Kolme asiaa, jotka vaihtoehtorahaston hoitajan on hyvä tietää sijoitusrahastolain kokonaisuudistuksesta

1. Erikoissijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä päivitetään ja se siirretään vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin

Useiden muutosten johdosta sijoitusrahastolaki on muuttunut vaikeaselkoiseksi sääntelykokonaisuudeksi. Nykymuodossaan se sisältää esimerkiksi monimutkaisia viittauksia erikoissijoitusrahastojen osalta. Tämän vuoksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi luku erikoissijoitusrahastoista.

Erikoissijoitusrahastosääntely säilyisi suurelta osin voimassa olevan sääntelyn sisältöisenä. Sääntelyyn ehdotetaan kuitenkin seuraavia muutoksia: arvonlaskennan oikeudellisuuden tarkastamisvälin harventamista vuoteen, alarahastojen perustamisen salliminen ja osuudenomistajien vähimmäismäärän laskemista 30:een. Osuudenomistajien määrää koskevat poikkeukset säilyisivät kuitenkin nykyisessä muodossaan. Lisäksi ehdotetaan, että rahastoyhtiö voisi jatkossa rahaston säännöissä määrätyllä tavalla rajoittaa lunastusten toteuttamista. Samoin mahdollistettaisiin rahasto-osuuksien lunastaminen ilman rahasto-osuudenomistajan toimeksiantoa tai suostumusta laissa ja rahaston säännöissä tarkemmin määrätyissä poikkeuksellisissa tilanteissa. Edellä mainittujen lisäksi luovutaan säännöllisestä osuudenomistajien kokouksesta, eikä erikoissijoitusrahaston hoitajaan sovellettaisi enää rahastoyhtiön hallituksen kokoonpanoa ja riippumattomuutta koskevaa sääntelyä.

2. Finanssivalvonnan mahdollisuus kieltää vaihtoehtorahaston markkinointi ja ei-ammattimaisen asiakkaan etu

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa vaihtoehtorahaston markkinoinnin Suomessa saatuaan Finanssivalvonnalta sitä koskevan ilmoituksen. Markkinoinnin aloitusilmoituksen käsittelyä halutaan selventää asettamalla Finanssivalvonnalle velvoite antaa asiassa kielteinen päätös, joka on valituskelpoinen, mikäli se katsoo, ettei sille ole toimitettu riittäviä tietoja markkinointi-ilmoituksen koskiessa ei-ammattimaiselle asiakkaalle tarjottavaa vaihtoehtorahastoa. Kielteinen päätös tulisi antaa 10 pankkipäivän kuluessa täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Toimijoiden oikeusvarmuus on kuitenkin haluttu turvata asettamalla Finanssivalvonnalle velvollisuus antaa mahdollinen kielteinen päätös viimeistään 90 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Tällä varmistetaan, ettei synny tilannetta, jossa Finanssivalvonta pyytäisi toistuvasti täydentämään ilmoitusta, eikä asiaa saataisi ratkaistua.

Edellä mainitun lisäksi ehdotetaan, että Finanssivalvonta voisi esimerkiksi kieltää markkinoinnin aloittamisen ei-ammattimaiselle asiakkaalle, jos se katsoisi, että vaihtoehtorahaston hoitamisessa tai sen tuotehallintaan liittyvissä järjestelyissä ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon ei-ammattimaisen asiakkaan etua. Käytännössä muutos tarkoittaisi, että vaihtoehtorahaston hoitajien tulee varmistaa, että suunniteltu vaihtoehtorahasto soveltuu sen selvitysten ja näkemyksen mukaan muun muassa riskiprofiililtaan aiotulle kohderyhmälle. Yhtenä riskitekijänä tulisi ottaa huomioon rahaston sijoitusstrategian, maksuvalmiusprofiilin ja lunastuspolitiikan keskinäinen johdonmukaisuus, rahaston sijoituskohteet sekä niiden arvonmäärityksen järjestämisen luotettavuus. Lisäksi tulisi huomioida ei-ammattimaisen sijoittajan mahdollisuudet arvioida tuotto-odotuksen ja riskin suhdetta sekä rahaston likvidointimahdollisuus kesken sijoituskauden erityisesti, jos sijoitus tehdään pitkäksi ajaksi.

Velvollisuus arvioida soveltuvuus koskisi toimiluvallisia vaihtoehtorahastojen hoitajia, joihin muutoinkin soveltuvat vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset. Rekisteröitymisvelvollisten vaihtoehtorahastojen hoitajien osalta Finanssivalvonta voi jo voimassa olevan sääntelyn puitteissa ottaa kantaa vaihtoehtorahaston soveltuvuuteen aiotulle asiakaskohderyhmälle poikkeusluvan käsittelyn yhteydessä.

3. Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan johdon ja omistajien luotettavuus

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan johdolle ja merkittäville omistajille ehdotetaan asetettavaksi samat luotettavuusvaatimukset kuin mitä nykyisin edellytetään toimiluvallisilta vaihtoehtorahastojen hoitajilta. Kyse on ns. fit&proper-arvioinnista. Monille muille rekisteröitymistä vaativille toiminnoille on jo asetettu vastaavia vaatimuksia, kuten joukkorahoituksen välittäjille ja asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjille. Sijoittajien aseman turvaamiseksi on tarpeen ulottaa omistajien luotettavuusvaatimukset koskemaan myös rekisteröitymisvelvollisia vaihtoehtorahaston hoitajia.