Kolme hyötyä arvonluonnin kuvaamisesta pääomanlajeittain

Tämän vuoden Yritysvastuubarometrista näemme, että osa yrityksistä oli kuvannut arvonluontiaan eri pääomanlajien kautta. Tällöin yritys kertoo, mitä panoksia se tarvitsee liiketoimintaansa taloudellisesta, valmistetusta, inhimillisestä, intellektuaalisesta, sosiaalisesta sekä luonnon pääomasta. Näistä pääomista se valmistaa tuotteensa ja synnyttää palvelunsa. Ilman niistä jokaista sillä ei olisi nykyisenkaltaista liiketoimintaa. Tuotteilla ja tuloksilla on puolestaan vaikutuksensa niin ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön kuin talouteenkin.

Olen tiimini kanssa tukenut muutamaa yritystä tällaisten arvonluontikuvien kokoamisessa, ja itse asiassa teimme myös PwC:llä sellaisen itsellemme yhdessä johdon kanssa. Se löytyy viimeisimmästä yritysvastuukatsauksestamme sivulta 12. Olen havainnut tämän työn hyödylliseksi ainakin kolmesta eri syystä.

Ensimmäinen liittyy itse kuvan rakentamiseen. Se tuo väistämättä saman pöydän ääreen eri näkökulmista arvon syntymiseen vaikuttavia henkilöitä. Heille on tärkeää ymmärtää paitsi oman toiminnan osuus siihen myös se, mitä kaikkea muistakin pääomanlajeista tarvitaan sen lisäksi. Vaikka rahoitusta tarvitaan, se ei ole ainoa kriittinen pääoma. Yhä enemmän on kysymys myös tiedosta, sosiaalisista verkostoista tai jostakin harvinaistuvasta luonnon raaka-aineesta. Ja vaikka kaikki nämä asiat olisivat kunnossa, tarvitaan useimmissa tapauksissa myös hyvinvoivaa ja sitoutunutta henkilöstöä. Eri pääomanlajien kesken lisääntyy siis ymmärrys ja keskinäinen kunnioitus arvonluontikuvaa yhdessä koostettaessa.

Toinen hyöty saadaan siitä, kun eri pääomanlajeista tarvittavien panosten saatavuuden, laadun ja hinnan tulevaa kehitystä arvioidaan megatrendien ja säännösten muodostamassa viitekehyksessä. Onko osaavan henkilöstön saatavuus turvattu jatkossakin? Entä miten käy eri raaka-aineille? Onko Pariisin ilmastosopimuksen tai joidenkin poliittisten päätösten seurauksena jonkin raaka-aineen käytölle tulossa rajoituksia tai lisähintaa hiilidioksidipäästöistä? Onko innovaatiotoiminta yhtiössä riittävällä tasolla, niin että tuoteportfolio uudistuu oikealla tavalla? Toimitaanko alueilla, joissa veden saatavuus ja laatu vaihtelevat jatkossa vielä enemmän? Kaikki nämä ovat kysymyksiä, joihin on osattava vastata, jotta myös tuleva liiketoiminnan kehitys turvattaisiin.

Kolmas tärkeä seuraus arvonluonnin kuvauksesta ja eri pääomanlajien tarkastelusta liittyy näiden asioiden johtamiseen. Jokaisen pääomanlajin tärkeimmille panoksille kannattaa määritellä tunnusluvut niiden kehittymisen seurantaan, jotta niitä voidaan johtaa tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Ajopuuna ajelehtiminen ei kuulu yritystoimintaan, vaan sitä johdetaan kaikki tärkeät arvonmuodostukseen liittyvät asiat huomioon ottaen. Tulokseen pääsemiseksi mukaan täytyy saada myös ne kriittiset pääomanlajit, jotka nykymuotoisessa raportoinnissa saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Rahoituksen saatavuus ja sen hinta voi olla yksinkertaisemmin ymmärrettävissä, mutta puute jostakin toisesta pääomanlajista voi olla todennäköisempi este arvonluonnille ja yrityksen menestykselle.

Todellisuus ja arvonluonti ovat nyt monimutkaisempia kuin Jussilla, joka suosarkaansa mittaillen suunnitteli sen kuivaamista ja sitä kautta saatavaa pellon arvonnousua. Pääoman uudemmatkin lajit ja sen myötä arvonluonnin elementit ovat tunnistettavissa. Jussin tavoin on vain tartuttava toimeen.

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.