PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Säätiölain yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä avoimuutta. ”Suppean” lähipiirin kanssa tehdyistä taloudellisista toimista on raportoitava toimintakertomuksessa jo 2015 alkaneilta tilikausilta.
KILAn lausunnon mukaan säätiön on annettava toimintakertomuksessaan yleiskuvaus niistä periaatteista, joita se noudattaa mahdollisissa lähipiiritoimissa. Yleiskuvauksessa olevien periaatelinjausten lisäksi tämä tarkoittaa mm. seuraavien tietojen antamista:
<ul>
<li>Jos lähipiiritapahtumia ei ole, niin tästä on annettava tieto.</li>
<li>Toiminnallisessa säätiössä kerrottava, jos hallituksen jäsen saa jäsenyyden perusteella etuja.</li>
<li>Apurahoja myöntävässä säätiössä on kuvattavat menettelytavat, joilla lähipiiri otetaan huomioon apurahoja jaettaessa.</li>
<li>Jos lähipiiritapahtumat perustuvat markkinahintoihin, tulee kuvata arvioinnissa käytetty menetelmä.</li>
</ul>
KILA suosittelee, että lähipiiritiedot jaoteltaisiin kolmeen osaan:
<ul>
<li>annetut avustukset ja etuudet</li>
<li>rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset</li>
<li>säätiöjohdon palkat ja muut etuudet.</li>
</ul>
Esittämistapaan vaikuttaa lähipiiritapahtuman tavanomaisuus, rahamäärä sekä se, onko tapahtumalle määriteltävissä taloudellinen arvo.
Säätiölain mukaan lähipiiritiedot voidaan esittää yhteenlaskettuna, lähipiiriläisryhmien mukaisesti jaoteltuna. Kirjanpitolautakunta suosittelee, että yhdistelymahdollisuutta käytettäessä huomioidaan olennaisuusperiaate, eli yhdistelemisen ei tulisi vaarantaa oikean ja riittävän kuvan saamista säätiöstä. Lisäksi KILA suosittelee esittelemään erikseen aina konsultointipalkkiot lähipiiriläisille ja lähipiiriläisten kanssa tehdyt kiinteistöjen ja asuntojen kaupat, vuokrasopimukset sekä muut kaupat ja toimet, joita on pidettävä olennaisina ja tavanomaisesta poikkeavina.
On myös huomioitava, että pienet kirjanpitovelvolliset säätiöt eivät vapaudu säätiölain mukaisten lähipiiritietojen esittämisestä kirjanpitoasetuksen nojalla.
<h2>Tytäryrityksen yhdistelemättä jättäminen säätiön konsernitilinpäätökseen</h2>
KILA otti lausunnossaan kantaa myös säätiölain toteamaan mahdollisuuteen tytäryhtiön yhdistelemättä jättämisestä. Säätiölain mukaan kaikkien emosäätiöiden tulee siis lähtökohtaisesti laatia konsernitilinpäätös. Vaatimus on voimassa jo 2015 alkaneilla tilikausilla. Laissa todetaan, että tytäryrityksen saa jättää yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, jos yhdisteleminen on tarpeetonta oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi säätiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Lain perusteluista ilmenee, että oikeiden ja riittävien tietojen vaatimusta tulee tulkinta nimenomaisesti säätiölain tavoitteet huomioiden.
KILAn kannanoton mukaan mahdollisuutta jättää tytäryritys yhdistelemättä tulee tulkita varsin tiukasti. Lausunnon mukaan yhdistely tulisi tehdä, jos tytäryhtiöllä on ulkopuolista velkaa, säätiö tai tytäryhtiö on saanut rahoitusta julkisista varoista tai se on kerännyt varoja yleisöltä. Samoin tytäryhtiö tulisi lausunnon mukaan yhdistellä konserniin, jos tytäryritys on väline säätiön toiminnan harjoittamiseksi tai jos säätiö harjoittaa sijoitustoimintaa tytäryhtiön kautta.
Tulkintatilanteissa hyvä käytännön ohje on laatia konsernitilinpäätöslaskelmat ja verrata sitten lopputulemaa siihen, miltä emosäätiön tilinpäätös näyttäisi ilman tytäryrityksen yhdistelyä. Mikäli konsernitilinpäätös antaa oikeamman kuvan säätiökonsernin tuloksesta ja varallisuusasemasta, tulisi konsernitilinpäätös laatia.
Jos tytäryhtiötä ei kuitenkaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen, tulisi tilinpäätöksestä käydä ilmi hallituksen selvitys yhdistelemättä jättämisen perusteista sekä yhdistelemättä jätetyn tytäryrityksen osalta a) tulos, b) vapaaehtoisten varausten määrä ja sen muutos, c) oman pääoman määrä, ja d) vieraan pääoman määrä, konsernin ulkopuolisten velkojen osuus erikseen. Lisäksi kirjanpitoasetuksen mukaan yhdistelemättömästä tytäryrityksestä tulee kertoa nimi, kotipaikka sekä konserniyritysten yhteenlaskettu omistusosuus tyttärestä.
<h2>Sidottu rahasto vai velkaa – oikeudenhaltijoiden puolesta vastaanotettujen korvausten käsittely</h2>
KILAlta kysyttiin huhtikuussa kannanottoa (<a href="http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/717602942eb71ebdc22570210049e02b/773dbf7a45ed7e62c2257e4b002a0672?OpenDocument" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KILA 1940/2015</a>) edelleen tilitettävien korvausten rahastoimisesta. Kysyjänä oli yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on valvoa ja edistää taiteilijoiden oikeuksia. Tekijänoikeuskorvaukset oikeudenhaltijoille tilitetään yhdistyksen kokouksen päättämän tilityssäännön mukaan. OKM on maksanut yhdistykselle kertakorvauksen edelleen oikeudenhaltijoille tilitettäväksi. Yhdistys kysyi KILAlta voidaanko korvaussummasta muodostaa omakatteinen tai muuten määrätarkoitukseen sidottu rahasto, jos yhdistyksen vuosikokous päättää korvauksen tilittämisestä taiteilijoille useamman vuoden ajalle jaksotettuna.
KILA totesi kannanotossaan, että korvauksen saajat on ennalta tiedetty ja kyse ei ole yhdistyksen varoista vaan oikeudenhaltijoiden varoista. Oikeudenhaltijoilla on sopimuksen perusteella saamisoikeus yhdistykselle suoritettuihin varoihin. Yhdistyksen kannalta ne ovat läpikulkuerän luonteinen erä, joka tilitetään edelleen oikeudenhaltijoille. Kolmansilla tahoilla ei yleensä voida katsoa olevan minkäänlaista saamisoikeutta omakatteisten tai sidottujen rahastojen varoihin.
Kyseessä ei näin ollen ollut omakatteinen rahasto tai muu omaan pääomaan rinnastettava erä, vaan erä tuli esittää vieraassa pääomassa.

Kirjanpitolautakunnalta uusia lausuntoja yhdistyksille ja säätiöille

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

PRH:n säätiövalvonta kiinnittää erityistä huomiota konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden noudattamiseen vuonna 2024

Mikä on “yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta tehty matka”?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Samuli Perälä

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin