten lopputulemaa siihen, miltä emosäätiön tilinpäätös näyttäisi ilman tytäryrityksen yhdistelyä. Mikäli konsernitilinpäätös antaa oikeamman kuvan säätiökonsernin tuloksesta ja varallisuusasemasta, tulisi konsernitilinpäätös laatia.

Jos tytäryhtiötä ei kuitenkaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen, tulisi tilinpäätöksestä käydä ilmi hallituksen selvitys yhdistelemättä jättämisen perusteista sekä yhdistelemättä jätetyn tytäryrityksen osalta a) tulos, b) vapaaehtoisten varausten määrä ja sen muutos, c) oman pääoman määrä, ja d) vieraan pääoman määrä, konsernin ulkopuolisten velkojen osuus erikseen. Lisäksi kirjanpitoasetuksen mukaan yhdistelemättömästä tytäryrityksestä tulee kertoa nimi, kotipaikka sekä konserniyritysten yhteenlaskettu omistusosuus tyttärestä.

Sidottu rahasto vai velkaa – oikeudenhaltijoiden puolesta vastaanotettujen korvausten käsittely

KILAlta kysyttiin huhtikuussa kannanottoa (KILA 1940/2015) edelleen tilitettävien korvausten rahastoimisesta. Kysyjänä oli yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on valvoa ja edistää taiteilijoiden oikeuksia. Tekijänoikeuskorvaukset oikeudenhaltijoille tilitetään yhdistyksen kokouksen päättämän tilityssäännön mukaan. OKM on maksanut yhdistykselle kertakorvauksen edelleen oikeudenhaltijoille tilitettäväksi. Yhdistys kysyi KILAlta voidaanko korvaussummasta muodostaa omakatteinen tai muuten määrätarkoitukseen sidottu rahasto, jos yhdistyksen vuosikokous päättää korvauksen tilittämisestä taiteilijoille useamman vuoden ajalle jaksotettuna.

KILA totesi kannanotossaan, että korvauksen saajat on ennalta tiedetty ja kyse ei ole yhdistyksen varoista vaan oikeudenhaltijoiden varoista. Oikeudenhaltijoilla on sopimuksen perusteella saamisoikeus yhdistykselle suoritettuihin varoihin. Yhdistyksen kannalta ne ovat läpikulkuerän luonteinen erä, joka tilitetään edelleen oikeudenhaltijoille. Kolmansilla tahoilla ei yleensä voida katsoa olevan minkäänlaista saamisoikeutta omakatteisten tai sidottujen rahastojen varoihin.

Kyseessä ei näin ollen ollut omakatteinen rahasto tai muu omaan pääomaan rinnastettava erä, vaan erä tuli esittää vieraassa pääomassa.