Kokemuksia PMA:sta – Liiketoimet intressitahojen kanssa

7.12.2017  |  Artikkelit, Taloudellinen raportointi

Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen kirjanpitolain uudistuksen myötä tuli voimaan pien- ja mikrokokoisia kirjanpitovelvollisia koskeva asetus tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista (PMA). PMA 3:10 §:n mukaan tilinpäätöksen liitetiedoissa on annettava tiedot kirjanpitovelvollisen ja tämän intressitahoihin kuuluvien välisistä liiketoimista, jos ne ovat olennaisia eikä niitä ole toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin.

Jos oikea ja riittävä kuva sitä vaatii, tiedot on annettava myös tavanomaisin ehdoin toteutetuista toimista. Annettavat tiedot käsittävät kuvauksen liiketoimesta, liiketoimen arvon, intressisuhteen luonteen sekä muut tiedot liiketoimesta, jotka ovat välttämättömiä kirjanpitovelvollisen taloudellisen aseman arvioimisen kannalta. Liiketoimen olennaisuutta arvioitaessa tulee soveltaa kirjanpitolain 3:2 a §:n olennaisuuden määritelmää.

Intressitahon määritelmä suppeampi kuin lähipiirin määritelmä

Intressitahoilla tarkoitetaan kirjanpitovelvollisen kanssa määräysvalta- tai osakkuusyrityssuhteessa olevaa oikeushenkilöä. Intressitahoiksi luetaan myös toimitusjohtaja, hallituksen varsinaiset ja varajäsenet sekä vastaaviin hallintoelimiin kuuluvat henkilöt. Intressitahojen määritelmä on siis suppeampi kuin kirjanpitoasetuksen tarkoittama lähipiirin määritelmä, joka tulee IAS 24 -standardista. Asetuksen perusteluissa todetaan, että PMA:n tarkoittaman lähipiirin ja kirjanpitoasetuksen tarkoittaman lähipiirin välille on haluttu tehdä selkeä ero käyttämällä PMA:ssa nimitystä ”intressitaho”.

Ensimmäisten PMA:n mukaisesti laadittujen tilinpäätösten osalta on käynyt ilmi, että intressitahon määritelmää ei ole välttämättä täysin ymmärretty. Liiketoimena intressitahojen kanssa on esitetty liiketoimia saman konsernin yritysten kanssa, vaikka kyseessä ei olisikaan ollut määräysvaltasuhde. PMA ei edellytä esimerkiksi sisaryritysten välisten liiketoimien esittämistä. Toisaalta intressitahojen välisistä liiketoimista ja intressisuhteiden luonteista on saatettu antaa niukat tai puutteelliset tiedot.

Mitä tietoja intressitahoista on syytä antaa?

Tiedot tulee antaa esimerkiksi tilikauden aikana intressitahojen välillä tehdyistä myynneistä ja ostoista sekä niihin liittyvistä saatavista ja veloista. Myös intressisuhteen luonteen kuvauksessa olisi vielä kehitettävää.

Esitettävistä liiketoimista intressitahojen kanssa tulisi aina käydä ilmi onko kyseessä ollut tavanomaiset kaupalliset ehdot. Tavanomaisesta poikkeavat ehdot lienee syytä kertoa liiketoimen kuvauksen yhteydessä.

Säätiöt ovat velvollisia raportoimaan lähipiiritapahtumat säätiölain vaatimusten mukaisesti. Yhdistyksissä ja säätiöissä tavanomainen liiketoimi intressitahojen kanssa on emoyhdistyksen tai -säätiön tytäryrityksilleen toteuttamat hallintopalvelut. Hallintopalvelut sisältävät usein muun muassa kirjanpidon, palkanlaskennan ja toimitilojen järjestämiset. Hallintopalvelut tavallisesti veloitetaan tytäryrityksiltä esimerkiksi henkilöstön lukumäärän tai toimitilojen neliömäärän suhteessa.

Myös hallituksen jäsenille maksetut palkat ja kokouspalkkiot voisivat tulla esitettäväksi liiketoimena intressitahojen kanssa. Hallituksen jäsenille maksetut palkat voi olla syytä esittää esimerkiksi silloin, kun ne ovat olennaisia suhteessa yhdistyksen tai säätiön maksamiin kokonaispalkkoihin. Kokouspalkkiot puolestaan voisivat tulla esitettäväksi esimerkiksi silloin, kun ne ovat tavanomaista suurempia.

Intressitahojen kanssa tavanomaisin kaupallisin ehdoin toteutettujen liiketoimien osalta on aina syytä miettiä, vaarantaako tiedon pois jättäminen oikean ja riittävän kuvan välittymisen tilinpäätöksestä.

Lataa maksuton Hyvä raportointitapa -julkaisu

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)